Helsingin yliopisto

Vatsalihasten vaikeaa erkaumaa voidaan hoitaa leikkauksella

Jaa
Raskauden jälkeen osalla synnyttäneistä suorien vatsalihasten välinen erkauma jää pysyväksi. Kirurginen hoito kannattaa, jos erkauma on leveä ja siihen yhdistyy selkäkipua, vartalon hallinnan vaikeuksia tai tyrä.
Raskauden aikana suorat vatsalihakset erkaantuvat toisistaan. Kuva: Mostphotos
Raskauden aikana suorat vatsalihakset erkaantuvat toisistaan. Kuva: Mostphotos

Raskauden aikana suorat vatsalihakset erkaantuvat toisistaan, kun kasvava kohtu ja lapsi venyttävät vatsanpeitteitä. Synnytyksen jälkeen vatsan muutokset palautuvat tavallisesti noin vuodessa. Osalla suorat vatsalihakset eivät palaudu ennalleen, ja laaja erkauma voi aiheuttaa selkäoireita tai tyrän. Erkaumaa on tavattu hoitaa fysioterapialla, mutta kaikille se ei riitä helpottamaan oireita.

Plastiikkakirurgi Reetta Tuominen selvitti väitöstutkimuksessaan, miten vatsanpeitteet toipuvat raskaudesta ja mikä on tavallinen suorien vatsalihasten väli synnyttäneillä ja synnyttämättömillä naisilla. Lähes 1000 naisen suorien vatsalihasten väli mitattiin raskausajan ultraäänitutkimuksen yhteydessä, ja seurantaa täydennettiin kyselytutkimuksella. Tuominen tarkasteli myös erkaumaleikkausten vaikutusta naisten elämänlaatuun ja toimintakykyyn.

– Erkaumasta on alettu puhua aiempaa enemmän, ja korjaaviin leikkauksiin hakeudutaan aiempaa aktiivisemmin. Tietoa erkauman vaikutuksista sekä leikkaushoidon hyödyistä ja haitoista on kuitenkin ollut niukasti saatavissa, Tuominen kertoo.

Tutkimuksessa selvisi, että jo yhden raskauden jälkeen keskimääräinen suorien vatsalihasten väli oli noin 2,5 senttimetriä, jolloin voidaan puhua erkaumasta. Kahdesta kolmeen senttiä leveällä erkaumalla ei kuitenkaan näyttänyt olevan vaikutusta naisen elämänlaatuun tai selkäoireisiin.

– Tällainen pieni vatsalihasten välin leventyminen raskauksien myötä on tavallista, eikä odottavien äitien tarvitse huolestua asiasta. Tällaisia erkaumia ei yleensä tarvitse korjata leikkauksella, Tuominen sanoo.

Vaikean erkauman leikkaus kohensi elämänlaatua

Erkauma luokitellaan vaikeaksi, jos se on yli 5 senttimetrin levyinen. Tällainen erkauma on harvinainen: Tuomisen tutkimuksessa sellainen todettiin 1,5 prosentilla naisista.Tuominen tutki kahta erkaumaleikkauksen menetelmää, PSUM-verkkotekniikkaa sekä HELP-abdominoplastiaa. Molemmissa leikkaustavoissa haittavaikutukset olivat vähäiset. HELP-leikkauspotilaat raportoivat elämänlaatunsa kohentuneen ja selkäkivun vähentyneen merkittävästi.

Tuominen selvitti myös naisten vatsalihasten toimintakykyä, jota mitattiin istumaannousutestillä. Ennen erkauman korjausleikkausta istumaannousutesti onnistui vain muutamalla potilaalla 46:sta, vaikka potilaat olivat harrastaneet liikuntaa useita kertoja viikossa ja saaneet fysioterapiaa. Vuosi leikkauksen jälkeen istumaannousutestin keskimääräinen tulos oli 11 toistoa 30 sekunnissa.

Tuomisen mukaan leikkaushoidosta hyötyvät etenkin ne naiset, joilla erkauma on vaikea.

– Kun toimintakyky palautuu, se mahdollistaa paluun harrastuksiin ja helpottaa arkisia asioita, kuten pitkään seisomista, kävelemistä ja kivutonta elämää, Tuominen kertoo.

LL Reetta Tuominen väittelee 17.3.2023 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Rectus diastasis: epidemiology and operative treatment" (Suorien vatsalihasten erkauma: esiintyvyys ja kirurginen hoito). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Puistosairaala, Niilo Hallman sali, Stenbäckinkatu 11. Vastaväittäjänä toimii dosentti Agneta Montgomery, Lundin Yliopisto, ja kustoksena on Virve Koljonen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Reetta Tuominen, plastiikkakirurgian erikoislääkäri
Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
reetta.tuominen@hus.fi
puh. 050 427 0956

Kuvat

Raskauden aikana suorat vatsalihakset erkaantuvat toisistaan. Kuva: Mostphotos
Raskauden aikana suorat vatsalihakset erkaantuvat toisistaan. Kuva: Mostphotos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye