Rikosseuraamuslaitos (RISE) - Brottspåföljdsmyndigheten

Vankilarikollisuuden torjunnassa on lähtökohtana ennalta estävät toimet

Jaa

Rikosseuraamuslaitoksen uusi organisaatio antaa paremmat edellytykset rangaistusta suorittavien oikeusturvan varmistamiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. 1.9. voimaan tuleva uudistus näkyy sidosryhmille entistä tiiviimpänä yhteistyönä eri puolilla Suomea.

Pääjohtaja Arto Kujala kertoi oikeustoimittajille järjestetyssä taustatilaisuudessa Rikosseuraamuslaitoksen tehtävästä vankeusaikaisen rikollisuuden estämisessä. Tähän pyritään vaikuttamaan esimerkiksi uusilla tehostetun valvonnan osastoilla ja henkilöstön kouluttamisella.

Hankejohtaja Mika Antikainen esitteli Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuutta parantavia toimenpiteitä ja kertoi miten tehostetun valvonnan osastot ovat lähteneet käyntiin. Neljässä vankilassa on otettu käyttöön tehostetun valvonnan osastoja 1.3.2022 alkaen: Riihimäki, Turku, Sukeva ja Mikkeli.

- Vankien sijoittelussa vankiloihin ja tehostetun valvonnan osastolle huomioidaan muun muassa henkilön keskeinen asema järjestäytyneessä rikollisryhmässä, rajat ylittävässä rikollisuudessa tai vankilaturvallisuutta muutoin vaarantava toiminta. Vankiloissa lisätään vankien edellytyksiä ja mahdollisuuksia rikollisesta toiminnasta irtaantumiseen, Antikainen totesi.

Vuonna 2021 järjestettiin exit-toiminnasta koulutusta kaikissa suljetuissa vankiloissa ja osassa yhdyskuntaseuraamustoimistoja. Yksiköt kontaktoivat ja arvioivat kaikki vankilaan tulevat järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiin linkittyneet vangit irtautumisen näkökulmasta.

Ennalta estävät toimet tärkeässä roolissa vankilarikollisuuden torjunnassa

Sukevan vankilan johtaja Jari-Pekka Holopainen kertoi vankilarikollisuudesta. Vankilarikollisuus voidaan jakaa vankilassa tapahtuvaan rikollisuuteen ja vankilasta käsin tapahtuvaan rikollisuuteen. Lähtökohtana vankilarikollisuuden torjunnassa on ennalta estävät toimet kuten tiedonhankinta ja tietojen analysointi, vankien oikea sijoittelu ja valvonta ja tarkastustoiminta.

Holopaisen mukaan Sukevan vankilaan vankilassa vankilaturvallisuutta on parannettu muun muassa rakenteellisilla uudistuksella, esimerkiksi ulkoilualueita on järjestelty uudelleen.

Rikosseuraamuslaitoksen turvallisuusjohtaja Ari Juuti kertoi laitosten turvallisuustilanteesta. Laitosturvallisuusindeksi koostuu kolmesta alueesta: säilytysvarmuus, väkivalta ja päihteet. Indeksit lasketaan erikseen avolaitosten osalta ja suljettujen laitosten osalta. Henkilökuntaan kohdistuva väkivalta on yleispohjoismainen ilmiö. Esimerkiksi Norjassa tilastoitiin yli 200 tapausta kun meillä henkilökuntaan kohdistui väkivaltaa viime vuonna 15 kertaa. Jokainen tapaus on liikaa. Myös vankien välinen väkivalta on Suomessa muita pohjoismaita vähäisempää.

- Turvallisuustyö perustuu dynaamiseen turvallisuuteen ja se nähdään kaikkia koskevana ja kaikkeen liittyvänä ajattelutapana. Vankilassa dynaaminen turvallisuus tarkoittaa työskentelymenetelmää, jonka avulla henkilökunta asettaa etusijalle vankien kanssa tapahtuvan päivittäisen kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen aloittamisen ja ylläpitämisen. Dynaaminen turvallisuus perustuu korkeaan ammattietiikkaan ja sillä pyritään takaamaan hyvä järjestys, kuntoutuminen ja vapauteen valmistautuminen.

- Dynaamisen turvallisuuden tukena on tekninen turvallisuus. Esimerkiksi Riihimäen vankilassa on käynnissä turvatarkastuspilotti, jossa henkilöskannerin avulla pyritään estämään kiellettyjen aineiden ja esineiden tuonti vankilaan vierailijoiden, vankien ja henkilökunnan toimesta, Juuti kertoi.

Henkilöstön kokemiin uhkatilanteisiin puututaan voimakkaammin

Työsuojelupäällikkö Petri Nurmi teki katsauksen henkilöstön kokemiin uhkatilanteisiin. Tänä vuonna työsuojelukoulutuksessa otetaan keskeiseksi teemaksi uhkatilanteet sekä niistä raportointi. Myös työsuojelupäällikön virka on uusi Rikosseuraamuslaitoksessa.

- Tilastoidut vaara ja -uhkatilanteet ovat lisääntyneet viime vuosina erityisesti uhkailujen osalta. Enää uhkailu ei rajoitu yksinomaan suoriin vuorovaikutustilanteisiin, vaan skaala on hyvin laaja ja esimerkiksi sosiaalinen media on monesti uhkailujen alustana. Tämä on osaltaan näkynyt henkilökunnan kokeman väkivallan uhan lisääntymisessä; Nurmi kertoo.

Rikosseuraamuslaitos järjesti oikeustoimittajille taustatilaisuuden perjantaina 13.5.2022. Tilaisuudessa käytiin keskusteluja ajankohtaisista aiheista vankiloihin ja henkilöstön turvallisuuteen liittyen pääjohtaja Arto Kujalan johdolla.

Lisätiedot:

Rikosseuraamuslaitos, pääjohtaja Arto Kujala, puh. 029 56 88500

turvallisuusjohtaja Ari Juuti, puh. 029 56 88500 (vaihde)

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Rikosseuraamuslaitos (RISE) - Brottspåföljdsmyndigheten
Rikosseuraamuslaitos (RISE) - Brottspåföljdsmyndigheten
Lintulahdenkatu 5
00530 HELSINKI

029 56 88500http://www.rikosseuraamus.fi

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Rikosseuraamuslaitos (RISE) - Brottspåföljdsmyndigheten

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme