Varo, varmista ja varoita: Suomalaisilta viety tänä vuonna jo kymmeniä miljoonia nettihuijauksilla – näin suojaudut

Poliisin mukaan lokakuun loppuun mennessä sijoitushuijauksilla on viety jo noin 13 miljoonaa euroa. IT-tukihuijauksilla, toimitusjohtajahuijauksilla sekä rakkaus- ja nigerialaishuijauksilla rikolliset ovat onnistuneet saamaan yhteensä yli 13 miljoonaa euroa ja pankkien nimissä tehdyillä huijauksilla yli 9 miljoonaa euroa. Pelkästään näiden tilastoitujen huijausten yhteenlaskettu menetys on yli 35 miljoonaa euroa. Poliisille on tehty yli 2200 ilmoitusta näistä huijauksista. Lisäksi on paljon huijauksia, joiden määrästä ja taloudellisista menetyksistä ei ole tarkkaa tietoa.

Huijaustilanteissa nopeus on valttia. Jos huomaa tulleensa huijatuksi, kannattaa ottaa heti yhteys omaan pankkiin ja sen jälkeen poliisiin. Pankkien ja viranomaisten toimin onkin tänä vuonna pystytty estämään tai palauttamaan noin 20 miljoonaa euroa rikollisille siirtymässä ollutta rahaa.

Huijauksiin voi törmätä useimmiten sähköpostissa, sosiaalisessa mediassa tai hakukoneissa, mutta rikolliset lähestyvät uhreja myös tekstiviesteillä, puhelinsoitoilla ja whatsapp-viesteillä.

Verkkorikoksen uhriksi voi päätyä kuka tahansa meistä. Kiire, huomiokyvyn herpaantuminen, herkkä elämäntilanne tai riittämättömät digitaidot lisäävät riskiä. Esimerkiksi sijoitushuijauksien uhreista noin 40 prosenttia on 30–50-vuotiaita. Yli 60 prosenttia IT-tukihuijausten -ja yli 50 prosenttia tietojenkalastelun uhreista on yli 60-vuotiaita.

Varo, varmista ja varoita – näin suojaudut huijauksilta!

Varo

• Tekstiviestissä tai sähköpostiviestissä tulevia linkkejä.
• IT-tuen nimissä tulevia odottamattomia puheluita.
• Pankin, poliisin tai muun viranomaisen nimissä tulevia odottamattomia puheluita.
• Hakukoneen ehdottamia linkkejä pankkien tai viranomaisten sivuille.
• Nettisivuilta ponnahtavia yllätysvoittoja tai arvontoja

Varmista

• Keneltä viesti tai puhelu tuli. Pankit ja viranomaiset soittavat erittäin harvoin odottamatta. Varmista, onko saamasi puhelu varmasti taholta, jonka nimissä soittaja esittäytyy.
• Että kirjaudut verkkopankkiin tai viranomaisen palveluun aina oikean verkkosivun kautta. Varmin tapa päästä oikealle sivulle on kirjoittaa verkkoselaimen osoitekenttään yrityksen tai viranomaisen suora osoite (esimerkiksi organisaatio123.fi/com). Voit tallentaa osoitteen kirjanmerkiksi. Voit myös käyttää pankin tai viranomaisen tarjoamaa sovellusta.

Varoita

• Pankkiasi, jos olet menettänyt rahaa tai huomaat antaneesi henkilökohtaisia tietojasi huijareille. Ole heti yhteydessä pankkiisi ja kerro mitä on tapahtunut, että he voivat yrittää estää tunnustesi väärinkäytön.
• Sitä yritystä tai viranomaista, jonka nimissä huijari on lähestynyt sinua.
• Läheisiäsi, jotta he osaavat varoa huijauksia.
• Muita tekemällä rikosilmoitus Poliisille

Varo, varmista ja varoita -kampanjassa ovat mukana: Finanssiala ry, Poliisi, Kuluttajaliitto, Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, Kela, Digi- ja väestötietovirasto, Aktia, Handelsbanken, Nordea, Oma Säästöpankki, OP Ryhmä, POP Pankki, S-Pankki, Säästöpankki ja Microsoft.

Lisätietoja eri huijaustyyleistä, kampanjamateriaaleja sekä linkkejä aikaisempiin ohjeisiin ja tutkimuksiin löytyy liitteestä ja osoitteesta huijausinfo.fi

Tiedotteeseen liittyy kaksi infografiikkakuvaa ja liitetiedosto, jossa kuvataan yleisimpiä huijaustapoja ja miten niiltä voi suojautua.