Varo, varmista ja varoita: Suomalaisilta viety tänä vuonna jo kymmeniä miljoonia nettihuijauksilla – näin suojaudut
19.11.2021 06:00:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote

Poliisin mukaan lokakuun loppuun mennessä sijoitushuijauksilla on viety jo noin 13 miljoonaa euroa. IT-tukihuijauksilla, toimitusjohtajahuijauksilla sekä rakkaus- ja nigerialaishuijauksilla rikolliset ovat onnistuneet saamaan yhteensä yli 13 miljoonaa euroa ja pankkien nimissä tehdyillä huijauksilla yli 9 miljoonaa euroa. Pelkästään näiden tilastoitujen huijausten yhteenlaskettu menetys on yli 35 miljoonaa euroa. Poliisille on tehty yli 2200 ilmoitusta näistä huijauksista. Lisäksi on paljon huijauksia, joiden määrästä ja taloudellisista menetyksistä ei ole tarkkaa tietoa.
Huijaustilanteissa nopeus on valttia. Jos huomaa tulleensa huijatuksi, kannattaa ottaa heti yhteys omaan pankkiin ja sen jälkeen poliisiin. Pankkien ja viranomaisten toimin onkin tänä vuonna pystytty estämään tai palauttamaan noin 20 miljoonaa euroa rikollisille siirtymässä ollutta rahaa.
Huijauksiin voi törmätä useimmiten sähköpostissa, sosiaalisessa mediassa tai hakukoneissa, mutta rikolliset lähestyvät uhreja myös tekstiviesteillä, puhelinsoitoilla ja whatsapp-viesteillä.
Verkkorikoksen uhriksi voi päätyä kuka tahansa meistä. Kiire, huomiokyvyn herpaantuminen, herkkä elämäntilanne tai riittämättömät digitaidot lisäävät riskiä. Esimerkiksi sijoitushuijauksien uhreista noin 40 prosenttia on 30–50-vuotiaita. Yli 60 prosenttia IT-tukihuijausten -ja yli 50 prosenttia tietojenkalastelun uhreista on yli 60-vuotiaita.
Varo, varmista ja varoita – näin suojaudut huijauksilta!
Varo
- Tekstiviestissä tai sähköpostiviestissä tulevia linkkejä.
- IT-tuen nimissä tulevia odottamattomia puheluita.
- Pankin, poliisin tai muun viranomaisen nimissä tulevia odottamattomia puheluita.
- Hakukoneen ehdottamia linkkejä pankkien tai viranomaisten sivuille.
- Nettisivuilta ponnahtavia yllätysvoittoja tai arvontoja
Varmista
- Keneltä viesti tai puhelu tuli. Pankit ja viranomaiset soittavat erittäin harvoin odottamatta. Varmista, onko saamasi puhelu varmasti taholta, jonka nimissä soittaja esittäytyy.
- Että kirjaudut verkkopankkiin tai viranomaisen palveluun aina oikean verkkosivun kautta. Varmin tapa päästä oikealle sivulle on kirjoittaa verkkoselaimen osoitekenttään yrityksen tai viranomaisen suora osoite (esimerkiksi organisaatio123.fi/com). Voit tallentaa osoitteen kirjanmerkiksi. Voit myös käyttää pankin tai viranomaisen tarjoamaa sovellusta.
Varoita
- Pankkiasi, jos olet menettänyt rahaa tai huomaat antaneesi henkilökohtaisia tietojasi huijareille. Ole heti yhteydessä pankkiisi ja kerro mitä on tapahtunut, että he voivat yrittää estää tunnustesi väärinkäytön.
- Sitä yritystä tai viranomaista, jonka nimissä huijari on lähestynyt sinua.
- Läheisiäsi, jotta he osaavat varoa huijauksia.
- Muita tekemällä rikosilmoitus Poliisille
Varo, varmista ja varoita -kampanjassa ovat mukana: Finanssiala ry, Poliisi, Kuluttajaliitto, Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, Kela, Digi- ja väestötietovirasto, Aktia, Handelsbanken, Nordea, Oma Säästöpankki, OP Ryhmä, POP Pankki, S-Pankki, Säästöpankki ja Microsoft.
Lisätietoja eri huijaustyyleistä, kampanjamateriaaleja sekä linkkejä aikaisempiin ohjeisiin ja tutkimuksiin löytyy liitteestä ja osoitteesta huijausinfo.fi
Tiedotteeseen liittyy kaksi infografiikkakuvaa ja liitetiedosto, jossa kuvataan yleisimpiä huijaustapoja ja miten niiltä voi suojautua.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Finanssiala ry: Niko Saxholm, niko.saxholm@finanssiala.fi, 020 793 4235
Poliisi: Tuomas Pöyhönen tuomas.poyhonen@poliisi.fi
Kyberturvallisuuskeskus: Jussi Leskinen, jussi.leskinen@traficom.fi, 029 534 5648
Kela: Henri Burtsov, henri.burtsov@kela.fi
Digi- ja väestötietovirasto: Kimmo Rousku, kimmo.rousku@dvv.fi, 0295 553 5120
Kuluttajaliitto: Tapani Veija, tapani.veija@kuluttajaliitto.fi
Aktia: Henri Heinonen, henri.heinonen@aktia.fi
Handelsbanken: Harri Hautala, harri.hautala@handelsbanken.fi, 050 323 0637
Nordea: Annukka Multanen, annukka.multanen@nordea.com, 050 302 7815
Oma Säästöpankki: Markku Luova, markku.luova@omasp.fi
OP Ryhmä: Kim Sirén, kim.siren@op.fi
POP Pankki: Guoxi Yu, guoxi.yu@poppankki.fi
S-Pankki: Juha Nieminen, juha.a.nieminen@s-pankki.fi, 050 599 1882.
Säästöpankki: Vesa Pyyluoma, vesa.pyyluoma@saastopankki.fi, 040 647 1900
Microsoft: Marja Laitinen, marjal@microsoft.com
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fiva pitää asuntolainakaton ja pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan – FA: lainakattoa kannattaisi nostaa, jos hallituksen esitys menee läpi eduskunnassa26.3.2026 11:45:22 EET | Tiedote
Finanssivalvonta (Fiva) pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Jos asuntolainakattoa koskeva hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, FA:n mielestä esityksen mukainen joustomahdollisuus olisi perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman pian.
Asuntolainaa voisi lain mukaan saada jopa 40 vuodeksi – Talousvaliokunnalta ennakkoluuloton linjaus25.3.2026 16:49:28 EET | Tiedote
Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


