Varsinais-Suomen ilmastotiekartta on valmistunut
Ilmastotiekartta konkretisoi ilmastovision, jonka mukaan maakunnan tavoitteena on olla vuonna 2035 elinvoimainen ja hiilineutraali maakunta, jossa on ennakkoluulottomasti kehitetty ja otettu käyttöön ilmastokestäviä ratkaisuja luottaen osaamiseen, yhteistyöhön ja yhteiseen vastuuseen.
”Ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen otetaan tosissaan Varsinais-Suomessa. Ilmastotiekartan laatimisessa on vallinnut aktiivinen yhteistyön henki. Laadinnassa ovat olleet mukana niin julkinen kuin yksityinen sektori, tutkimus ja etujärjestöt.”, toteaa ilmastovastuujaoston puheenjohtaja Timo Metsä-Tokila ELY-keskuksesta.
Kuntia, yrityksiä ja kaikkia toimijoita kannustetaan tunnistamaan oma roolinsa ja sitoutumaan tiekartan toimeenpanoon. Näissä merkeissä lähestytään muun muassa kuntia tämän vuoden aikana.
Energiamurros vaatii remontteja ja investointeja, energiatehokkuutta voidaan parantaa kautta linjan
Energiasektorilla tavoitteena on luopua fossiilisista polttoaineista ja siirtyä uusiutuviin polttoaineisiin sekä uusiin tuotantotapoihin, kuten maa-, kallioperä- ja hukkalämpöä hyödyntäviin lämpöpumppuihin ja energian varastointiin. Älykkäissä ohjausjärjestelmissä ja kaksisuuntaisissa verkoissa myös kuluttajalla on aktiivinen rooli. Kuntia, taloyhtiöitä ja kotitalouksia kannustetaan siirtymään kestäviin lämmitys- ja sähköratkaisuihin. Kuntakiinteistöjen energiahukkaa voidaan systemaattisesti vähentää energiatehokkuussopimusten avulla. Rakennuskannan peruskorjauksiin tulee sisällyttää jo suunnitteluvaiheessa energiatehokkuuden parantaminen.
Digitalisaatio ja uudet käyttövoimat vauhdittavat liikenteen päästöjen puolittamista
Liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista, että kestävien kulkumuotojen osuus henkilöliikenteessä kasvaa merkittävästi. Kävelyn ja pyöräilyn osuuksia taajamissa kasvatetaan toteuttamalla laadukkaita reittejä ja parantamalla esimerkiksi pysäköintiä ja kunnossapitoa. Fossiilittomaan käyttövoimaan perustuva joukkoliikenne vähentää päästöjä kaupunkiseuduilla. Liikkumispalveluiden uudet ratkaisut mahdollistavat haja-asutusalueiden joukkoliikenneyhteyksiä. Kunnat ja työnantajat voivat ottaa käyttöön kestävän liikkumisen kannustimia. Sähkö-, kaasu- ja hybridiajoneuvojen yleistymisen myötä tarvitaan laajaa latausverkostoa, jossa roolinsa on myös yrityksillä ja taloyhtiöillä. Digitaalisilla ratkaisuilla optimoidaan tavarankuljetuksia sekä mahdollistetaan monipaikkaista asumista, työskentelyä ja yritystoimintaa kaupungeissa ja maaseudulla.
Kannattavan maatalouden vahvuutena on kyky hiilensidontaan, koko ruokaketju mukaan tukemaan kestävää tuotantoa
Maataloudessa tarvitaan yhteistyössä tuottajien kanssa tiloilla tapahtuvaa tutkimus- ja kokeilutoimintaa sekä tähän pohjautuvaa neuvontaa. Tilojen energiaomavaraisuutta voidaan vahvistaa hyödyntämällä tuotannon sivutuotteena syntyviä peltobiomassoja ja lantaa biokaasun tuotannossa ja kehittämällä biomassan hyödyntämisen ja ravinnekierrätyksen koko arvoketjua. Peltojen kasvukunnon parantaminen kasvikierrolla ja vesitilanteen hallinnalla mahdollistaa hiilen sidonnan ja parantaa myös tuottavuutta. Koko ruokaketjussa lisätään tietoisuutta ruoantuotannon merkityksestä ilmastokysymysten ratkaisijana. Ruoantuotannon kestävä uusiutuminen nähdään maakunnan vahvuutena, jonka kehittämiseen osallistuu koko ketju tuottajasta kuluttajaan.
”Lukuisia esitettyjä toimenpiteitä on jokaisen toimijatahon hyvä katsoa tarkalla ja myönteisellä silmällä: mikä on meidän roolimme ja mitä mahdollisuuksia se antaa. Tarvitaan uutta suunnittelua, innovointia ja kokeiluja. Moni asia edellyttää teknologista kehittämistä ja monissa toimenpiteissä piilee hyviä yhteistyömahdollisuuksia niin kunnille, korkeakouluille kuin yrityksille”, kannustaa erikoissuunnittelija Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta.
Tiekartta tarkistetaan ja sen toteutumista seurataan vuosittain. Vuoden 2021 aikana käsitellään uusina teemoina yhdyskuntarakennetta ja rakentamista sekä maankäyttöä, hiilinieluja ja hiilen sidontaa. Tavoitevuotta on valmius aikaistaa, kun tieto valittujen toimenpiteiden vaikuttavuuspotentiaalista lisääntyy.
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke tukee toteutusta ja tarjoaa vuosittain päästölaskelma- sekä seurantatietoa kaikkien toimijoiden käyttöön.
Lisätiedot
Varsinais-Suomen ilmastotiekartta 2030:
ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi
Varsinais-Suomen ilmastotiekartta - Tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2030 (pdf)
Timo Metsä-Tokila
johtaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus
0295 022 615 | timo.metsa-tokila@ely-keskus.fi
Riikka Leskinen
toimialapäällikkö, VALONIA
044 907 5995 | riikka.leskinen@valonia.fi
Aleksis Klap
erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
040 721 3137 | aleksis.klap@varsinais-suomi.fi
Merja Haliseva-Soila
erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke
0295 022 863 | merja.haliseva-soila@ely-keskus.fi
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

Itsenäisyydenaukio 2
20800 Turku
0295 022 500 (vaihde)http://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus
Kesän päällystysohjelma lyhin vuosikymmeniin29.3.2023 12:18:28 EEST | Tiedote
Kesän 2023 päällystystyöt Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa käynnistyvät huhti-toukokuun vaihteessa. Rahaa teiden päällystämiseen on käytettävissä noin 16 M€. Se on noin neljäsosan viimevuotista vähemmän. Samaan aikaa kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Päällystysohjelman pituus on noin 135 km, mikä on alle puolet viimevuotisesta. Päällystystyöt painottuvatkin vilkkaasti liikennöidyille teille. Muiden teiden korjaus on päällysteiden paikkauksen varassa.
Okku Kalliokoski utnämnd till tjänsten som direktör för ansvarsområdet N vid Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland28.3.2023 11:07:58 EEST | Tiedote
Arbetsminister Tuula Haatainen har utnämnt Okku Kalliokoski till direktör för ansvarsområdet för näringarna, arbetskraften och kompetensen vid Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland för tiden 1.4.2023–31.3.2028.
Okku Kalliokoski Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen E-vastuualueen johtajaksi28.3.2023 10:57:05 EEST | Tiedote
Työministeri Tuula Haatainen on nimittänyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtajan virkaan Okku Kalliokosken ajalle 1.4.2023-31.3.2028.
Sepelin poisto aloitetaan tärkeimmiltä pääpyöräreiteiltä heti kelien salliessa21.3.2023 14:47:06 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskuksella on meneillään kokeilu liukkaudentorjuntaan käytetyn sepelin kevätharjausten aikaistamisesta Turun, Porin ja Rauman kaupunkiseuduilla tärkeimmillä pääpyöräilyreiteillä. Kokeilussa harjaukset pyritään tekemään määritellyillä väylillä maaliskuun loppuun mennessä. Toistaiseksi kelit ovat monin paikoin vielä melko talvisia. Urakoitsijat seuraavat sääennusteita ja ryhtyvät sepelin poistoon heti kelien salliessa.
I februari minskade antalet arbetslösa något i Egentliga Finland21.3.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Vid Egentliga Finlands arbets och näringsbyrå fanns i slutet av februari 20 700 arbetslösa arbetssökande. I februari brukar antalet arbetslösa vanligen minska jämfört med januari och så gick det även denna gång. Antalet arbetslösa minskade med 300 personer jämfört med föregående månad. Jämfört med året innan minskade antalet arbetslösa med 900 personer (4 %), dvs. något snabbare än i hela landet generellt (3%). I Egentliga Finland minskade antalet permitterade med 300 (13 %) personer jämfört med året innan. I slutet av februari var andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften i Egentliga Finland 9,0 %, vilket är 0,5 procentenheter mindre än året innan. Därmed var andelen arbetslösa av arbetskraften mindre än genomsnittet för hela landet (9,7%). I februari var antalet arbetslösa mindre än året innan i alla andra ekonomiska regioner i Egentliga Finland förutom Nystadsregionen och Saloregionen. I Saloregionen var antalet arbetslösa ändå nästan oförändrat. Jämfört med året innan fann
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme