VATT:n tutkimus: Julkisen sektorin sote-henkilöstöllä suuria alueellisia palkkaeroja

Eri hyvinvointialueiden väliset sote-henkilöstön palkkaerot selvitettiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa. Tarkoituksena oli tuottaa tietoa valtioneuvostolle hyvinvointialueiden rahoitusmallin parantamiseksi.

Hyvinvointialueiden väliset palkkaerot jopa 6 prosenttia

Tutkimuksen kattava, noin 460 000 valtakunnallisen palkkatiedon suuruinen aineisto osoittaa eri hyvinvointialueiden sote-henkilöstön palkkojen erot: ”Kymenlaakson hyvinvointialueen palkat ovat maan keskiarvoa, josta poikkeamat ylöspäin ovat 4% ja alaspäin 2%. Kaikkiaan siis hyvinvointialueille siirtyvän sote-henkilöstön tuntipalkoissa on suurimmillaan kuuden prosentin alueelliset erot”, tiivistää VATT:n johtava tutkija Teemu Lyytikäinen.

”Koska työvoimakustannukset ovat 69% sote-palveluiden yli 20 miljardin euron tuottamiskustannuksista, voi palkkaeroista aiheutua merkittäviä eroja alueiden palvelutuotannon hintaan”, kuvaa Lyytikäinen tutkimustulosten merkitystä sote-uudistukselle.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueelliset palkkaerot

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sektorien sisäisiä palkkaeroja hyvinvointialueiden välillä: ”Perusterveydenhuollon henkilöstölle maksetaan Pirkanmaata lukuun ottamatta parempaa palkkaa kaikkialla muualla maassa kuin Helsingissä. Helsinki jää noin kuuden prosentin verran jälkeen palkoissa verrattuna Itä-Uuteenmaahan ja Lappiin”, kertoo Lyytikäinen.

”Tulokset antavat osviittaa perusterveydenhuollon henkilöstön saatavuusongelmista pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja viittaavat siihen, että ongelmaa on pyritty ratkaisemaan ylitöillä ja paremmalla palkkauksella”, pohtii Lyytikäinen.

Erikoissairaanhoidossa tilanne on lähes päinvastainen. Palkat ovat Helsinkiä huonommat kaikkialla muualla maassa paitsi Uudenmaan hyvinvointialueilla.

Sosiaalitoimen henkilöstön palkoissa on myös merkittäviä eroja: ”Vanhustenhuollossa ja muussa sosiaalihuollossa Helsinki ja Uusimaa ovat palkkakärjessä ja muun maan tuntipalkat pääosin perässä jopa neljän prosentin verran”, selostaa Lyytikäinen tutkimustuloksia sosiaalitoimen osalta.   

Kun tarkastellaan yksityisen sektorin palkkaeroja, käy ilmi, että Helsingissä yksityisen sektorin sote-henkilöstön palkat ovat noin 5 prosenttia muuta maata korkeammat.

Ristiriita alueellisen tasa-arvon ja kustannusten hillitsemisen välillä

Palkkaerot vaikeuttavat sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden saavuttamista: ”Palkkaerojen jättäminen huomioimatta olisi ongelma alueellisen tasa-arvon kannalta. Palkkaerojen huomioiminen taas olisi ongelma kustannusten hillitsemisen kannalta.
Jos valtio korvaisi palkkaerot täysin, johtaisi se siihen, ettei hyvinvointialueilla olisi kannustinta palkkamalttiin”, summaa Lyytikäinen perusongelman.

Valtioneuvostossa valmistellaan parhaillaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin parantamista.

Myös tutkimusraportti median saatavissa etukäteen embargolla

VATT:n tutkijaryhmä (Teemu Lyytikäinen, Tanja Saxell, Markku Siikanen ja Max Toikka) kartoitti julkisen sektorin sote-ammattilaisten alueellisia palkkaeroja vuodet 2016-2018 käsittävän, laajan noin 460 000 palkkatiedon aineiston perusteella. Aineistossa ovat mukana lähes kaikki hyvinvointialueille siirtyvät sote-työntekijät. Vertailuryhmiä olivat mm. yksityisen sektorin sote-työntekijät ja julkisen sektorin muut kuin sote-työntekijät. Tutkimuksen tilaaja oli sosiaali- ja terveysministeriö ja sen on osa laajempaa, yhteistyössä THL:n kanssa tehtävää tutkimusta.

Median edustajat saavat halutessaan koko tutkimusraportin ennakkotutustumista varten VATT:n viestinnästä Torsti Grönbergiltä (yhteystiedot alla). Raporttia koskee sama embargo pe 25.3. klo 01.00 kuin tätä tiedotettakin.