Vauvarahaa, lahjakortteja ja tavaralahjoja - Näin kunnat muistavat vastasyntyneitä kuntalaisia vuonna 2022

129 kuntaa muisti vastasyntyneitä kuntalaisia. Kunnilla oli erilaisia tapoja muistaa vastasyntyneitä. Näitä olivat (1) vauvaraha, (2) lahjakortit, palvelusetelit ja kululaskujen maksaminen, sekä (3) tavaralahjat. Myös eri muistamistapojen yhdistelmiä oli joissain kunnissa käytössä.
Vauvarahaa maksettiin 50 ja 10 000 euron väliltä
Vauvarahaa vuonna 2022 maksoi Suomessa 58 kuntaa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 27. Vauvarahan määrä vaihteli 50 eurosta 10 000 euroon. Keskimäärin kunnat maksoivat vauvarahaa 500 euroa, kun taas vuonna 2019 keskimääräinen summa oli 350 euroa.
Vauvarahaa maksaneet kunnat olivat useimmiten n. 2000–2500 asukkaan kuntia. Asukasmäärältään pienimmässä vauvarahaa maksavassa kunnassa asui 700 asukasta, kun suurin niistä oli 20 000 asukkaan kunta. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon se, että 58 vauvarahaa maksavasta kunnasta 56 kuntaa oli alle 10 000 asukkaan kuntia.
Maakunnittain tarkasteltuna vauvarahaa maksettiin vuonna 2022 eniten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Vähiten vauvarahaa maksavia kuntia oli Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla.
Lahjakortit, palvelusetelit ja tavaralahjat suosittuja muistamisen muotoja
20 kuntaa antoi vastasyntyneiden perheille lahjakortin, palvelusetelin tai maksoivat synnyttäjän sairaalakustannukset. Lahjojen arvo vaihteli 100–500 euron välillä. 14 kuntaa jakoi lahjakortteja, joita pystyi käyttämään paikallisten yritysten tavaroihin ja palveluihin. Kaksi kuntaa maksoi synnyttäjien sairaalakustannukset ja 1 kunta antoi palvelusetelin koti- tai siivouspalveluihin. Yksi kunnista tarjosi perheille maksutonta lapsiperheiden kotipalvelua.
Suosituinta tämänkaltainen muistaminen oli Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntien asukasmäärä vaihteli 1 500 asukkaasta 18 500 asukkaaseen.
51 kuntaa antoi vastasyntyneille tavaralahjan. Lahjat olivat useimmin vauvan vaatteita, tai muita vauvatarvikkeita kuten leluja, kirjoja tai peitteitä. Lahjojen arvo vaihteli muutamasta eurosta noin sataan euroon. Lahjat olivat pääosin symbolisia muistamisia.
Suosituinta tavaralahjojen antaminen oli Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Tavaralahjoja antaneiden kuntien asukasmäärä vaihteli 1000 asukkaan kunnasta 52 000 asukkaan kaupunkiin.
Myös erilaiset lahjojen yhdistämistä toteutettiin muutamassa kunnassa. Nämä olivat tyypillisesti vauvarahan ja tavaralahjan yhdistämisiä.
Rahallinen muistaminen yleisintä Pohjois- ja Itä-Suomessa
Noin 45 % kaikista kyselyssä mukana olleista kunnista oli käytössä jonkinlainen muistaminen. Lisäksi neljällä vastanneesta kunnasta oli suunnitteilla jonkinlaisen muistamisen antaminen tulevaisuudessa.
Rahalliselta arvoltaan suurimmat muistamiset olivatkin käytössä yleensä kunnissa, joiden asukasmäärä ei ollut suuri ja joiden taloustilanne salli muistamisten käytön. Nämä kunnat sijaitsivat yleensä Pohjois- ja Itä-Suomessa ja niiden asukkaista yhä pienempi osa oli alle 15-vuotiaita. Pienet tavaralahjat sen sijaan hajaantuivat kaikenlaisten kuntien muistamistavoiksi.
Moni kunta, jolla lahjoja ei ollut käytössä, mainitsi käytössään olevan muita tapoja tukea lapsiperheitä ja helpottaa näiden arkea. Tällaisia olivat esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus, kotihoidontuen tai yksityisen hoidon tuen kuntalisät, avoimet perhekerhot ja muu toiminta, sekä toimivat palvelut.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.kuntaliitto.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
- Pääset täältä tutustumaan selvitykseen tarkemmin: Vastasyntyneiden muistaminen kunnissa 2022
Lisätietoja:
Jarkko Lahtinen, Kehittämispäällikkö, Kuntaliitto (050 361 4526, Jarkko.Lahtinen@kuntaliitto.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katariina PohjolaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 355 2574katariina.pohjola@kuntaliitto.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme