Vanhempien yhteistyö alkaa rakentua jo odotusvaiheessa

Odottavat vanhemmat toivovat pääosin tasavertaista, joustavaa ja toisen huomioivaa vanhemmuutta, jossa vastavuoroisesti autetaan puolisoa vauvan hoidossa ja kotitöissä. Vanhemmuudessa tasa-arvo näkyy muun muassa vanhempainvapaiden jakamisena sekä toiveena jakaa vastuuta lapsen ruokinnasta esimerkiksi niin, että imettämisen lisäksi lasta syötetään myös pullosta. Tasa-arvoisuus tarkoitti myös vanhemmuuden jakamista omalla tavalla, toisin kuin ehkä omat vanhemmat tai ystäväpiiri odottavat. Tärkeintä uusille vanhemmille oli se, että molemmat osallistuvat aktiivisesti lapsen hoitoon ja mahdollistavat toinen toisilleen myös vapaata aikaa.

Tutkimuksen tulokset nostavat esiin myös vanhempien toiveen toteuttaa yhteisvanhemmuutta tavalla, jossa molemmat voivat kehittyä.

– Odottavat vanhemmat toivoivat, että kumpikin saisi opetella toiminaan vanhempana omannäköisesti, jopa eri tavalla kuin puoliso, väitöskirjatutkija Minna Ranta Jyväskylän yliopistosta toteaa.

Tavoitteena omannäköinen vanhemmuus sallivassa ilmapiirissä

Odottavien parien mielestä on tärkeää ottaa kumppani huomioon antamalla hänelle tilaa tutustua vauvaan ja opetella hoitamaan lasta.

– Hyvässä yhteistyössä kaikkea ei tarvitse välttämättä tehdä puoliksi tai samalla tavoin, vaan yhteisesti sovituilla tavoilla. Keskustelujen kautta syntyvät käyttäytymisen tavat mahdollistavat myös yhdenmukaisuuden lapsen kasvatuksessa. Näin tavoitellaan molempien asiantuntijuutta vanhemmuudessa, Ranta kertoo.

Vaikka odottavat vanhemmat kuvasivat myönteisiä toiveitaan puolisoiden väliseen yhteistyöhön, he nostivat esiin myös huolia ja haasteita, jotka saattavat vaikeuttaa heidän yhteistyötänsä vauvan syntymän jälkeen.

– Esimerkiksi vanhempien erilaiset perhetaustat ja erot temperamentissa koettiin mahdolliseksi haasteeksi sujuvalle yhteistyölle. Yksi vanhempien ilmaisemista huolista oli äidin mahdollinen portinvartijuus, joka heikentäisi isän ja lapsen välisen suhteen muotoutumista ja tasavertaista vanhemmuutta, Minna Ranta kertoo.

Puolisoa tuetaan arjen toimissa

Tulosten mukaan puolisolle annettavan tuen tavoista tärkeimmäksi nimettiin toisen auttaminen. Tämä saattoi olla myös vuorottelua lapsen ja kodin hoidossa, kannustavaa palautetta sekä myötäelämistä arjen toimissa. Yhteisen, sujuvan arjen katsottiin lisäävän myös luottamusta puolisoa kohtaan. Kun molemmat vanhemmat kokevat itsensä yhtä tärkeiksi vanhempina ja arvostavat toistensa työpanosta lapsen ja kodin hoidon vastuissa ja velvollisuuksissa, yhteiselo parisuhteessakin toimii paremmin.

– Arjen tilanteiden keskellä tarvitaan joustavuutta ja sallivaa ilmapiiriä, eikä ole yhtä oikea tapaa toimia yhteistyössä, jokainen perhe voi luoda omat tapansa, korostaa Ranta.

Isät jäävät odotusaikana yhä äidin varjoon

Kulttuuriset vanhemmuuden mallit ja normit vaikuttavat kuitenkin siihen, etteivät esikoistaan odottavat isät koe aina olevansa esimerkiksi odotusajan neuvolakäynneillä samassa asemassa kuin äidit. Vanhempien välisen yhteistyön näkökulmasta jo odotusvaiheen tuki on hyvin tärkeää, sillä yhteistyön rakentaminen on asteittainen prosessi, joka vaatii neuvotteluja ja keskusteluja puolisoiden välillä.

– Olisikin tärkeää pohtia, kuinka yhteiskunta voisi tukea uusia vanhempia toteuttamaan uudenlaista ja omannäköistä vanhemmuutta, jossa vanhempien pyrkimykset tasa-arvoiseen, ja molempien asiantuntijuutta tukevaan vanhemmuuteen tulevat huomioiduksi, Ranta huomauttaa.

– Tällöin vanhemmuuden roolit tulisi nähdä enemmän samankaltaisina kuin eriytyneinä ja antaa siten jokaiselle pariskunnalle mahdollisuus löytää heille sopiva tapa toimia yhteistyössä vanhempina. Nykyisin yhteistyötaitoja korostetaan työelämässä, ihan samalla tavoin niitä tarvitaan myös kotona, Ranta kuvaa.

Artikkeli

Ranta, M., Böök, M. L., Paloniemi, S., & Rönkä, A. (2022). “Equally, but in our own way”: First-time parents’ prenatal expectations of coparenting. Journal of Family Studies, Early online.

Linkki artikkeliin, kaikille avoimena julkaisuna: https://doi.org/10.1080/13229400.2021.2023609

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Minna Ranta minna.s.ranta@jyu.fi, puh. 040 805 3965

CopaGloba-tutkimus — Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta (jyu.fi)

Tutkimusaineisto kerättiin etäyhteyksin huhti–lokakuussa 2020. Tutkimukseen haastateltiin 30 yhdessä asuvaa pariskuntaa, eli yhteensä 60 esikoistaan odottavaa vanhempaa. Heistä valtaosa oli korkeakoulutettuja. Väitöstutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa kansainvälistä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun konsortiotutkimushanketta ”Yhteisvanhemmuuteen oppimassa: Vertaileva pitkittäistutkimus yhteisvanhemmuuden rakentumisesta vanhemmuuteen siirtymävaiheessa (CopaGloba)”. Pitkittäistutkimukseen osallistuvat perheet haastatellaan uudelleen keväällä 2022, jolloin saadaan tutkimustietoa yhteisvanhemmuuden kehittymisestä esikoislasten kasvettua noin 1,5 vuoden ikäisiksi.