Keskuskauppakamari

Vapaakaupan edistäminen Kauppakamarin EU-teesien kärjessä – Yritykset haluavat toimivat markkinat ja lisää kauppasopimuksia

Jaa

Talouskasvun ja työpaikkojen luominen vapaakaupan ja avoimen markkinatalouden avulla on palautettava Euroopan unionin kärkihankkeeksi. Kauppakamari on listannut yritysten kymmenen keskeisintä seikkaa EU:n kehittämiseksi. “Ideologisen integraation ja keskusjohtoisen suunnitelmatalouden aika näyttää Euroopassa olevan ohi”, arvioi Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

Timo Vuori / Kuva: Pasi Murto
Timo Vuori / Kuva: Pasi Murto

Yritykset suhtautuvat Timo Vuoren mukaan ennakkoluulottomasti EU:n ja euroalueen yhteistyön kehittämiseen. Osa EU:n päätöksistä on viime vuosien aikana kuitenkin vaikuttanut kielteisesti yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn ja vapaakaupan kehittymiseen. Talouskriisien jälkeen on aika palauttaa markkinavetoinen talouskasvu EU:n ykkösprioriteetiksi. Varsinkin EU:n sisämarkkinat vaativat aidosti tehostamista. Toistaiseksi ne ovat vielä illuusio.

“Jäsenmaat eivät vieläkään noudata yhteisiä sääntöjä. Jos sisämarkkinat toimisivat kuten USA:ssa osavaltioiden välinen kauppa, olisi sen BKT-vaikutus 60 prosenttia nykyisen 20 sijasta. Aktiivisen ja pragmaattisen kauppapolitiikan pitää myös helpottaa yritysten pääsyä uusille markkinoille. EU:n ja Korean välinen kauppasopimus on kasvattanut Suomen vientiä Koreaan jopa 40 prosenttia”, Vuori toteaa.

Suomen on Vuoren mukaan syytä olla aktiivinen unionin kehittämisessä painottamalla ennakkoluulottomia ja markkinaliberaaleja ratkaisuja. Toimintakykyinen ja yhtenäinen EU on vahvempi toimija maailmantalouden ja politiikan tulevissa haasteissa kuin jokainen jäsenmaa olisi yksin. Se on Suomenkin etu geopoliittisten riskien kasvaessa.

“EU:n rooli poliittisena ja taloudellisena toimijana on muuttunut Suomen EU-jäsenyyden aikana. Meidän on ymmärrettävä tämä muutos ja reagoitava siihen. Suomen on nyt syytä edustaa pragmaattista ja markkinaliberaalia näkemystä unionin uudistamisessa. Samalla joudumme ehkä uudelleenarvioimaan tiettyjä aikaisempia EU-tavoitteitamme”, Vuori sanoo.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja Eurochambersin hallituksen jäsenenä vaikuttavan Vuoren mukaan on aika selkeyttää EU:n ja jäsenmaiden työn ja vastuun jakoa. Integraation syventäminen pelkästään ideologisin perustein ei vastaa yritysten ja kansalaisten odotuksia.

“Uskottavan kansallisen EU-politiikan puute vaivaa yhä useampaa jäsenmaata. Komission tai parlamentin vallan lisäys tai kattavampi EU-viestintä ei ole aina oikea vastaus unionin haasteisiin”, Vuori toteaa.

Euroopan unionin komission ehdottamat uudistukset yhteisestä valtiovarainministeristä ja budjetista ovat Keskuskauppakamarin neuvonantaja Johnny Åkerholmin mukaan väärä lääke nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi. Euromaiden yhteisen rahoituslaitoksen EVM:n muuttuvaan rooliin on syytä suhtautua pragmaattisesti. EVM on vakausmekanismi, joka myöntää tukea talousongelmista kärsiville jäsenmaille.

“Suomen on syytä tukea vakausmekanismin vahvistamista vain, jos sille luodaan selkeät säännöt. Järjestelmän reunaehdoista päätetään poliittisin perustein, mutta sääntöjen soveltaminen tulee pysyä poliittisen päätöksenteon ulkopuolella. Paras tapa kannustaa jäsenvaltioita huolehtimaan omasta taloudestaan on markkinakurin turvaaminen”, Åkerholm sanoo.

Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevaisuudesta pähkinänkuoressa

Kauppakamari on koonnut keskeiset seikat, joilla yritykset uskovat Euroopan unionin jatkossa luovan enemmän lisäarvoa kullekin jäsenmaalle, niiden kansalaisille sekä yrityksille. Näkemykset on koottu kymmenen kohdan listaan:

1.      Poliittisessa integraatiossa on edettävä maltilla.

2.      Vapaakauppa ja markkinatalous nostettava EU:n kasvun moottoriksi.

3.      Jokaisella EU-maalla on vastuu omasta taloudestaan ja sosiaaliturvasta.

4.      Fiksulla sääntelyllä ja markkinavetoisilla ratkaisuilla luodaan edelläkävijyyttä.

5.      Järkevä Brexit-ratkaisu on kaikkien etu.

6.      Ei uusille instituutioille ja instrumenteille.

7.      Komission roolia selkeytettävä.

8.      Uudet megatrendit eivät kaipaa uusia virastoja tai normeja.

9.      Yhteisvastuu ei ole itsestäänselvyys.

10.  Kyllä paremmalle talouskoordinaatiolle.

Lisätietoja:

Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevisuudesta: 10 keinoa Euroopan Unionin uudistamiseksi yritysten silmin

Timo Vuori
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja, p. 050 553 5319, timo.vuori@chamber.fi

Johnny Åkerholm
Keskuskauppakamarin neuvonantaja
p. 040 838 6079, johnny.akerholm@chamber.fi

Kuvat

Timo Vuori / Kuva: Pasi Murto
Timo Vuori / Kuva: Pasi Murto
Lataa
Timo Vuori / Kuva: Pasi Murto
Timo Vuori / Kuva: Pasi Murto
Lataa
Johnny Åkerholm / Kuva: Pasi Murto
Johnny Åkerholm / Kuva: Pasi Murto
Lataa
Johnny Åkerholm / Kuva: Anni Reenpää, Lehtikuva
Johnny Åkerholm / Kuva: Anni Reenpää, Lehtikuva
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta on luovuttava10.11.2017 06:00Tiedote

Hallituksen tulee päättää EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien saatavuusharkinnasta luopumisesta osana valmisteilla olevaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, vaativat kauppakamarit. Työministeri Jari Lindström totesi keskiviikkona, että hallitus ei aio ryhtyä toimiin asiassa. Kauppakamarien mukaan saatavuusharkinnan poistamisessa tulee kuitenkin edetä, sillä se parantaisi työllisyyttä, edistäisi talouskasvua sekä auttaisi yrityksiä rekrytoimaan helpommin ammattiosaajia, joista on tällä hetkellä pulaa.

Lautakunnan suositus säilyvyysaikasopimusehdosta päivittäistavarakaupan sopimuksissa10.11.2017 06:00Tiedote

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on 10.11.2017 antanut suosituksen. Suosituksen mukaan elintarvikeketjun toimijoiden tulisi sopia nykyistä tasapuolisemmasta riskinjaosta koskien säilyvyysaikojen jakautumista elintarvikeketjun sopijaosapuolten välillä. Nyt laajalti käytössä oleva 80 prosentin säilyvyysaikaehto on jäykkä ja tehoton. Ehto edellyttää, että jos tuotteen säilyvyysaika on esimerkiksi 730 päivää, tuotteen parasta ennen -päiväyksen mukaista myyntiaikaa on oltava jäljellä 584 päivää sen saapuessa keskusvarastolle. Lautakunnan näkemyksen mukaan tasapuolisempi riskinjako tehostaa elintarvikeketjun toimintaa ja vähentää tarvetta neuvotella sopimusehdosta erikseen. Lisäksi se johtaa neuvotteluvoimaltaan eri suuruisten toimijoiden tasapuolisempaan kohteluun ja vähentää pienten toimijoiden riskiä liikesuhteen loppumisesta. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan verkkosivuilla: https://kauppakamari.fi/lautakunnat/elintarvikeketjun-kauppa

Idänkauppa kaukana huippuvuosista Venäjän kasvusta huolimatta9.11.2017 10:00Tiedote

Vuoden 2017 aikana Suomen vienti Venäjälle on kasvanut 20 prosenttia ja tuonti peräti 50 prosenttia vuoden takaisesta. Yli puolet yrityksistä uskoo vientinsä ja Venäjän talouden yleisesti kehittyvän myönteisesti seuraavien kuuden kuukauden aikana. Suurimmaksi haasteeksi yritykset nostavat Venäjään liittyvät poliittiset riskit ja sanktiot. Vain 20 prosenttia aikoo jatkaa investointejaan Venäjälle. Tiedot ilmenevät elinkeinoelämän järjestöjen yhdessä 10.11.2017 julkaisemasta Venäjän kaupan barometrista.

Tuloverotuksen ankara progressio on työnteon haittavero1.11.2017 13:37Tiedote

Ansiotuloverotuksen liian jyrkkä progressio ja kannustinloukut ovat Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan uhka talouskasvulle ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Verotietojen julkistaminen vie huomion pienilukuiseen joukkoon suurten yritysten johtoa. Suomalaisten pörssiyhtiöiden johdolle maksamat palkat ja palkkiot ovat maltillisia kansainvälisessä vertailussa. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä pienempien yhtiöiden johdolle maksetaan harvoin tulossidonnaisia palkkioita ja kiinteät palkat ovat niissä hyvinkin maltillisia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme