Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa inventoidaan lettosoita (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Lettosoita inventoidaan kuluvana kesänä Lounais-Suomen alueella. Lettojen inventointihanke on osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa. Helmi-ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa luonnonympäristöjen tilaa.
Lettojen inventointihanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus ja maastotöistä vastaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Myös Metsähallituksen Luontopalvelut on keskeinen yhteistyötaho. ELY-keskus ostaa lisäksi asiantuntijapalveluna sammalten ja vesihyönteisten inventointeja.
Lettohankkeessa tavoitteena on koota tietoa, joka mahdollistaa lettojen esiintymisen, tilan sekä hoito- ja ennallistamistarpeen arvioinnin. Kuluvana kesänä maastoinventointeja tehdään mm. Salon ja Someron alueella sekä Satakunnan diabaasialueilla ja harjualueilla. Lisäksi etsitään pienialaisia kohteita Saaristomereltä. Lettoja on erityisesti kalkkivaikutteisilla alueilla ja lähdetihkupinnoilla. Työn ohessa Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan opiskelija tekee opinnäytetyötään alueelta.
Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä niiden tahojen kanssa, jotka tuottavat tai tarvitsevat toiminnassaan tietoja lettoesiintymistä. Tavoitteena on lisätä avoimesti saatavissa olevaa luontokohdetietoa.
Kalkkiletoilla ainutlaatuista suokasvillisuutta
Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joilla maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia. Näitä alueita on Lounais-Suomessa niukasti, tosin joitakin varsin edustaviakin kohteita on.
Letot ovat harvinaistuneet erityisesti Etelä-Suomessa. Lettoja on hävittänyt muun muassa pellonraivaus ja maankäytön muutokset. Myös metsäojitukset ovat olleet merkittävä muutostekijä. Ojitukset ja muu maankäyttö lettosuon ulkopuolella voi muuttaa ojittamattomankin leton vesitaloutta ja aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista.
Suurinta osaa Lounais-Suomen lettosoista ja suoniityistä on jossain vaiheessa laidunnettu tai niitetty karjatalouden tarpeisiin. Niitto ja laidunnus ovat vaikuttaneet suokasvillisuuden monimuotoisuuteen myönteisesti, sillä avoimuuden lisääntyminen ja karjan kohtuullinen häirintä on mahdollistanut kilpailukyvyltään heikompienkin suolajien menestymisen. Nyt pyritään löytämään kohteita, joissa tätä perinteistä maankäyttöä voitaisiin aloittaa uudelleen.
Lettoluontotyypit ovat eteläisessä Suomessa uhanalaisia luontotyyppejä. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suolajeista elää ensisijaisesti letoilla. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset.
Ajantasainen tieto auttaa lettojen vaalimisessa
Etelä-Suomessa lettoja on vähän mutta tiedot ovat silti puutteelliset. Parhaiten tunnetaan suojelualueilla olevat lettosuot, mutta tiedon taso suojelualueiden ulkopuolisten esiintymien määrästä ja nykytilasta on riittämätön. Tilannetta korjataan nyt toteutettavassa inventointihankkeessa. Varsinais-Suomessa toteutetaan uusien alueiden inventointeja erityisesti Kiskon ja Suomusjärven alueella, koska alueella on kalkkivaikutteisuutta.
Ajantasainen tieto lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Näiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on myös keinoja. Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa lettoja voidaan turvata joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnontilaltaan heikentyneiden kohteiden luonnonhoito- ja ennallistamistoimenpiteillä. Laajempia kalkkivaikutteisia metsäisempiä alueita voidaan ottaa maanomistajan halutessa myös vapaaehtoiseen METSO-suojeluohjelmaan.
Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myös monet metsäsertifioinnin kriteereissä ja metsänhoitosuosituksissa mainitut suoluonnon turvaamissuositukset koskevat lettoja.
Helmi-ohjelma
Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Lisätietoja lettoinventointihankkeesta
Lounais-Suomen maastoinventoinnit:
Ylitarkastaja Iiro Ikonen, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
puh. 0295 022 869, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Suunnittelija Risto Vilen, Varsinais-Suomen ELY-keskus,
puh. 0295 022 018, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Lettohanke:
Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus (SYKE),
puh. 0295 251 290, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lisätietoja Helmi-ohjelmasta
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vesiensuojelun tehostamisohjelma edisti valuma-aluelähtöistä ja maa- ja metsätalouden luonnonmukaista vesienhallintaa3.12.2025 13:02:13 EET | Tiedote
Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset ovat tukeneet valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan toteutusta, kehittämistä ja valtavirtaistamista eri puolella Suomea. Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta myönnettiin vuosina 2019–2023 avustuksia yhteensä 49 maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeelle. Hankkeiden toteutuneet kokonaiskustannukset olivat noin 9,6 miljoonaa euroa, joista valtionavustusten osuus oli 6,5 miljoonaa euroa. Avustuksen osuus oli keskimäärin 67 %, muu rahoitus koostui omarahoituksesta. Teemaa toteutettiin myös tutkimusosiolla ja erillisrahoitettujen pilottien kautta. Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat julkaisseet loppuraportin, jossa arvioidaan kokonaisuuden vaikuttavuutta ja oppeja, ja kuvataan onnistumiset ja kehittämistarpeet.
Alueellinen linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä suppeampi kuin vuosiin28.11.2025 13:45:39 EET | Tiedote
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset ovat päivittäneet alueellisen linjauksen ulkomaisen työvoiman käytöstä. Uusi päivitetty linjaus astuu voimaan joulukuun alussa. Ammattinimikkeiden määrä on edelleen vähentynyt kymmeneen ja on nyt alimmalla tasolla sitten vuoden 2018. Nimikkeitä on poistettu linjauksesta kolmena peräkkäisenä päivityskertana heikon yleisen työmarkkinatilanteen vuoksi. Linjaus päivitetään puolen vuoden välein.
Olje- och naturgasuppvärmning ersätts i snabb takt – tusen ansökningar om understöd på kort tid28.11.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Närings-, trafik- och miljöcentralens populära understöd för att avstå från uppvärmning med fossila bränslen utlystes igen i oktober. Under mindre än två månaders tid har redan nästan tusen hushåll ansökt om stöd. Det återstående anslaget räcker för högst 2 000 sökande. Renoveringarna kan genomföras fram till den 31 augusti 2026.
Öljy- ja maakaasulämmityksen vaihtajat aktiivisena – tuhat avustushakemusta lyhyessä ajassa28.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
ELY-keskuksen suosittu avustushaku fossiilisesta lämmityksestä luopumiseen jatkui jälleen lokakuussa. Tukea on hakenut alle kahden kuukauden aikana jo lähes tuhat kotitaloutta. Jäljellä oleva määräraha riittää enää enintään 2 000 hakijalle. Remontteja voi toteuttaa 31.8.2026 saakka.
Valtakunnallisesti merkittävän Noormarkun ruukin alueella määrättiin suojeltavaksi useita rakennuksia rakennusperintölain nojalla (Varsinais-Suomi, Satakunta)27.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tehnyt 21.11.2025 päätöksen Porin kaupungissa sijaitsevan Noormarkun ruukin Havulinnan, Isotalon ja Pääkonttorin, niiden puutarhojen sekä Makkarakosken sahan ja Kankipajan suojelusta rakennusperinnöstä annetun lain (rakennusperintölaki, 498/2010) nojalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme



