Tietoa työkyvystä -sarjan tuoreessa raportissa Teollisuus ja työkyky – tutkittua tietoa ja keinoja työn kuormituksen hallintaan teollisuuden työpaikoille tarkastellaan alan työtehtävien ominaispiirteitä, kuormitus- ja voimavaratekijöitä ja työkykyä sekä tarjotaan työpaikoille ratkaisuja työn kuormittavuuden hallintaan. Paneudumme raportissa monipuolisesti teollisuudessa työskentelevien työoloihin ja työkykyyn.

Työkykynsä heikoksi kokevien osuus teollisuudessa monia muita aloja suurempi

Teollisuudessa itse arvioitu työkyky ja työtyytyväisyys näyttäytyvät tutkimusten mukaan jossakin määrin heikommalta kuin monella muulla alalla. Toisaalta esimerkiksi stressin kokemuksia teollisuuden työntekijöillä näyttäisi olevan muita vähemmän.

– Suuri osa teollisuuden sairauspoissaoloista johtuu tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Sairauspoissaolot ennakoivat usein pysyvämpää työkyvyttömyyttä, ja siksi niihin on hyvä puuttua riittävän varhain, raportin koonnut tutkimuspäällikkö Auli Airila korostaa.

Iso osa teollisuudessa tehtävästä työstä on edelleen tuotantotyötä, vaikka asiantuntijatyön osuus on lisääntynyt. Työtä tehdään monenlaisissa työympäristöissä, ja siten myös työn riskit ja kuormittavuus vaihtelevat. Tyypillisiä teollisuuden fyysisiä kuormitustekijöitä ovat raskaat käsin tehtävät nostot ja siirrot, seisomatyö sekä toistotyö. Myös monet työajan piirteet, kuten vuoro- ja yötyö, voivat lisätä kuormitusta. Työn psykososiaalinen kuormitus voi liittyä työn sisältöön, työjärjestelyihin, johtamiseen tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Myös monet työympäristötekijät, kuten melu, tärinä, kuumuus ja kemikaaleille altistuminen, voivat aiheuttaa kuormitusta.

– Työn kuormitustekijöiden ennakoimiseksi työyhteisön ja esihenkilöiden tulee huolehtia riittävästä sekä monipuolisesta perehdytyksestä työsuhteen alussa ja aina työtehtävien merkittävästi muuttuessa. Lisäksi työnantajien olisi hyvä varmistaa, että henkilöstölle tarjotaan koko työuran aikana tietoa työn kuormitustekijöiden vähentämisen keinoista eri työtehtävissä ja -vaiheissa, korostaa työkykyjohtaja Pia Kontti.

Työkyvyttömyyden yleisyydessä suuria alakohtaisia eroja

Varman data osoittaa, että työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa on teollisuudessa suuria alakohtaisia eroja. Korkein työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus Varman rahastoituneissa eläkkeissä on suuressa teollisuusvalmistuksessa sekä metalliteollisuudessa. Alhaisin työkyvyttömyyseläkkeen alkavuus on teollisuuden ja rakentamisen asiantuntijaorganisaatioissa. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat selvästi yleisin työkyvyttömyyden diagnoosi työntekijäammatissa toimivilla teollisuuden työntekijöillä.

– Työpaikoilla on tärkeää tunnistaa kunkin työn kuormitustekijät ja henkilöt, joiden työkyky voi olla uhattuna. Kun työkyvyn toimenpiteet kohdistetaan riskiryhmiin, saadaan vaikuttavampia tuloksia, Auli Airila korostaa.

Työpaikoilla on monia keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan ja työkyvyn edistämiseen. Ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi johtamisen ja esihenkilötyön kehittämiseen, työn muokkauksen käytäntöihin, työn organisointiin, yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä vaikutus- ja kehittymismahdollisuuksien parantamiseen.

– Työelämän ja toimintaympäristön jatkuvat muutokset koettelevat myös teollisuuden toimialan yrityksiä. Muutosten keskellä yritysten kyky huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista ja työkyvystä nousee entistä tärkeämmäksi, Auli Airila painottaa.

Tietoa työkyvystä -sarjassa on aiemmin ilmestynyt kolme raporttia, jotka käsittelevät työkykyä tietotyössä, palvelualalla ja kuljetusalalla.