Finanssiala ry

Varo, varmista ja varoita: Suomalaisilta viety tänä vuonna jo kymmeniä miljoonia nettihuijauksilla – näin suojaudut

19.11.2021 06:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Jaa
Suomalaiset ovat menettäneet tänä vuonna jo kymmeniä miljoonia euroja verkkorikollisille. Finanssialan toimijat, Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, Kuluttajaliitto, Poliisi, Digi- ja väestötietovirasto, Kela ja Microsoft tekevät yhteistyötä, jotta yhä harvempi lankeaisi rikollisten huijauksiin.

Poliisin mukaan lokakuun loppuun mennessä sijoitushuijauksilla on viety jo noin 13 miljoonaa euroa. IT-tukihuijauksilla, toimitusjohtajahuijauksilla sekä rakkaus- ja nigerialaishuijauksilla rikolliset ovat onnistuneet saamaan yhteensä yli 13 miljoonaa euroa ja pankkien nimissä tehdyillä huijauksilla yli 9 miljoonaa euroa. Pelkästään näiden tilastoitujen huijausten yhteenlaskettu menetys on yli 35 miljoonaa euroa. Poliisille on tehty yli 2200 ilmoitusta näistä huijauksista. Lisäksi on paljon huijauksia, joiden määrästä ja taloudellisista menetyksistä ei ole tarkkaa tietoa.

Huijaustilanteissa nopeus on valttia. Jos huomaa tulleensa huijatuksi, kannattaa ottaa heti yhteys omaan pankkiin ja sen jälkeen poliisiin. Pankkien ja viranomaisten toimin onkin tänä vuonna pystytty estämään tai palauttamaan noin 20 miljoonaa euroa rikollisille siirtymässä ollutta rahaa.

Huijauksiin voi törmätä useimmiten sähköpostissa, sosiaalisessa mediassa tai hakukoneissa, mutta rikolliset lähestyvät uhreja myös tekstiviesteillä, puhelinsoitoilla ja whatsapp-viesteillä.

Verkkorikoksen uhriksi voi päätyä kuka tahansa meistä. Kiire, huomiokyvyn herpaantuminen, herkkä elämäntilanne tai riittämättömät digitaidot lisäävät riskiä. Esimerkiksi sijoitushuijauksien uhreista noin 40 prosenttia on 30–50-vuotiaita. Yli 60 prosenttia IT-tukihuijausten -ja yli 50 prosenttia tietojenkalastelun uhreista on yli 60-vuotiaita.


Varo, varmista ja varoita – näin suojaudut huijauksilta!

Varo

  • Tekstiviestissä tai sähköpostiviestissä tulevia linkkejä.
  • IT-tuen nimissä tulevia odottamattomia puheluita.
  • Pankin, poliisin tai muun viranomaisen nimissä tulevia odottamattomia puheluita.
  • Hakukoneen ehdottamia linkkejä pankkien tai viranomaisten sivuille.
  • Nettisivuilta ponnahtavia yllätysvoittoja tai arvontoja

Varmista

  • Keneltä viesti tai puhelu tuli. Pankit ja viranomaiset soittavat erittäin harvoin odottamatta. Varmista, onko saamasi puhelu varmasti taholta, jonka nimissä soittaja esittäytyy.
  • Että kirjaudut verkkopankkiin tai viranomaisen palveluun aina oikean verkkosivun kautta. Varmin tapa päästä oikealle sivulle on kirjoittaa verkkoselaimen osoitekenttään yrityksen tai viranomaisen suora osoite (esimerkiksi organisaatio123.fi/com). Voit tallentaa osoitteen kirjanmerkiksi. Voit myös käyttää pankin tai viranomaisen tarjoamaa sovellusta.

Varoita

  • Pankkiasi, jos olet menettänyt rahaa tai huomaat antaneesi henkilökohtaisia tietojasi huijareille. Ole heti yhteydessä pankkiisi ja kerro mitä on tapahtunut, että he voivat yrittää estää tunnustesi väärinkäytön.
  • Sitä yritystä tai viranomaista, jonka nimissä huijari on lähestynyt sinua.
  • Läheisiäsi, jotta he osaavat varoa huijauksia.
  • Muita tekemällä rikosilmoitus Poliisille

Varo, varmista ja varoita -kampanjassa ovat mukana: Finanssiala ry, Poliisi, Kuluttajaliitto, Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, Kela, Digi- ja väestötietovirasto, Aktia, Handelsbanken, Nordea, Oma Säästöpankki, OP Ryhmä, POP Pankki, S-Pankki, Säästöpankki ja Microsoft.

Lisätietoja eri huijaustyyleistä, kampanjamateriaaleja sekä linkkejä aikaisempiin ohjeisiin ja tutkimuksiin löytyy liitteestä ja osoitteesta huijausinfo.fi

Tiedotteeseen liittyy kaksi infografiikkakuvaa ja liitetiedosto, jossa kuvataan yleisimpiä huijaustapoja ja miten niiltä voi suojautua.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Finanssiala ry: Niko Saxholm, niko.saxholm@finanssiala.fi, 020 793 4235
Poliisi: Tuomas Pöyhönen tuomas.poyhonen@poliisi.fi
Kyberturvallisuuskeskus: Jussi Leskinen, jussi.leskinen@traficom.fi, 029 534 5648
Kela: Henri Burtsov, henri.burtsov@kela.fi
Digi- ja väestötietovirasto: Kimmo Rousku, kimmo.rousku@dvv.fi, 0295 553 5120
Kuluttajaliitto: Tapani Veija, tapani.veija@kuluttajaliitto.fi
Aktia: Henri Heinonen, henri.heinonen@aktia.fi
Handelsbanken: Harri Hautala, harri.hautala@handelsbanken.fi, 050 323 0637
Nordea: Annukka Multanen, annukka.multanen@nordea.com, 050 302 7815
Oma Säästöpankki: Markku Luova, markku.luova@omasp.fi
OP Ryhmä: Kim Sirén, kim.siren@op.fi
POP Pankki: Guoxi Yu, guoxi.yu@poppankki.fi
S-Pankki: Juha Nieminen, juha.a.nieminen@s-pankki.fi, 050 599 1882.
Säästöpankki: Vesa Pyyluoma, vesa.pyyluoma@saastopankki.fi, 040 647 1900
Microsoft: Marja Laitinen, marjal@microsoft.com

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittaja on Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta26.2.2026 16:26:27 EET | Tiedote

Lukiolaisten Talousguru-kilpailun on voittanut Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kilpailun toiseksi tuli Ossi Vatén Lahden yhteiskoulun lukiosta. Kolmanneksi sijoittui Aaro Heikkilä Mäkelänrinteen lukiosta Helsingistä. Hänet palkittiin myös pariväittelyn parhaana. Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä taloustietokilpailu, jossa palkintona on opiskelupaikkoja peräti kahdeksassa suomalaisessa yliopistossa. Alkukilpailu käytiin tammikuun alussa ylioppilaskirjoitusten tapaan samanaikaisesti lukioissa eri puolilla Suomea. Kilpailuun ilmoittautui lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta.

Finanssialan maine suuren yleisön keskuudessa vahvistunut – yritysten avoimuuteen ja vastuullisuuteen luotetaan26.2.2026 10:54:06 EET | Tiedote

Finanssialan kokonaismaine on Suomessa parantunut jatkuvasti viime vuosina suuren yleisön keskuudessa. Toimialan maine Suomessa on korkeammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Reputation and Trust Analyticsin vuosittain toteuttamassa Luottamus & Maine -tutkimuksessa vastaajat arvioivat marras-joulukuussa 2025 pankki-, rahoitus- ja vakuutusalan yrityksiä sekä työeläkeyhtiöitä.

Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202624.2.2026 10:00:33 EET | Kutsu

Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel

Talouden pyöreä pöytä: Ketä YEL-uudistuksessa kuunnellaan? 25.2.202620.2.2026 11:41:11 EET | Kutsu

Yrittäjäeläkejärjestelmää on tarve uudistaa. Järjestelmän menot ovat olleet lähes koko nykyjärjestelmän historian ajan suuremmat kuin tulot. Yrittäjien maksamat eläkemaksut eivät riitä maksussa olevien eläkkeiden kattamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmässä ei ole otettu käyttöön rahastointia samaan tapaan kuin työntekijöiden eläkejärjestelmässä, joten puuttuvan osuuden eläkemenoista maksaa valtio. Nykyisin eläkemaksut perustuvat työtuloon, eli arvioon yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulolla ei tarkoiteta yrityksen tuottamaa voittoa, verotettavaa tuloa tai yrittäjänä nostettua palkkaa. Työtulon pitäisi vastata vuosipalkkaa, joka samasta työstä pitäisi maksaa toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle. Missä uudistuksessa mennään? Maan hallitus asetti selvityshenkilön tekemään ehdotuksen järjestelmän kehittämisestä. Selvityksen teki Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala, jonka esitys julkistettiin joulukuussa 2025. Hallituksella on parhaillaan valmistel

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye