Vatsalihasten vaikeaa erkaumaa voidaan hoitaa leikkauksella

Raskauden aikana suorat vatsalihakset erkaantuvat toisistaan, kun kasvava kohtu ja lapsi venyttävät vatsanpeitteitä. Synnytyksen jälkeen vatsan muutokset palautuvat tavallisesti noin vuodessa. Osalla suorat vatsalihakset eivät palaudu ennalleen, ja laaja erkauma voi aiheuttaa selkäoireita tai tyrän. Erkaumaa on tavattu hoitaa fysioterapialla, mutta kaikille se ei riitä helpottamaan oireita.
Plastiikkakirurgi Reetta Tuominen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten vatsanpeitteet toipuvat raskaudesta ja mikä on tavallinen suorien vatsalihasten väli synnyttäneillä ja synnyttämättömillä naisilla. Lähes 1000 naisen suorien vatsalihasten väli mitattiin raskausajan ultraäänitutkimuksen yhteydessä, ja seurantaa täydennettiin kyselytutkimuksella. Tuominen tarkasteli myös erkaumaleikkausten vaikutusta naisten elämänlaatuun ja toimintakykyyn.
– Erkaumasta on alettu puhua aiempaa enemmän, ja korjaaviin leikkauksiin hakeudutaan aiempaa aktiivisemmin. Tietoa erkauman vaikutuksista sekä leikkaushoidon hyödyistä ja haitoista on kuitenkin ollut niukasti saatavissa, Tuominen kertoo.
Tutkimuksessa selvisi, että jo yhden raskauden jälkeen keskimääräinen suorien vatsalihasten väli oli noin 2,5 senttimetriä, jolloin voidaan puhua erkaumasta. Kahdesta kolmeen senttiä leveällä erkaumalla ei kuitenkaan näyttänyt olevan vaikutusta naisen elämänlaatuun tai selkäoireisiin.
– Tällainen pieni vatsalihasten välin leventyminen raskauksien myötä on tavallista, eikä odottavien äitien tarvitse huolestua asiasta. Tällaisia erkaumia ei yleensä tarvitse korjata leikkauksella, Tuominen sanoo.
Vaikean erkauman leikkaus kohensi elämänlaatua
Erkauma luokitellaan vaikeaksi, jos se on yli 5 senttimetrin levyinen. Tällainen erkauma on harvinainen: Tuomisen tutkimuksessa sellainen todettiin 1,5 prosentilla naisista.Tuominen tutki kahta erkaumaleikkauksen menetelmää, PSUM-verkkotekniikkaa sekä HELP-abdominoplastiaa. Molemmissa leikkaustavoissa haittavaikutukset olivat vähäiset. HELP-leikkauspotilaat raportoivat elämänlaatunsa kohentuneen ja selkäkivun vähentyneen merkittävästi.
Tuominen selvitti myös naisten vatsalihasten toimintakykyä, jota mitattiin istumaannousutestillä. Ennen erkauman korjausleikkausta istumaannousutesti onnistui vain muutamalla potilaalla 46:sta, vaikka potilaat olivat harrastaneet liikuntaa useita kertoja viikossa ja saaneet fysioterapiaa. Vuosi leikkauksen jälkeen istumaannousutestin keskimääräinen tulos oli 11 toistoa 30 sekunnissa.
Tuomisen mukaan leikkaushoidosta hyötyvät etenkin ne naiset, joilla erkauma on vaikea.
– Kun toimintakyky palautuu, se mahdollistaa paluun harrastuksiin ja helpottaa arkisia asioita, kuten pitkään seisomista, kävelemistä ja kivutonta elämää, Tuominen kertoo.
LL Reetta Tuominen väittelee 17.3.2023 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Rectus diastasis: epidemiology and operative treatment" (Suorien vatsalihasten erkauma: esiintyvyys ja kirurginen hoito). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Puistosairaala, Niilo Hallman sali, Stenbäckinkatu 11. Vastaväittäjänä toimii dosentti Agneta Montgomery, Lundin Yliopisto, ja kustoksena on Virve Koljonen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta Tuominen, plastiikkakirurgian erikoislääkäri
Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
reetta.tuominen@hus.fi
puh. 050 427 0956
Kuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme