Jyväskylän yliopisto

Varhaiskasvatuksen yhteydenpito koteihin poikkeustilan aikana suojasi vanhempia uupumiselta

Jaa

Mitä useammalla tavalla varhaiskasvatuksesta oltiin yhteydessä perheisiin ja mitä hyödyllisemmäksi vanhemmat tämän kokivat, sitä vähemmän heillä oli uupumusoireita, selvisi tuoreessa Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Erityisesti varhaiskasvatuksesta tarjottu ruoka-apu, apu lapsen päiväjärjestyksen suunnitteluun ja kehotus ottaa yhteyttä, mikäli vanhempi kaipasi tukea, näyttävät suojanneen vanhempaa uupumusoireilta.

COVID-19 –pandemian vuoksi noin kolme neljäsosaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa olleista lapsista siirtyi kotihoitoon maaliskuussa. Samalla kun koulut toteuttivat tehtäväänsä etäopetuksella, varhaiskasvatuksen yhteydenpidosta poikkeustilan vuoksi kotiin jääneisiin lapsiin ja heidän vanhempiinsa ei kansallisella tasolla annettu erityisiä ohjeita. Jyväskylän yliopistossa toteutetun Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät poikkeusaikana (VoiKu-COVID-19) –kyselytutkimuksen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että yhteydenpito perheisiin oli tavallista, vaikka lapset olivatkin kotona.

-        Kyselyyn vastasi hieman yli 1100 vanhempaa. Heistä yli 500:lla oli varhaiskasvatusikäinen lapsi, joka oli kotihoidossa poikkeustilan aikana. Näistä vanhemmista 82 % raportoi varhaiskasvatuspalvelujen olleen yhteydessä perheeseen. Vanhemmista 9 % taas vastasi, että yhteydenpitoa ei ollut ollut, mutta näin oli ollut hyvä, kun taas yhtä lailla 9 % vanhemmista olisi yhteydenpitoa toivonut. Yhteydenpitoa olisivat toivoneet etenkin alle esiopetusikäisten lasten vanhemmat, kertoo varhaiskasvatustieteen professori Maarit Alasuutari.

Vanhemmista kuitenkin vain noin kolmannes arvioi yhteydenpidon jonkin verran tai erittäin hyödylliseksi lapsen tai itsensä kannalta, ja yllättäen liki kolmannes taas ei pitänyt sitä lainkaan hyödyllisenä. Esiopetusikäisten ja tätä nuorempien lasten vanhempien kokemukset erosivat selvästi toisistaan. Esiopetusikäisten lasten vanhemmista 51 % piti yhteydenpitoa hyödyllisenä, kun taas nuorempien lasten vanhemmista vain 25 %. Hyödyttömäksi sen arvioi esiopetusikäisten lasten vanhemmista 17 %, nuorempien lasten vanhemmista taas 38 %.

Vanhemmat kokivat yhteydenpidon sitä hyödyllisemmäksi, mitä useammalla tavalla varhaiskasvatus oli pitänyt yhteyttä perheisiin.

-        Kyselyn perusteella yleisin yhteydenpito oli käytännössä sitä, että lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetuspaikka antoi neuvoja, ohjeita tai ideoita lapsen päivittäiseen toimintaan, kertoo Maarit Alasuutari. Tavallista oli myös, että varhaiskasvatus tai esiopetus oli lähettänyt vanhemmille ja lapsille esimerkiksi Wilman, Daisyn tai muun vastaavan järjestelmän kautta useampia kirjeitä tai tervehdyksiä. Vanhemmista 42 % oli myös saanut kehotuksen olla yhteydessä, mikäli he kaipaisivat tukea lapsensa kanssa. Lähes yhtä moni vanhempi vastasi, että poikkeusaikana oli käyty lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu tai keskustelu lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta verkkovälitteisesti tai puhelimitse. Kaikki mainitut yhteydenpidon tavat olivat jonkin verran yleisempiä esiopetusikäisten kuin tätä nuorempien lasten vanhempien kohdalla.

Alustavat tulokset osoittavat, että mitä useammalla tavalla varhaiskasvatuksesta oltiin yhteydessä perheisiin ja mitä hyödyllisemmäksi vanhemmat tämän kokivat, sitä vähemmän heillä oli uupumusoireita. Erityisesti varhaiskasvatuksesta tarjottu ruoka-apu, apu lapsen päiväjärjestyksen suunnitteluun ja edellä mainittu kehotus ottaa yhteyttä, mikäli vanhempi kaipasi tukea, näyttävät suojanneen vanhempaa uupumusoireilta.

-        Tätä havaintoa ja siihen mahdollisesti yhteydessä olevia muita tekijöitä analysoimme tulevaisuudessa vielä tarkemmin yhteistyössä psykologian professori Kaisa Aunolan ja tutkijatohtori Matilda Sorkkilan kanssa, jotka ovat VoiKu-COVID-19 -hankkeen vastuututkijoita. Kyselyn avoimien kysymysten vastaukset perheen tarvitsemasta tuesta tuovat esimerkiksi esiin sen, kuinka ruoka-apu on voinut olla merkityksellistä vanhemmalle niin poikkeusajan kaikkinaisen koti- ja lastenhoitotyön lisääntymisen kuin taloudellisen tiukkuuden vuoksi.

Kaikkineen vanhempien vastaukset tuen tarpeista kertovat, kuinka haastava aika poikkeustila perheille on voinut olla. Parhaimmillaan varhaiskasvatus on tarjonnut tukea, mutta kaikkien kohdalla näin ei ole ollut, kuten eräs vastaaja kirjoitti: Päiväkodilta olisin toivonut enemmän yhteydenpitoa ja huolehtimista niistä lapsista ketkä ovat kotona. Meitä vanhempia helpottaisi paljon jos päiväkoti olisi järkännyt etänä edes tunnin ohjelmaa päivittäin, vaikka virtuaalikokouksen tai jonkun tervehdysten vaihtamisen päivittäin zoomissa. Ruokatoimitus kotiin lapselle olisi ollut kanssa ihan kiva.

Yhteystiedot:

Professori Maarit Alasuutari
maarit.alasuutari@jyu.fi
Puh: +358 408053513

Professori Kaisa Aunola
kaisa.aunola@jyu.fi
+358 408053481

Tutkijatohtori Matilda Sorkkila
matilda.sorkkila@jyu.fi
Puh. +358 408054709

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kannattaako avohakkuista luopua? Tuore simulaatiomallinnus vertaili metsänkäsittelytapojen vaikutuksia pitkällä aikavälillä5.8.2020 09:29:26 EESTTiedote

Luopuminen kokonaan avohakkuista suomalaisissa talousmetsissä ei ole paras vaihtoehto. Jatkuvan kasvatuksen tulisi kuitenkin olla eniten käytetty metsien käsittelyn tapa, koska se turvaa paremmin monitoiminnallisuuden kuin avohakkuisiin perustuva metsien käsittely. Tämä ilmenee Jyväskylän yliopiston bio­ ja ympäristötieteiden laitoksen uudesta tutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin Land Use Policy –tiedejulkaisussa verkkojulkaisuna heinäkuussa 2020.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme