Varsinais-Suomen ilmastotiekartta on valmistunut
Ilmastotiekartta konkretisoi ilmastovision, jonka mukaan maakunnan tavoitteena on olla vuonna 2035 elinvoimainen ja hiilineutraali maakunta, jossa on ennakkoluulottomasti kehitetty ja otettu käyttöön ilmastokestäviä ratkaisuja luottaen osaamiseen, yhteistyöhön ja yhteiseen vastuuseen.
”Ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen otetaan tosissaan Varsinais-Suomessa. Ilmastotiekartan laatimisessa on vallinnut aktiivinen yhteistyön henki. Laadinnassa ovat olleet mukana niin julkinen kuin yksityinen sektori, tutkimus ja etujärjestöt.”, toteaa ilmastovastuujaoston puheenjohtaja Timo Metsä-Tokila ELY-keskuksesta.
Kuntia, yrityksiä ja kaikkia toimijoita kannustetaan tunnistamaan oma roolinsa ja sitoutumaan tiekartan toimeenpanoon. Näissä merkeissä lähestytään muun muassa kuntia tämän vuoden aikana.
Energiamurros vaatii remontteja ja investointeja, energiatehokkuutta voidaan parantaa kautta linjan
Energiasektorilla tavoitteena on luopua fossiilisista polttoaineista ja siirtyä uusiutuviin polttoaineisiin sekä uusiin tuotantotapoihin, kuten maa-, kallioperä- ja hukkalämpöä hyödyntäviin lämpöpumppuihin ja energian varastointiin. Älykkäissä ohjausjärjestelmissä ja kaksisuuntaisissa verkoissa myös kuluttajalla on aktiivinen rooli. Kuntia, taloyhtiöitä ja kotitalouksia kannustetaan siirtymään kestäviin lämmitys- ja sähköratkaisuihin. Kuntakiinteistöjen energiahukkaa voidaan systemaattisesti vähentää energiatehokkuussopimusten avulla. Rakennuskannan peruskorjauksiin tulee sisällyttää jo suunnitteluvaiheessa energiatehokkuuden parantaminen.
Digitalisaatio ja uudet käyttövoimat vauhdittavat liikenteen päästöjen puolittamista
Liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista, että kestävien kulkumuotojen osuus henkilöliikenteessä kasvaa merkittävästi. Kävelyn ja pyöräilyn osuuksia taajamissa kasvatetaan toteuttamalla laadukkaita reittejä ja parantamalla esimerkiksi pysäköintiä ja kunnossapitoa. Fossiilittomaan käyttövoimaan perustuva joukkoliikenne vähentää päästöjä kaupunkiseuduilla. Liikkumispalveluiden uudet ratkaisut mahdollistavat haja-asutusalueiden joukkoliikenneyhteyksiä. Kunnat ja työnantajat voivat ottaa käyttöön kestävän liikkumisen kannustimia. Sähkö-, kaasu- ja hybridiajoneuvojen yleistymisen myötä tarvitaan laajaa latausverkostoa, jossa roolinsa on myös yrityksillä ja taloyhtiöillä. Digitaalisilla ratkaisuilla optimoidaan tavarankuljetuksia sekä mahdollistetaan monipaikkaista asumista, työskentelyä ja yritystoimintaa kaupungeissa ja maaseudulla.
Kannattavan maatalouden vahvuutena on kyky hiilensidontaan, koko ruokaketju mukaan tukemaan kestävää tuotantoa
Maataloudessa tarvitaan yhteistyössä tuottajien kanssa tiloilla tapahtuvaa tutkimus- ja kokeilutoimintaa sekä tähän pohjautuvaa neuvontaa. Tilojen energiaomavaraisuutta voidaan vahvistaa hyödyntämällä tuotannon sivutuotteena syntyviä peltobiomassoja ja lantaa biokaasun tuotannossa ja kehittämällä biomassan hyödyntämisen ja ravinnekierrätyksen koko arvoketjua. Peltojen kasvukunnon parantaminen kasvikierrolla ja vesitilanteen hallinnalla mahdollistaa hiilen sidonnan ja parantaa myös tuottavuutta. Koko ruokaketjussa lisätään tietoisuutta ruoantuotannon merkityksestä ilmastokysymysten ratkaisijana. Ruoantuotannon kestävä uusiutuminen nähdään maakunnan vahvuutena, jonka kehittämiseen osallistuu koko ketju tuottajasta kuluttajaan.
