Varsinais-Suomen ELY-keskusVarsinais-Suomen ELY-keskusVarsinais-Suomen ELY-keskusVarsinais-Suomen ELY-keskusVarsinais-Suomen ELY-keskus

Varsinais-Suomen ilmastotiekartta on valmistunut

Jaa

Ilmastotiekartassa esitetään priorisoidut muutostavoitteet ja tarvittavat konkreettiset toimenpiteet energia-, liikenne- ja maataloussektoreiden osalta. Ilmastotiekartta, yhdessä valtakunnallisten toimenpiteiden kanssa, mahdollistaa hiilineutraaliuden saavuttamisen Varsinais-Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Maakuntahallitus hyväksyi ilmastotiekartan kokouksessaan 25.1.2021. Valmistelua on ohjannut maakunnallinen ilmastovastuu-jaosto.

Ilmastotiekartta konkretisoi ilmastovision, jonka mukaan maakunnan tavoitteena on olla vuonna 2035 elinvoimainen ja hiilineutraali maakunta, jossa on ennakkoluulottomasti kehitetty ja otettu käyttöön ilmastokestäviä ratkaisuja luottaen osaamiseen, yhteistyöhön ja yhteiseen vastuuseen.

”Ilmastonmuutos ja siihen vastaaminen otetaan tosissaan Varsinais-Suomessa. Ilmastotiekartan laatimisessa on vallinnut aktiivinen yhteistyön henki. Laadinnassa ovat olleet mukana niin julkinen kuin yksityinen sektori, tutkimus ja etujärjestöt.”, toteaa ilmastovastuujaoston puheenjohtaja Timo Metsä-Tokila ELY-keskuksesta.

Kuntia, yrityksiä ja kaikkia toimijoita kannustetaan tunnistamaan oma roolinsa ja sitoutumaan tiekartan toimeenpanoon. Näissä merkeissä lähestytään muun muassa kuntia tämän vuoden aikana.

Energiamurros vaatii remontteja ja investointeja, energiatehokkuutta voidaan parantaa kautta linjan

Energiasektorilla tavoitteena on luopua fossiilisista polttoaineista ja siirtyä uusiutuviin polttoaineisiin sekä uusiin tuotantotapoihin, kuten maa-, kallioperä- ja hukkalämpöä hyödyntäviin lämpöpumppuihin ja energian varastointiin. Älykkäissä ohjausjärjestelmissä ja kaksisuuntaisissa verkoissa myös kuluttajalla on aktiivinen rooli. Kuntia, taloyhtiöitä ja kotitalouksia kannustetaan siirtymään kestäviin lämmitys- ja sähköratkaisuihin. Kuntakiinteistöjen energiahukkaa voidaan systemaattisesti vähentää energiatehokkuussopimusten avulla. Rakennuskannan peruskorjauksiin tulee sisällyttää jo suunnitteluvaiheessa energiatehokkuuden parantaminen.

Digitalisaatio ja uudet käyttövoimat vauhdittavat liikenteen päästöjen puolittamista

Liikenteen päästötavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista, että kestävien kulkumuotojen osuus henkilöliikenteessä kasvaa merkittävästi. Kävelyn ja pyöräilyn osuuksia taajamissa kasvatetaan toteuttamalla laadukkaita reittejä ja parantamalla esimerkiksi pysäköintiä ja kunnossapitoa. Fossiilittomaan käyttövoimaan perustuva joukkoliikenne vähentää päästöjä kaupunkiseuduilla. Liikkumispalveluiden uudet ratkaisut mahdollistavat haja-asutusalueiden joukkoliikenneyhteyksiä. Kunnat ja työnantajat voivat ottaa käyttöön kestävän liikkumisen kannustimia. Sähkö-, kaasu- ja hybridiajoneuvojen yleistymisen myötä tarvitaan laajaa latausverkostoa, jossa roolinsa on myös yrityksillä ja taloyhtiöillä. Digitaalisilla ratkaisuilla optimoidaan tavarankuljetuksia sekä mahdollistetaan monipaikkaista asumista, työskentelyä ja yritystoimintaa kaupungeissa ja maaseudulla.

Kannattavan maatalouden vahvuutena on kyky hiilensidontaan, koko ruokaketju mukaan tukemaan kestävää tuotantoa

Maataloudessa tarvitaan yhteistyössä tuottajien kanssa tiloilla tapahtuvaa tutkimus- ja kokeilutoimintaa sekä tähän pohjautuvaa neuvontaa. Tilojen energiaomavaraisuutta voidaan vahvistaa hyödyntämällä tuotannon sivutuotteena syntyviä peltobiomassoja ja lantaa biokaasun tuotannossa ja kehittämällä biomassan hyödyntämisen ja ravinnekierrätyksen koko arvoketjua. Peltojen kasvukunnon parantaminen kasvikierrolla ja vesitilanteen hallinnalla mahdollistaa hiilen sidonnan ja parantaa myös tuottavuutta. Koko ruokaketjussa lisätään tietoisuutta ruoantuotannon merkityksestä ilmastokysymysten ratkaisijana. Ruoantuotannon kestävä uusiutuminen nähdään maakunnan vahvuutena, jonka kehittämiseen osallistuu koko ketju tuottajasta kuluttajaan.

”Lukuisia esitettyjä toimenpiteitä on jokaisen toimijatahon hyvä katsoa tarkalla ja myönteisellä silmällä: mikä on meidän roolimme ja mitä mahdollisuuksia se antaa. Tarvitaan uutta suunnittelua, innovointia ja kokeiluja. Moni asia edellyttää teknologista kehittämistä ja monissa toimenpiteissä piilee hyviä yhteistyömahdollisuuksia niin kunnille, korkeakouluille kuin yrityksille”, kannustaa erikoissuunnittelija Aleksis Klap Varsinais-Suomen liitosta.

Tiekartta tarkistetaan ja sen toteutumista seurataan vuosittain. Vuoden 2021 aikana käsitellään uusina teemoina yhdyskuntarakennetta ja rakentamista sekä maankäyttöä, hiilinieluja ja hiilen sidontaa. Tavoitevuotta on valmius aikaistaa, kun tieto valittujen toimenpiteiden vaikuttavuuspotentiaalista lisääntyy.

Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke tukee toteutusta ja tarjoaa vuosittain päästölaskelma- sekä seurantatietoa kaikkien toimijoiden käyttöön.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ilmastotiekartta 2030: 
ymparistonyt.fi/hiilineutraalilounaissuomi  

Varsinais-Suomen ilmastotiekartta - Tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2030 (pdf)

Timo Metsä-Tokila
johtaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus        
0295 022 615 | timo.metsa-tokila@ely-keskus.fi

Riikka Leskinen
toimialapäällikkö, VALONIA
044 907 5995 | riikka.leskinen@valonia.fi    

Aleksis Klap
erikoissuunnittelija, Varsinais-Suomen liitto
040 721 3137 | aleksis.klap@varsinais-suomi.fi

Merja Haliseva-Soila
erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (Canemure) -hanke
0295 022 863 | merja.haliseva-soila@ely-keskus.fi      

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen ELY-keskus
Varsinais-Suomen ELY-keskus
Itsenäisyydenaukio 2
20800 Turku

0295 022 500 (vaihde)http://www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus

Antalet arbetslösa och permitterade minskade som det brukar i januari2.3.2021 08:00:00 EETTiedote

Vid Egentliga Finlands arbets­ och näringsbyrå fanns i slutet av januari 26 700 arbetslösa arbetssökande. I januari brukar arbetslösheten vanligen minska och nu minskade antalet arbetslösa med 4 200 personer. Jämfört med året innan ökade antalet arbetslösa med 6 500 personer (32 %), dvs. i samma takt som i hela landet. Både i Egentliga Finland och i hela landet utgjordes ökningen av antalet arbetslösa fortsättningsvis i huvudsak av en ökning av antalet permitterade. I slutet av januari var andelen arbetslösa arbetssökande av arbetskraften i Egentliga Finland 11,7 %, vilket är 2,8 procentenheter mer än året innan. Andelen arbetslösa av arbetskraften var således mindre än i hela landet (12,7 %). I januari ökade antalet arbetslösa drastiskt jämfört med året innan i de flesta av Egentliga Finlands ekonomiska regioner. Arbetslösheten ökade snabbast i Åbolands skärgård (42 %) och långsammast i Nystadsregionen (10 %). Den högsta arbetslöshetsgraden fanns i Salo ekonomiska region (12,9 %) och

Työttömien ja lomautettujen määrät vähenivät tammikuiseen tapaan2.3.2021 08:00:00 EETTiedote

Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli tammikuun lopussa 26 700 työtöntä työnhakijaa. Tammikuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee ja nyt niin tapahtui 4 200 henkilöllä.Viime vuoden tammikuuhun verrattuna työttömänä oli nyt 6 500 henkilöä enemmän (32%) eli määrä kasvoi samaa tahtia kuin koko maassa. Lomautettujen määrä oli tammikuun lopussa moninkertainen vuotta aiempaan verrattuna, vaikka se väheni tammikuun ajan. Niin Varsinais-Suomessa kuin koko maassakin työttömien määrän kasvu oli edelleen painotetummin lomautettujen määrän kasvua. Työttömien osuus työvoimasta oli tammikuun lopussa Varsinais-Suomessa 11,7 % eli 2,8 %-yksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Näin Varsinais-Suomessa työttömyysaste on pienempi kuin koko maassa (12,7 %). Työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Näin myös Varsinais-Suomen seutukunnissa. Kovinta kasvu oli Turunmaan saaristossa (42%), kun Vakka-Suomessa se oli hitainta (10%). Turunmaa, Vakka-Suomi ja Loimaa

Suojatien SeeMee -varoitusjärjestelmä parantanut jalankulkijoiden turvallisuutta17.2.2021 12:56:30 EETTiedote

SeeMee on suojatiestä ilmoittavaan liikennemerkkiin asennettava varoitusjärjestelmä, joka havaitsee jalankulkijan automaattisesti. Järjestelmän toimintaa on seurattu kahdeksan (2012–2019) vuotta. Havaintoja saatiin 1 611:stä jalankulkijan ja autoilijan kohtaamisesta. Kun kaikkien suojateiden tulokset lasketaan yhteen, jalankulkijoiden väistäminen lisääntyi 14 prosenttia. Havaintojen pohjalta voidaan tehdä myös päätelmiä siitä, millaisiin liikenneympäristöihin SeeMee -varoitusjärjestelmä soveltuu ja toimii toivotunlaisesti. ELY-keskus tulee hyödyntämään tuloksia SeeMee -järjestelmän käyttökohteiden arvioinnissa.

Hanhiluodon ja Luotsinmäen sillat korjataan Porissa17.2.2021 12:47:20 EETTiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus aloittaa Porissa valtatiellä 8 (Porin läntinen ohikulkutie) Hanhiluodon ja Luotsinmäen siltojen korjaustyöt maaliskuun aikana. Työt silloilla kestävät kuluvan vuoden 2021 syksyyn saakka. Töiden aikana yleinen liikenne molemmilla siltapaikolla ohjataan siltojen yli kaistajärjestelyin. Liikenteen ollessa töiden alkuvaiheessa kahdella kaistalla ajoradan leveys on yhteensä 7,00 m. Liikennettä joudutaan kuitenkin merkittävän osan ajasta rajoittamaan myös yhdelle kaistalle. Liikenteen ollessa yhdellä kaistalla liikenteen ohjaus toteutetaan liikennevaloilla. Nopeusrajoitus molempien siltojen kohdalla on korjaustöiden kestäessä 30 km/h. Siltojen välisellä osuudella Hanhiluodossa olevien liittymien käyttöä ei rajoiteta. Järjestelyissä varaudutaan Pori Jazz tapahtumaan siten, että aikavälillä 9. – 17.7.2021 molemmilla siltapaikoilla on käytössä kaksi kaistaa. Siltojen korjaustöistä aiheutuu merkittävää haittaa liikenteelle. Liikenne tulee ruuhkautumaan.

Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitetään - Millaista on tulevaisuuden liikenne Satakunnassa?8.2.2021 12:40:16 EETTiedote

Satakuntaliitto ja Varsinais‐Suomen ELY-keskus ovat käynnistäneet Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämisen. Miten Satakunnassa tuetaan elinkeinoelämän kehitystä, helpotetaan ihmisten arkea, vähennetään liikenteen ilmastopäästöjä ja parannetaan liikenteen turvallisuutta? Mitkä ovat Satakunnan liikennejärjestelmän tärkeimpiä kehittämistoimia ja -hankkeita? Entä miten maakunnan liikenneverkkoja ja -palveluita on tarpeen kehittää? Liikennejärjestelmä-suunnitelman päivitystyössä pohditaan muun muassa näitä kysymyksiä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme