Varhaisten suomalaisten DNA-linjat valottavat nykyväestön monitahoista alkuperää

Tutkimuksessa on selvitetty geeniperimää yli sadan yksilön arkeologisista luunäytteistä 300–1800-luvuilta. Suurin osa näytteistä on rautakaudelta ja keskiajalta. Yksilöistä on eristetty äidiltä kaikille tämän lapsille periytyvää mitokondrioiden DNA:ta (mtDNA) ja siten selvitetty naisten väestöhistoriaa.
Tulosten perusteella rautakaudella (n. 300–1300 jaa) ja keskiajalla (n. 1200–1500 jaa) Suomessa eläneillä ihmisillä esiintyi samoja mitokondriolinjoja kuin nykysuomalaisilla. Erityisesti rautakaudella eri kalmistoihin haudattujen perimät poikkesivat kuitenkin toisistaan merkittävästi. Kivikautisille metsästäjä-keräilijöille tyypilliset mtDNA-linjat olivat yleisiä Euran Luistarin ja Hollolan Kirkkailanmäelle haudatuilla. Hiitolan Kylälahdessa Karjalassa sekä Mikkelin Tuukkalassa olivat taas yleisimpänä linjat, jotka ovat ominaisia Euroopan muinaisille viljelijäväestöille. Viides tutkimuksessa mukana ollut rautakautinen kalmisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Levänluhdassa. Sinne haudatuista suuri osa edusti nykysaamelaisiin yhdistettyjä mtDNA-linjoja.
– Kaikki edellä mainitut alkuperältään erilaiset linjat ovat yleisiä Suomessa myös nykyään. Tämä viittaa siihen, että tutkitut rautakautiset populaatiot ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään, sanoo tohtorikoulutettava Sanni Översti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkijoiden mukaan rautakaudella Itä- ja Länsi-Suomen väestöissä havaitut erot ovat päinvastaiset kuin nykysuomalaisilla: muinaisiin maanviljelijöihin yhdistetyt linjat ovat olleet yleisempiä idässä ja metsästäjä-keräilijöiltä periytyvät linjat lännessä. Tämä olisi selitettävissä sillä, että maanviljelijäpopulaatioita on saapunut Suomen alueelle lännen ja etelän lisäksi myös idästä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanni Översti, sanni.oversti@helsinki.fi, puh. 045 263 0632
Päivi Onkarmo, paivi.onkamo@utu.fi, puh. 050 464 3379 tai 040 5789189
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Eeva Karmitsa, tiedottaja, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Paikallisjournalismin rajat hämärtyvät – viestintä ja journalismi kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa31.3.2023 12:00:00 EEST | Tiedote
Kaupunkien omat mediat käyttävät journalistisia menetelmiä uskottavuutensa lisäämiseksi, mutta noudattavat journalismin eettisiä periaatteita valikoiden. Samaan aikaan paikalliset uutismediat kokevat, että yritykset vaikuttaa niiden sisältöön ovat lisääntyneet.
Yli 30 000 hakijaa Helsingin yliopiston koulutusohjelmiin korkeakoulujen yhteishaussa30.3.2023 18:56:12 EEST | Tiedote
Suosituin hakukohde oli oikeusnotaarin koulutusohjelma. Uusi terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelma nousi ylivoimaisesti suosituimmaksi maisteriohjelmaksi.
Helsingin yliopiston rehtorina jatkaa Sari Lindblom30.3.2023 13:31:30 EEST | Tiedote
Lindblom on toiminut yliopiston rehtorin tehtävässä vuodesta 2020 lähtien. Rehtorin uusi viisivuotinen toimikausi alkaa 1.8.2023.
Ulkomailla syntyneillä hoiva-alan työntekijöillä keskimääräistä vähemmän sairauspoissaoloja29.3.2023 11:17:43 EEST | Tiedote
Ulkomailla syntyneillä hoiva- ja hoitotyöntekijöillä oli selvästi Suomessa syntyneitä pienempi riski jäädä yli kymmeneksi päiväksi pois työstä sairauden vuoksi. Tuoreessa tutkimuksessa vertailtiin ulkomailla ja Suomessa syntyneiden hoiva- ja hoitotyöntekijöiden sairauspoissaoloja Suomessa.
Haitalliset lapsuuskokemukset lisäävät itsensä vahingoittamisen riskiä28.3.2023 09:29:31 EEST | Tiedote
Nuorten itsensä vahingoittaminen on verrattain yleistä, ja sen vaikutukset koskettavat myös heidän lähipiiriään. Lapsuusajan kokemusten lisäksi vahingoittamiseen vaikuttaa myös perheen tulotaso.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme