Vanhempien terveyskäyttäytyminen vaikuttaa lapsiin vuosikymmeniä

Vanhempien terveyskäyttäytyminen on yhteydessä heidän aikuisten lastensa terveyskäyttäytymiseen 20–30 vuotta myöhemmin. Terveyskäyttäytymisen ylisukupolvinen yhteys on sitä vahvempi, mitä korkeamman sosioekonomisen aseman lapsi saavuttaa aikuisiässä tai mitä korkeampi sosioekonominen asema hänen vanhemmillaan oli hänen lapsuudessaan.

Tämä käy ilmi PsM Kaisla Komulaisen väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin sydän- ja verisuoniterveyden elämänkaarikehitystä muovaavia ylisukupolvisia tekijöitä ja sitä, miten sosiaaliset tekijät vaikuttavat niihin.

Tutkimuksen mukaan korkealle painoindeksille altistava geneettinen riski ilmeni sitä heikommin, mitä korkeamman sosioekonomisen aseman henkilö saavutti aikuisiässä.

Tutkimuksessa osoitettiin myös yhteys lapsuus- ja nuoruusiän suotuisan psykososiaalisen ympäristön ja sydämen optimaalisen rakenteen ja toiminnan välillä. Aikuisiän terveyskäyttäytyminen ei selittänyt tätä yhteyttä, kun sosioekonominen asema aikuisiässä oli otettu huomioon.

– Tutkimus antaa tukea sille, että sosiaalisten terveyserojen ehkäiseminen on sydänterveyden kannalta keskeistä jo varhaisissa elämänvaiheissa. Ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen liikkuvuuden edistäminen yhteiskunnassa voi pitkällä tähtäimellä edistää sydänterveydelle suotuisia tekijöitä ja kääntää sydänterveyttä vahingoittavia riskikehityskulkuja suotuisampaan suuntaan, Komulainen sanoo.

Väitöstutkimus on osa laajaa, suomalaista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimusta (LASERI). Yli 30 vuoden ajan jatkunut LASERI-tutkimus on yksi maailman pitkäkestoisimmista ja suurimmista tutkimushankkeista, joissa on selvitetty sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen.

Kaisla Komulainen väittelee 11.12.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Intergenerational factors in cardiovascular health: A prospective cohort study". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Eero Kajantie, Oulun yliopisto/THL, ja kustoksena on professori Markus Jokela. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

kaisla.komulainen@helsinki.fi

**********************************

Ystävällisin terveisin

Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906