”Lukuisia esitettyjä toimenpiteitä on jokaisen toimijatahon hyvä katsoa tarkalla ja myönteisellä silmällä: mikä on meidän roolimme ja mitä mahdollisuuksia se antaa. Tarvitaan uutta suunnittelua, innovointia ja kokeiluja. Moni asia edellyttää teknologista kehittämistä ja monissa toimenpiteissä piilee hyviä yhteistyömahdollisuuksia niin kunnille, korkeakouluille kuin yrityksille”, kannustaa erikoissuunnittelija Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta.
Tiekartta tarkistetaan ja sen toteutumista seurataan vuosittain. Vuoden 2021 aikana käsitellään uusina teemoina yhdyskuntarakennetta ja rakentamista sekä maankäyttöä, hiilinieluja ja hiilen sidontaa. Tavoitevuotta on valmius aikaistaa, kun tieto valittujen toimenpiteiden vaikuttavuuspotentiaalista lisääntyy.
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke tukee toteutusta ja tarjoaa vuosittain päästölaskelma- sekä seurantatietoa kaikkien toimijoiden käyttöön.
Lisätiedot
Varsinais-Suomen ilmastotiekartta 2030:
ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi
Varsinais-Suomen ilmastotiekartta - Tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2030 (pdf)
Timo Metsä-Tokila
johtaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus
0295 022 615 | timo.metsa-tokila@ely-keskus.fi
Riikka Leskinen
toimialapäällikkö, VALONIA
044 907 5995 | riikka.leskinen@valonia.fi
Aleksis Klap
erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
040 721 3137 | aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
Merja Haliseva-Soila
erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke
0295 022 863 | merja.haliseva-soila@ely-keskus.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen ELY-keskusItsenäisyydenaukio 2
20800 Turku
0295 022 500 (vaihde)http://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen työvoimabarometri: Työttömyys kasvussa, mutta investoinnit tuovat toivoa14.11.2025 11:01:04 EET | Tiedote
Vaikka työttömyys on ollut kasvussa Varsinais-Suomessa, työmarkkinoilla on nähtävissä myös positiivisia signaaleja ja kasvun mahdollisuuksia. Maakunnan vahvuutena on monipuolinen elinkeinorakenne, jossa teknologia-, meri- ja lääkealan, kaupan sekä logistiikan sektorit pitävät pintansa. Työvoimabarometrin tuoreimmat tiedot korostavat erityisesti osaavan työvoiman kysyntää, digitalisaation ja tekoälyn tuomia muutoksia sekä alueellisia rekrytointihaasteita.
Trafikarrangemangen för den tunga trafiken på Skärgårdsvägen upphör14.11.2025 09:00:00 EET | Pressmeddelande
Trafiken på Skärgårdsvägen (landsväg 180) har flyttats till den nya Rävsundsbron och trafikarrangemangen för att trygga den gamla brons skick har upphört. Väntområdet för tung trafik från S:t Karinshållet tas bort under nästa vecka, om inte vinterföret skjuter upp arbetet. Trafikljusen och trafikmärkena har redan tagits bort. Med trafikarrangemangen som grundar sig på enkelriktad tung trafik kunde man trygga trafiken på bron tills den nya bron blev klar.
Saaristotien raskaan liikenteen liikennejärjestelyt puretaan14.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Saaristotien (mt 180) liikenne on siirtynyt uudelle Kirjalansalmen sillalle, ja vanhan sillan kunnon turvaamiseksi tehdyt liikennejärjestelyt ovat päättyneet. Kaarinan pään raskaan liikenteen odotusalue puretaan ensi viikon aikana, elleivät talvikelit siirrä töitä myöhemmäksi. Liikennevalot ja liikennemerkit ovat jo poistettu. Raskaan liikenteen yksisuuntaisuuteen perustuvilla liikennejärjestelyillä pystyttiin turvaamaan liikennöinti sillalla uuden sillan valmistumiseen saakka.
Skador på husdjur som orsakats av stora rovdjur har ökat kraftigt i Egentliga Finland13.11.2025 14:29:16 EET | Pressmeddelande
År 2023 inträffade sammanlagt 36 skador på husdjur som orsakats av stora rovdjur, dvs. vargar, lodjur, björnar och järvar i Egentliga Finland, år 2024 var antalet 45 och i år före början av november var antalet redan 112.
Suurpetojen aiheuttamat kotieläinvahingot ovat lisääntyneet Varsinais-Suomessa roimasti13.11.2025 14:29:16 EET | Tiedote
Suurpetojen eli susien, ilvesten, karhujen ja ahmojen aiheuttamia kotieläinvahinkoja oli Varsinais-Suomen alueella vuonna 2023 yhteensä 36, vuonna 2024 niitä oli 45 ja tänä vuonna marraskuun alkuun mennessä jo 112.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme




