Vanhustyön eettiseen kuormitukseen puuttuminen parantaa työhyvinvointia, hoidon laatua ja työvoiman saatavuutta

Työterveyslaitoksen mediatiedote 31.1.2023

Työntekijä kohtaa vanhustyössä monenlaista kuormitusta. Fyysisen ja kognitiivisen kuormituksen lisäksi työssä on psykososiaalista eli psyykkistä, sosiaalista ja eettistä kuormitusta.

– Eettinen kuormitus heikentää jo yksistään työntekijöiden jaksamista ja työkykyä. Se voi johtaa stressiin ja uupumiseen. Erityisen haitallista se kuitenkin on työkyvylle silloin, kun sitä esiintyy yhtä aikaa muiden psykososiaalisten kuormitustekijöiden kanssa. Tämä on vanhustyössä yleistä, kertoo tutkimusprofessori Jaana Laitinen Työterveyslaitoksesta.

Työterveyslaitoksen kehittämä Vanhustyön vatupassi -malli tarjoaa vanhustyön esihenkilöille ja heidän kauttaan työyksiköille ymmärrystä eettisen kuormituksen merkityksestä sekä tietoa sen synnystä ja seurauksista. Mukana on myös keinoja käsitellä ja parantaa oman työyhteisön eettisen kuormituksen hallintaa.

Voimavarat itse työn tekemiseen

Eettisen kuormituksen vähentäminen hyödyttää kaikkia: vanhustyön työntekijöitä, työyksiköitä, asiakkaita, organisaatioita ja koko alaa. Se parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja työyhteisön ilmapiiriä, hoidon laatua, alan vetovoimaa ja työvoiman saatavuutta.

– Kun työntekijällä on eettistä osaamista ja työyksikön eettisistä periaatteista on sovittu, työntekijä voi kohdistaa voimavaransa itse työn tekemiseen. Lisäksi hänellä on paremmat keinot hallita eettisesti haastavia tilanteita, joita vanhustyössä väistämättä tulee esiin. Työn laatu ja asiakastyytyväisyys paranevat, Jaana Laitinen sanoo.

Jatkuvan kehittämisen välineitä työn arkeen

Vanhustyössä työolot voivat kriisiytyä resurssien niukentuessa ja hoitajien kokiessa, ettei kiireessä ole edellytyksiä hyvään hoivaan tai hoitoon.

– Vanhustyön vatupassin keinoilla työkulttuuria voidaan rakentaa tukemaan työyhteisön kykyä tehdä muutoksia ja parantaa työoloja työntekijöiden aloitteista käsin. Kyse ei saisi olla vain muutosten sietämisestä ja niihin sopeutumisesta, sanoo johtava tutkija Eveliina Saari.

– Pienilläkin parannuksilla, vaikkapa lisäämällä yhteistä keskusteluaikaa työvuorojen vaihtotilanteessa, voidaan puuttua nopeasti epäkohtiin. Keskusteleva ja yhdessä kehittävä työyhteisö luo sellaista hyvinvointia, jossa sekä työntekijät että asiakkaat voivat hyvin, Eveliina Saari jatkaa.

Vanhustyön vatupassi

• Vanhustyön vatupassi -malli on laadittu kansallista ikäohjelmaa toteuttavassa Hyvä veto -hankkeessa. Hanketta rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.
• Malliin on koottu olemassa olevan tutkimuksen, 22 000 soteammattilaisen työhyvinvointikyselyn sekä 200 soteammattilaisen ja 50 työpajan opit ja ideat.
• Mallin pilotoinnissa on ollut mukana yli 100 vanhustyön ammattilaista ja asiantuntijaa.
• Vanhustyön vatupassi: Vanhustyön vatupassi | Työterveyslaitos (ttl.fi)
• Hyvä veto -hanke: Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (Hyvä veto) | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Lisätiedot

• tutkimusprofessori Jaana Laitinen, jaana.laitinen@ttl.fi, p. 030 4746006
• johtava tutkija Eveliina Saari, eveliina.saari@ttl.fi, p. 030 4742712