Varhaisten suomalaisten DNA-linjat valottavat nykyväestön monitahoista alkuperää
Helsingin ja Turun yliopistojen uusi geenitutkimus osoittaa, että rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat populaatiot. Kaikki nämä ryhmät ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään. Kyseessä on toistaiseksi laajin muinais-DNA-tutkimus Suomen alueella asuneista ihmisistä.

Tutkimuksessa on selvitetty geeniperimää yli sadan yksilön arkeologisista luunäytteistä 300–1800-luvuilta. Suurin osa näytteistä on rautakaudelta ja keskiajalta. Yksilöistä on eristetty äidiltä kaikille tämän lapsille periytyvää mitokondrioiden DNA:ta (mtDNA) ja siten selvitetty naisten väestöhistoriaa.
Tulosten perusteella rautakaudella (n. 300–1300 jaa) ja keskiajalla (n. 1200–1500 jaa) Suomessa eläneillä ihmisillä esiintyi samoja mitokondriolinjoja kuin nykysuomalaisilla. Erityisesti rautakaudella eri kalmistoihin haudattujen perimät poikkesivat kuitenkin toisistaan merkittävästi. Kivikautisille metsästäjä-keräilijöille tyypilliset mtDNA-linjat olivat yleisiä Euran Luistarin ja Hollolan Kirkkailanmäelle haudatuilla. Hiitolan Kylälahdessa Karjalassa sekä Mikkelin Tuukkalassa olivat taas yleisimpänä linjat, jotka ovat ominaisia Euroopan muinaisille viljelijäväestöille. Viides tutkimuksessa mukana ollut rautakautinen kalmisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Levänluhdassa. Sinne haudatuista suuri osa edusti nykysaamelaisiin yhdistettyjä mtDNA-linjoja.
– Kaikki edellä mainitut alkuperältään erilaiset linjat ovat yleisiä Suomessa myös nykyään. Tämä viittaa siihen, että tutkitut rautakautiset populaatiot ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään, sanoo tohtorikoulutettava Sanni Översti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkijoiden mukaan rautakaudella Itä- ja Länsi-Suomen väestöissä havaitut erot ovat päinvastaiset kuin nykysuomalaisilla: muinaisiin maanviljelijöihin yhdistetyt linjat ovat olleet yleisempiä idässä ja metsästäjä-keräilijöiltä periytyvät linjat lännessä. Tämä olisi selitettävissä sillä, että maanviljelijäpopulaatioita on saapunut Suomen alueelle lännen ja etelän lisäksi myös idästä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanni Översti, sanni.oversti@helsinki.fi, puh. 045 263 0632
Päivi Onkarmo, paivi.onkamo@utu.fi, puh. 050 464 3379 tai 040 5789189
Kuvat


Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Eeva Karmitsa, tiedottaja, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Unettomuus keski-iässä voi näkyä muistiongelmina eläkeiässä20.5.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Pitkäkestoiset unettomuusoireet aiheuttavat tutkimuksen mukaan riskin aivojen tiedonkäsittelyn heikkenemiselle myöhemmin. Siksi unettomuutta kannattaa hoitaa ajoissa.
Poliittiset tunteet kuten pelko ja myötätunto vaikuttavat demokratian tulevaisuuteen20.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Poliittisilla tunteilla on merkittävä rooli demokraattisen kulttuurin rakentamisessa ja nuorten poliittisessa liikehdinnässä, minkä vuoksi niitä tulisi käsitellä kasvatuksessa.
Itämeren henkeäsalpaava vedenalainen maailma ja intohimoiset merentutkijat - 120 vuotta tutkimustyötä Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla19.5.2022 15:00:00 EEST | Tiedote
Tvärminnen eläintieteellinen asema on Itämeren vanhimpia tutkimusasemia. Korkeatasoista merentutkimusta on tehty yli 120 vuoden ajan ja tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää Itämeren ainutlaatuista rannikonläheistä luontoa. Juhlavuoden näyttelyssä esitellään Itämeren erityispiirteitä ja intohimoisia merentutkijoita uuden tiedon ja ajankohtaisten tutkimuskysymysten äärellä.
Kaupungistumiselta puuttuu visio19.5.2022 14:18:42 EEST | Tiedote
Ilppo Soininvaara tutki poliittisen maantieteen väitöstyössään kaupungistumisen politiikka Suomessa. Kaupungistumisen politiikassa kamppaillaan siitä, minkälaisiksi tulevaisuuden alue- ja kaupunkirakenteet kehittyvät.
Kutsu: Tule kuuntelemaan uusien professorien juhlaluentoja 25.5.19.5.2022 13:23:15 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston 16 uutta professoria kertovat tieteenalojensa tuoreista tutkimusaiheista keskiviikkona 25.5.2022 klo 14 alkaen yliopiston päärakennuksessa (os. Unioninkatu 34).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme