Keskuskauppakamari

Vapaakaupan edistäminen Kauppakamarin EU-teesien kärjessä – Yritykset haluavat toimivat markkinat ja lisää kauppasopimuksia

Jaa

Talouskasvun ja työpaikkojen luominen vapaakaupan ja avoimen markkinatalouden avulla on palautettava Euroopan unionin kärkihankkeeksi. Kauppakamari on listannut yritysten kymmenen keskeisintä seikkaa EU:n kehittämiseksi. “Ideologisen integraation ja keskusjohtoisen suunnitelmatalouden aika näyttää Euroopassa olevan ohi”, arvioi Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo Vuori.

Timo Vuori / Kuva: Pasi Murto
Timo Vuori / Kuva: Pasi Murto

Yritykset suhtautuvat Timo Vuoren mukaan ennakkoluulottomasti EU:n ja euroalueen yhteistyön kehittämiseen. Osa EU:n päätöksistä on viime vuosien aikana kuitenkin vaikuttanut kielteisesti yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn ja vapaakaupan kehittymiseen. Talouskriisien jälkeen on aika palauttaa markkinavetoinen talouskasvu EU:n ykkösprioriteetiksi. Varsinkin EU:n sisämarkkinat vaativat aidosti tehostamista. Toistaiseksi ne ovat vielä illuusio.

“Jäsenmaat eivät vieläkään noudata yhteisiä sääntöjä. Jos sisämarkkinat toimisivat kuten USA:ssa osavaltioiden välinen kauppa, olisi sen BKT-vaikutus 60 prosenttia nykyisen 20 sijasta. Aktiivisen ja pragmaattisen kauppapolitiikan pitää myös helpottaa yritysten pääsyä uusille markkinoille. EU:n ja Korean välinen kauppasopimus on kasvattanut Suomen vientiä Koreaan jopa 40 prosenttia”, Vuori toteaa.

Suomen on Vuoren mukaan syytä olla aktiivinen unionin kehittämisessä painottamalla ennakkoluulottomia ja markkinaliberaaleja ratkaisuja. Toimintakykyinen ja yhtenäinen EU on vahvempi toimija maailmantalouden ja politiikan tulevissa haasteissa kuin jokainen jäsenmaa olisi yksin. Se on Suomenkin etu geopoliittisten riskien kasvaessa.

“EU:n rooli poliittisena ja taloudellisena toimijana on muuttunut Suomen EU-jäsenyyden aikana. Meidän on ymmärrettävä tämä muutos ja reagoitava siihen. Suomen on nyt syytä edustaa pragmaattista ja markkinaliberaalia näkemystä unionin uudistamisessa. Samalla joudumme ehkä uudelleenarvioimaan tiettyjä aikaisempia EU-tavoitteitamme”, Vuori sanoo.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja Eurochambersin hallituksen jäsenenä vaikuttavan Vuoren mukaan on aika selkeyttää EU:n ja jäsenmaiden työn ja vastuun jakoa. Integraation syventäminen pelkästään ideologisin perustein ei vastaa yritysten ja kansalaisten odotuksia.

“Uskottavan kansallisen EU-politiikan puute vaivaa yhä useampaa jäsenmaata. Komission tai parlamentin vallan lisäys tai kattavampi EU-viestintä ei ole aina oikea vastaus unionin haasteisiin”, Vuori toteaa.

Euroopan unionin komission ehdottamat uudistukset yhteisestä valtiovarainministeristä ja budjetista ovat Keskuskauppakamarin neuvonantaja Johnny Åkerholmin mukaan väärä lääke nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi. Euromaiden yhteisen rahoituslaitoksen EVM:n muuttuvaan rooliin on syytä suhtautua pragmaattisesti. EVM on vakausmekanismi, joka myöntää tukea talousongelmista kärsiville jäsenmaille.

“Suomen on syytä tukea vakausmekanismin vahvistamista vain, jos sille luodaan selkeät säännöt. Järjestelmän reunaehdoista päätetään poliittisin perustein, mutta sääntöjen soveltaminen tulee pysyä poliittisen päätöksenteon ulkopuolella. Paras tapa kannustaa jäsenvaltioita huolehtimaan omasta taloudestaan on markkinakurin turvaaminen”, Åkerholm sanoo.

Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevaisuudesta pähkinänkuoressa

Kauppakamari on koonnut keskeiset seikat, joilla yritykset uskovat Euroopan unionin jatkossa luovan enemmän lisäarvoa kullekin jäsenmaalle, niiden kansalaisille sekä yrityksille. Näkemykset on koottu kymmenen kohdan listaan:

1.      Poliittisessa integraatiossa on edettävä maltilla.

2.      Vapaakauppa ja markkinatalous nostettava EU:n kasvun moottoriksi.

3.      Jokaisella EU-maalla on vastuu omasta taloudestaan ja sosiaaliturvasta.

4.      Fiksulla sääntelyllä ja markkinavetoisilla ratkaisuilla luodaan edelläkävijyyttä.

5.      Järkevä Brexit-ratkaisu on kaikkien etu.

6.      Ei uusille instituutioille ja instrumenteille.

7.      Komission roolia selkeytettävä.

8.      Uudet megatrendit eivät kaipaa uusia virastoja tai normeja.

9.      Yhteisvastuu ei ole itsestäänselvyys.

10.  Kyllä paremmalle talouskoordinaatiolle.

Lisätietoja:

Kauppakamarin linjaukset EU:n tulevisuudesta: 10 keinoa Euroopan Unionin uudistamiseksi yritysten silmin

Timo Vuori
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja, p. 050 553 5319, timo.vuori@chamber.fi

Johnny Åkerholm
Keskuskauppakamarin neuvonantaja
p. 040 838 6079, johnny.akerholm@chamber.fi

Kuvat

Timo Vuori / Kuva: Pasi Murto
Timo Vuori / Kuva: Pasi Murto
Lataa
Timo Vuori / Kuva: Pasi Murto
Timo Vuori / Kuva: Pasi Murto
Lataa
Johnny Åkerholm / Kuva: Pasi Murto
Johnny Åkerholm / Kuva: Pasi Murto
Lataa
Johnny Åkerholm / Kuva: Anni Reenpää, Lehtikuva
Johnny Åkerholm / Kuva: Anni Reenpää, Lehtikuva
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöiden maksamat osingot finanssikriisiä edeltävälle tasolle - osinkotuotoilla merkittävä rooli hyvinvoinnin ja kulttuurin rahoituksessa9.7.2018 00:01Tiedote

Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajilleen maksama osinkotuotto on keskimäärin noin 4 prosenttia. Yhteenlaskettu osinkoina maksettu määrä 9,5 miljardia euroa on nyt palautunut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä joka viides pörssiyhtiö ei maksa lainkaan osinkoa tänä vuonna. Toisaalta 5 suurta pörssiyhtiötä maksaa yli puolet osingoista. Suurten pörssiyhtiöiden pääkonttorien houkutteleminen Suomeen lisäisi valtion verotuloja, sillä osinkojen lähdeverot maksetaan siihen maahan, jossa pääkonttori sijaitsee.

Piilomarkkinointi on yritysten somemarkkinoinnin kompastuskivi4.7.2018 00:01Tiedote

Somemarkkinoinnin suurin kompastuskivi on tällä hetkellä piilomarkkinointi, kertoo mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta Keskuskauppakamarista. Hänen mukaansa huomautuksia saavat tasaisesti niin pienet kuin suuretkin yritykset eri toimialoilta. Erityistä huomiota markkinoinnin toteutukseen tulisi kiinnittää silloin, kun yritys käyttää vaikuttajia, kuten bloggaajia ja vloggaajia markkinoinnissaan.

Yritysjohtajat: Ulkomaisten työntekijöiden saatavuusharkinnasta luovuttava13.6.2018 07:30Tiedote

Suomalaisten yritysjohtajien mukaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta tulisi luopua. Kauppakamarien Yritysparlamentti-kyselyyn vastanneista yritysjohtajista enemmistö kannattaa saatavuusharkinnan poistamista. Kyselyssä tiedusteltiin myös yritysjohtajien arviota Suomen hallituksen ja opposition toiminnasta. Suomen hallitus saa yritysjohtajilta arvosanan 7,3 ja oppositio 5,3 asteikolla 4–10.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme