Vartijan työssä kuormittumiseen ei puututtu – sakkoja työnantajan edustajille

Tapauksessa poliisivankilassa vartijana toimineelle työntekijälle on aiheutunut haitallista työkuormitusta runsaasta yövuorojen määrästä. Tapahtumat sijoittuvat Porvooseen.

Työntekijä oli vuodesta 2013 lähtien työskennellyt kevennetyllä työvuorojärjestelyllä, jossa yövuorojen määrä oli ollut normaalia vähäisempi. Syksyllä 2018 työnantaja on edellyttänyt, että työntekijän kevennetty työvuorojärjestely lopetetaan, jotta poliisivankiloiden työvuorot voidaan hoitaa olemassa olevilla resursseilla.

Tämän seurauksena työntekijän yövuorojen määrää on merkittävästi lisätty loppuvuodesta 2018 alkaen. Yövuorojen määrän lisäännyttyä työntekijä on kuormittunut terveyttään vaarantavalla tavalla, mistä työntekijän esimies sekä tämän esimies ovat tulleet tietoisiksi helmikuussa 2019.

Tiedon saatuaan työnantajan edustajat ovat ryhtyneet järjestämään kolmikantaista työterveysneuvottelua. Vaikka työnantajan edustajat ovat tässä vaiheessa tienneet yövuorojen lisääntyneen määrän aiheuttaneen työntekijälle haitallista kuormittumista, ei työntekijän yövuorojen määrään ole puututtu.

Työvuorojen muuttaminen jätettiin työntekijän vastuulle

Työnantajan edustajat ovat myöhemmin tulleet tietoisiksi siitä, että altistuminen merkittävälle yötyömäärälle muodostaa työntekijälle ennenaikaisen työkyvyttömyyden riskin. Käräjäoikeus totesi, että tämän jälkeen työnantajan edustajilla on ollut korostunut velvollisuus ryhtyä välittömästi toimiin työntekijän yövuorojen vähentämiseksi.

Työntekijän yövuorojen määrää ei ollut kuitenkaan seuraavassa työvuorojaksossa vähennetty. Meneillään olleen työvuorojakson osalta työntekijää oli ohjeistettu selvittämään työvuorojen vaihtamismahdollisuutta muiden työntekijöiden kanssa. Käräjäoikeus totesi, että työnantajan vastattavaksi kuulunut työvuorojen muuttaminen oli jätetty näin työntekijän itsensä vastuulle.

Työnantajan edustajien mukaan poliisivankiloiden resurssivaje on estänyt tai ainakin merkittävästi hankaloittanut mahdollisuuksia vähentää työntekijän yövuoroja. Käräjäoikeus totesi, että tapahtuma-aikaan käytössä olleilla resursseilla on epäilemättä ollut haastavaa toteuttaa poikkeuksellista työaikajärjestelyä työntekijälle, kun työnantajalla on velvollisuus huolehtia kaikkien työntekijöiden työajoista sekä riittävistä lepoajoista. Käräjäoikeuden mukaan työnantaja ei voi kuitenkaan resurssisyistä olla puuttumatta työntekijän kuormittumiseen. Käräjäoikeus katsoi, että työnantajan edustajilla on ollut mahdollisuus viedä tieto poliisivankilan työntekijätarpeesta organisaation ylemmälle johdolle arvioitavaksi, mitä ei kuitenkaan ollut tehty. Jos työntekijän yövuorojen vähentäminen olisi johtanut siihen, ettei poliisivankilaa olisi voitu pitää liian vähäisen työntekijämäärän vuoksi auki, olisi sen sulkeminen ollut käräjäoikeuden mukaan viime kädessä mahdollinen keino työntekijän haitallisen työkuormituksen vähentämiseksi.

Tieto työssä kuormittumisesta velvoittaa työantajaa

”Työntekijän kuormittuminen voi tulla työnantajan tietoon eri tavoin, esimerkiksi esimiehen havainnon perusteella, työntekijän itsensä kertomana tai työterveyshuollosta. Tiedon saaminen työntekijän kuormittumisesta luo työnantajalle velvoitteen viipymättä puuttua tilanteeseen. Aluksi työnantajan on selvitettävä, mitkä tekijät työssä aiheuttavat työntekijälle kuormittumista. Tarvittaessa työnantajan on käytettävä tässä asiantuntijana työterveyshuoltoa. Kun kuormittumisen syyt ovat selvillä, on työnantajan ryhdyttävä toimiin työkuormituksen vähentämiseksi käytettävissään olevin keinoin. Kuten käräjäoikeus on tuomiossaan katsonut, pitää työnantajan toimien olla sellaisia, joilla on välitön vaikutus haitallisen työkuormituksen taustalla oleviin syihin, jotta työkuormitus todellisuudessa saadaan vähentymään”, toteaa työsuojelun lakimies Laura Kantola Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomio, asianumero R 21/1049