HUS

Varhainen tuki ehkäisee lasten mielenterveysongelmia

Jaa

Lasten mielenterveysongelmia voidaan ennaltaehkäistä varhaisilla toimilla. HUSin lastenpsykiatriset sairaanhoitajat etsivät ratkaisuja lapsen ongelmiin yhdessä ammattilaisten ja perheen kanssa lapsen arjessa.

Noin 20 %:lla lapsista ja nuorista esiintyy mielenterveyshäiriöiden häiriöitä. 10 %:lla kyse on merkittävästi tunne-elämää, sosiaalista toimintaa ja toimintakykyä hankaloittavasta häiriöstä. Jopa puolet aikuisten mielenterveyden häiriöistä saa alkunsa ennen 14 ikävuotta. Vuosittain HUSin lastenpsykiatriassa on hoidossa noin 8 000 lasta alle 13-vuotiasta lasta. Vakavat mielenterveyden häiriöt vaativat erikoissairaanhoitoa ja sen tarjoamia näyttöön perustuvia menetelmiä.

“Ahdistus ja käyttäytymisen säätelyn pulmat alkavat usein alakouluiässä. Hoitoon hakeutuminen on lisääntynyt, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana lähetteiden määrä lastenpsykiatriassa on kaksinkertaistunut. Olemme etsineet keinoja puuttua lapsen oireiluun jo ennen kuin tilanne päätyy siihen pisteeseen, että lapsi lähetetään erikoissairaanhoitoon, sanoo lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari HUSin lastenpsykiatriasta.

HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrinen HYKS Varhain Lapset -työryhmä tarjoaa lastenpsykiatrista apua 6–12-vuotiaiden lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille Helsingissä ja Vantaalla. Lastenpsykiatrisia ongelmia ratkokaan matalalla kynnyksellä lapsen arkiympäristössä, jolloin lähetettä erikoissairaanhoitoon ei tarvita. Työryhmän tavoitteena on vaikuttaa kasvavaan erikoissairaanhoidon tarpeeseen.

”Varhaiset ja lapsen omassa ympäristössä toteutettavat tukitoimet tulisi saada mahdollisimman laajasti käyttöön. Riittävä tuki, lapsen tilanteen kuunteleminen ja arkisetkin elinympäristöön kohdistuvat toimet voivat helpottaa lapsen oloa huomattavasti, ja ehkäistä myöhempää erikoissairaanhoidon tarvetta. Näitä palveluita pitäisi olla lapsille saatavilla huomattavasti enemmän”, toteaa ylihoitaja Katriina Anttila.

Erikoissairaanhoidon palveluita kouluille ja päiväkodeille

Työryhmän sairaanhoitajat, joilla on vankka osaaminen lastenpsykiatristen häiriöiden hoidosta, osallistuvat koulu- tai päiväkotitilanteisiin, joissa lapsella esiintyy ongelmia. Työryhmä ratkoo mm. koulupoissaoloihin, toimintakyvyn laskuun, levottomuuteen, kaverisuhteisiin, mielialan laskuun ja käyttäytymiseen liittyviä haasteita. Sairaanhoitajat suunnittelevat yhdessä vanhemman, opettajan tai kouluterveydenhoitajan kanssa keinoja lapsen tukemiseksi. Ratkaisut löytyvät usein lapsen arjesta. Erityisen tärkeää on kuunnella tarkasti lapsen kokemusta tilanteestaan.

Perhe- ja kaverisuhteiden merkitys lapsen mielenterveydelle on merkittävä. Ne vaikuttavat häiriöiden syntyyn ja ovat oleellinen tekijä toipumisprosessissa.

“Työryhmä pyrkii keskustelun ja kysymysten avulla etsimään ratkaisuja yhteistyössä lapsen ja hänen kanssaan toimivien aikuisten kesken. Jos lapsella on vaikeaa kaverisuhteissa, voi lastenpsykiatrinen sairaanhoitaja havainnoida välituntitilanteita ja lasten välistä vuorovaikutusta. Näin välitunnilla syntyneitä kiusaamistilanteita päästään miettimään yhdessä lapsen, opettajan ja vanhempien kesken”, kertoo työryhmää luotsaava osastonhoitaja Sanna Roiha.

Lasten mielenterveyttä voidaan tukea arkisilla keinoilla

Perheellä ja lapsen kanssa työskentelevillä aikuisilla on merkittävä rooli lasten mielenterveyden tukemisessa. Kaikki lapset ovat joskus jännittyneitä tai peloissaan. Koulun tai päiväkodin työntekijän on tärkeää osata arvioida, milloin pelkkä perheen tai arjen tuki ei riitä. Myönteinen palaute on lapselle tärkeää, ja se auttaa motivoitumaan uusien taitojen opetteluun.

”Levotonta lasta voidaan tukea koulussa suunnittelemalla oppimisympäristö rauhalliseksi. Ohjeiden pitää olla yksinkertaisia ja selkeitä. Kädessä puristeltava pallo, tai vaikkapa sinitarran pala, voivat toimia keskittymisen apuvälineenä”, kertoo Sanna Roiha.

“Vastuu lapsen hyvinvoinnista on kaikilla hänen ympärillään olevilla aikuisilla. Lasten tulee saada konkreettista apua arjen ongelmatilanteisiin. Näin voidaan ehkäistä monimutkaisempien, toimintakykyä haittaavien häiriöiden syntymistä”, toteaa Leena Repokari.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Leena Repokari, lastenpsykiatrian linjajohtaja, ylilääkäri, p. 050 427 0457, leena.repokari@hus.fi
Katriina Anttila, ylihoitaja, 050 467 4928, katriina.anttila@hus.fi

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa saa vuosittain hoitoa noin 680 000 potilasta. HUSissa työskentelee lähes 27 000 ammattilaista kaikkien potilaiden parhaaksi. Vastuullamme on 24 jäsenkunnan asukkaiden erikoissairaanhoito. Lisäksi meille on keskitetty valtakunnallisesti useiden harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.

HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan toimija ja maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme