Helsingin yliopisto

Varhaisten suomalaisten DNA-linjat valottavat nykyväestön monitahoista alkuperää

Jaa

Helsingin ja Turun yliopistojen uusi geenitutkimus osoittaa, että rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat populaatiot. Kaikki nämä ryhmät ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään. Kyseessä on toistaiseksi laajin muinais-DNA-tutkimus Suomen alueella asuneista ihmisistä.

Tutkimuksen rautakautiset sekä keskiaikaiset kalmistot ovat Levänluhta Isokyrössä, Luistari Eurassa, Kirkkailanmäki Hollolassa, Kylälahden Kalmistonmäki Hiitolassa sekä Tuukkala Mikkelissä (merkitty karttaan tummanharmaalla). Historiallisen ja modernin ajan hautausmaista tutkimuksessa olivat mukana Pälkäneen Rauniokirkko, Porvoon tuomiokirkko, Rengon Pyhän Jaakon kirkko, Turun Julinin tontti sekä Haminan rykmentinkenttä (merkitty vaaleanharmaalla). Kuva on muokattu alkuperäisjulkaisusta (CC BY 4.0).
Tutkimuksen rautakautiset sekä keskiaikaiset kalmistot ovat Levänluhta Isokyrössä, Luistari Eurassa, Kirkkailanmäki Hollolassa, Kylälahden Kalmistonmäki Hiitolassa sekä Tuukkala Mikkelissä (merkitty karttaan tummanharmaalla). Historiallisen ja modernin ajan hautausmaista tutkimuksessa olivat mukana Pälkäneen Rauniokirkko, Porvoon tuomiokirkko, Rengon Pyhän Jaakon kirkko, Turun Julinin tontti sekä Haminan rykmentinkenttä (merkitty vaaleanharmaalla). Kuva on muokattu alkuperäisjulkaisusta (CC BY 4.0).

Tutkimuksessa on selvitetty geeniperimää yli sadan yksilön arkeologisista luunäytteistä 300–1800-luvuilta. Suurin osa näytteistä on rautakaudelta ja keskiajalta. Yksilöistä on eristetty äidiltä kaikille tämän lapsille periytyvää mitokondrioiden DNA:ta (mtDNA) ja siten selvitetty naisten väestöhistoriaa. 

Tulosten perusteella rautakaudella (n. 300–1300 jaa) ja keskiajalla (n. 1200–1500 jaa) Suomessa eläneillä ihmisillä esiintyi samoja mitokondriolinjoja kuin nykysuomalaisilla. Erityisesti rautakaudella eri kalmistoihin haudattujen perimät poikkesivat kuitenkin toisistaan merkittävästi. Kivikautisille metsästäjä-keräilijöille tyypilliset mtDNA-linjat olivat yleisiä Euran Luistarin ja Hollolan Kirkkailanmäelle haudatuilla. Hiitolan Kylälahdessa Karjalassa sekä Mikkelin Tuukkalassa olivat taas yleisimpänä linjat, jotka ovat ominaisia Euroopan muinaisille viljelijäväestöille. Viides tutkimuksessa mukana ollut rautakautinen kalmisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Levänluhdassa. Sinne haudatuista suuri osa edusti nykysaamelaisiin yhdistettyjä mtDNA-linjoja. 

– Kaikki edellä mainitut alkuperältään erilaiset linjat ovat yleisiä Suomessa myös nykyään. Tämä viittaa siihen, että tutkitut rautakautiset populaatiot ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään, sanoo tohtorikoulutettava Sanni Översti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkijoiden mukaan rautakaudella Itä- ja Länsi-Suomen väestöissä havaitut erot ovat päinvastaiset kuin nykysuomalaisilla: muinaisiin maanviljelijöihin yhdistetyt linjat ovat olleet yleisempiä idässä ja metsästäjä-keräilijöiltä periytyvät linjat lännessä. Tämä olisi selitettävissä sillä, että maanviljelijäpopulaatioita on saapunut Suomen alueelle lännen ja etelän lisäksi myös idästä. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sanni Översti, sanni.oversti@helsinki.fi, puh. 045 263 0632
Päivi Onkarmo, paivi.onkamo@utu.fi, puh. 050 464 3379 tai 040 5789189

Kuvat

Tutkimuksen rautakautiset sekä keskiaikaiset kalmistot ovat Levänluhta Isokyrössä, Luistari Eurassa, Kirkkailanmäki Hollolassa, Kylälahden Kalmistonmäki Hiitolassa sekä Tuukkala Mikkelissä (merkitty karttaan tummanharmaalla). Historiallisen ja modernin ajan hautausmaista tutkimuksessa olivat mukana Pälkäneen Rauniokirkko, Porvoon tuomiokirkko, Rengon Pyhän Jaakon kirkko, Turun Julinin tontti sekä Haminan rykmentinkenttä (merkitty vaaleanharmaalla). Kuva on muokattu alkuperäisjulkaisusta (CC BY 4.0).
Tutkimuksen rautakautiset sekä keskiaikaiset kalmistot ovat Levänluhta Isokyrössä, Luistari Eurassa, Kirkkailanmäki Hollolassa, Kylälahden Kalmistonmäki Hiitolassa sekä Tuukkala Mikkelissä (merkitty karttaan tummanharmaalla). Historiallisen ja modernin ajan hautausmaista tutkimuksessa olivat mukana Pälkäneen Rauniokirkko, Porvoon tuomiokirkko, Rengon Pyhän Jaakon kirkko, Turun Julinin tontti sekä Haminan rykmentinkenttä (merkitty vaaleanharmaalla). Kuva on muokattu alkuperäisjulkaisusta (CC BY 4.0).
Lataa
keskiaikainen hauta Hiitolan Kylälahden Kalmistomäeltä. Kuva: Stanislav Belskiy.
keskiaikainen hauta Hiitolan Kylälahden Kalmistomäeltä. Kuva: Stanislav Belskiy.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Eeva Karmitsa, tiedottaja, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Suomen romanien ja pääväestön suhteet pitäisi huomioida paremmin26.11.2020 09:30:00 EETTiedote

Väitöstutkimus osoittaa, että Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta nousevat toimenpide-ehdotukset tapahtuvat sosiaalisessa kentässä, jossa kulttuuriset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu yhdenvertaisesti. Toimenpiteitä tehdään pääväestön viitekehyksestä käsin eikä niissä huomioida romanien yhteiskunnallista asemaa sekä historiallisesti kehittynyttä rakenteellista toiseuttamista ja rodullistamista.

Raskaudenaikainen unettomuus lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä - oikea-aikainen seulonta ja hoito tärkeää25.11.2020 09:00:00 EETTiedote

Loppuraskauden unettomuusoireet lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä erityisesti, jos äidillä on muitakin masennuksen riskitekijöitä. Äidin masennus puolestaan ennustaa leikki-ikäisen lapsen tunne-elämän oireita. Äitien masennusoireet pitäisi siksi havaita mieluiten jo raskausaikana ja hoitaa matalalla kynnyksellä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme