Vanhempien terveyskäyttäytyminen vaikuttaa lapsiin vuosikymmeniä
Tutkimuksen mukaan sydänterveyden kannalta keskeistä on, että sosiaalisia terveyseroja ehkäistään jo varhaisissa elämänvaiheissa.
Vanhempien terveyskäyttäytyminen on yhteydessä heidän aikuisten lastensa terveyskäyttäytymiseen 20–30 vuotta myöhemmin. Terveyskäyttäytymisen ylisukupolvinen yhteys on sitä vahvempi, mitä korkeamman sosioekonomisen aseman lapsi saavuttaa aikuisiässä tai mitä korkeampi sosioekonominen asema hänen vanhemmillaan oli hänen lapsuudessaan.
Tämä käy ilmi PsM Kaisla Komulaisen väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin sydän- ja verisuoniterveyden elämänkaarikehitystä muovaavia ylisukupolvisia tekijöitä ja sitä, miten sosiaaliset tekijät vaikuttavat niihin.
Tutkimuksen mukaan korkealle painoindeksille altistava geneettinen riski ilmeni sitä heikommin, mitä korkeamman sosioekonomisen aseman henkilö saavutti aikuisiässä.
Tutkimuksessa osoitettiin myös yhteys lapsuus- ja nuoruusiän suotuisan psykososiaalisen ympäristön ja sydämen optimaalisen rakenteen ja toiminnan välillä. Aikuisiän terveyskäyttäytyminen ei selittänyt tätä yhteyttä, kun sosioekonominen asema aikuisiässä oli otettu huomioon.
– Tutkimus antaa tukea sille, että sosiaalisten terveyserojen ehkäiseminen on sydänterveyden kannalta keskeistä jo varhaisissa elämänvaiheissa. Ylöspäin suuntautuvan sosiaalisen liikkuvuuden edistäminen yhteiskunnassa voi pitkällä tähtäimellä edistää sydänterveydelle suotuisia tekijöitä ja kääntää sydänterveyttä vahingoittavia riskikehityskulkuja suotuisampaan suuntaan, Komulainen sanoo.
Väitöstutkimus on osa laajaa, suomalaista Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimusta (LASERI). Yli 30 vuoden ajan jatkunut LASERI-tutkimus on yksi maailman pitkäkestoisimmista ja suurimmista tutkimushankkeista, joissa on selvitetty sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä lapsuudesta alkaen.
Kaisla Komulainen väittelee 11.12.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Intergenerational factors in cardiovascular health: A prospective cohort study". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, PII, Yliopistonkatu 3. Vastaväittäjänä on professori Eero Kajantie, Oulun yliopisto/THL, ja kustoksena on professori Markus Jokela. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
**********************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Vakavimpien kansainvälisten rikosten uhrit esitetään kansainvälisessä oikeudessa usein voimattomina27.1.2020 11:55:15 EET | Tiedote
Uhrius nähdään tyypillisesti puolustuskyvyttömyytenä ja passiivisuutena. Uhrien asema on kuitenkin monimuotoisempi. Kansainvälistä oikeutta voitaisiin kehittää huomioimalla uhriuden vaihtoehtoiset identiteetit nykyistä paremmin, tuore väitöstutkimus osoittaa.
Forskarna vill höra om dina mardrömmar24.1.2020 09:47:06 EET | Tiedote
Mardrömmarna en del av vårt kulturarv så konstigt som det kan låta, och därför undersöks de vid Helsingfors universitet inom projektet Nordliga mardrömmar. Projektet har för avsikt att ta reda på om det finns likheter eller olikheter mellan moderna mardrömmar och de onda drömmar som människorna hade för flera århundraden sedan.
Tutkijat haluavat kuulla painajaisistasi24.1.2020 09:46:01 EET | Tiedote
Painajaiset ovat kulttuuriperintöämme niin kummalliselta kuin se voi kuulostaakin, ja siksi Helsingin yliopiston Pohjoiset painajaiset -hanke tutkii niitä keskiajalta tähän päivään. Hanke pyrkii selvittämään, millaisia ovat nykyihmisten pahat unet ja onko niissä yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia satoja vuosia sitten eläneiden ihmisten painajaiskokemuksiin.
Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuus haastaa kristillistä teologiaa23.1.2020 10:20:28 EET | Tiedote
Olemmeko yksin maailmankaikkeudessa? Kysymys Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuudesta kiehtoo niin fiktiossa kuin tiedemaailmassa. Uskonnonfilosofian väitöstutkimus valottaa modernin teologisen tutkimuksen suhtautumista kosmiseen evoluutioon ja Maan ulkopuolisen elämän kohtaamiseen.
Geneettiset tekijät yhdistettiin vakaviin alkoholihaittoihin suomalaisaineistossa23.1.2020 09:59:00 EET | Tiedote
Laaja suomalainen tutkimus osoittaa, että alkoholista johtuvia vakavia terveyshaittoja on selvästi useammin niillä henkilöillä, joiden perinnöllinen riski runsaaseen alkoholin käyttöön on suuri. Yksilöiden väliset geneettiset erot selittävät kuitenkin vain pienen osan alkoholinkulutuksesta.
LunchBunch – Kuinka kouluruokailu selättää ilmastokriisin? Kutsu medialle pe 31.1. klo 9-11 Tiedekulma22.1.2020 14:30:41 EET | Kutsu
Ruusuvuoren koulu, Helsinki Think Company ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus etsivät vastausta yhdessä asiantuntijajoukon kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme