Vauvarahaa, lahjakortteja ja tavaralahjoja - Näin kunnat muistavat vastasyntyneitä kuntalaisia vuonna 2022
28.9.2022 06:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

129 kuntaa muisti vastasyntyneitä kuntalaisia. Kunnilla oli erilaisia tapoja muistaa vastasyntyneitä. Näitä olivat (1) vauvaraha, (2) lahjakortit, palvelusetelit ja kululaskujen maksaminen, sekä (3) tavaralahjat. Myös eri muistamistapojen yhdistelmiä oli joissain kunnissa käytössä.
Vauvarahaa maksettiin 50 ja 10 000 euron väliltä
Vauvarahaa vuonna 2022 maksoi Suomessa 58 kuntaa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 27. Vauvarahan määrä vaihteli 50 eurosta 10 000 euroon. Keskimäärin kunnat maksoivat vauvarahaa 500 euroa, kun taas vuonna 2019 keskimääräinen summa oli 350 euroa.
Vauvarahaa maksaneet kunnat olivat useimmiten n. 2000–2500 asukkaan kuntia. Asukasmäärältään pienimmässä vauvarahaa maksavassa kunnassa asui 700 asukasta, kun suurin niistä oli 20 000 asukkaan kunta. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon se, että 58 vauvarahaa maksavasta kunnasta 56 kuntaa oli alle 10 000 asukkaan kuntia.
Maakunnittain tarkasteltuna vauvarahaa maksettiin vuonna 2022 eniten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Vähiten vauvarahaa maksavia kuntia oli Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla.
Lahjakortit, palvelusetelit ja tavaralahjat suosittuja muistamisen muotoja
20 kuntaa antoi vastasyntyneiden perheille lahjakortin, palvelusetelin tai maksoivat synnyttäjän sairaalakustannukset. Lahjojen arvo vaihteli 100–500 euron välillä. 14 kuntaa jakoi lahjakortteja, joita pystyi käyttämään paikallisten yritysten tavaroihin ja palveluihin. Kaksi kuntaa maksoi synnyttäjien sairaalakustannukset ja 1 kunta antoi palvelusetelin koti- tai siivouspalveluihin. Yksi kunnista tarjosi perheille maksutonta lapsiperheiden kotipalvelua.
Suosituinta tämänkaltainen muistaminen oli Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntien asukasmäärä vaihteli 1 500 asukkaasta 18 500 asukkaaseen.
51 kuntaa antoi vastasyntyneille tavaralahjan. Lahjat olivat useimmin vauvan vaatteita, tai muita vauvatarvikkeita kuten leluja, kirjoja tai peitteitä. Lahjojen arvo vaihteli muutamasta eurosta noin sataan euroon. Lahjat olivat pääosin symbolisia muistamisia.
Suosituinta tavaralahjojen antaminen oli Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Tavaralahjoja antaneiden kuntien asukasmäärä vaihteli 1000 asukkaan kunnasta 52 000 asukkaan kaupunkiin.
Myös erilaiset lahjojen yhdistämistä toteutettiin muutamassa kunnassa. Nämä olivat tyypillisesti vauvarahan ja tavaralahjan yhdistämisiä.
Rahallinen muistaminen yleisintä Pohjois- ja Itä-Suomessa
Noin 45 % kaikista kyselyssä mukana olleista kunnista oli käytössä jonkinlainen muistaminen. Lisäksi neljällä vastanneesta kunnasta oli suunnitteilla jonkinlaisen muistamisen antaminen tulevaisuudessa.
Rahalliselta arvoltaan suurimmat muistamiset olivatkin käytössä yleensä kunnissa, joiden asukasmäärä ei ollut suuri ja joiden taloustilanne salli muistamisten käytön. Nämä kunnat sijaitsivat yleensä Pohjois- ja Itä-Suomessa ja niiden asukkaista yhä pienempi osa oli alle 15-vuotiaita. Pienet tavaralahjat sen sijaan hajaantuivat kaikenlaisten kuntien muistamistavoiksi.
Moni kunta, jolla lahjoja ei ollut käytössä, mainitsi käytössään olevan muita tapoja tukea lapsiperheitä ja helpottaa näiden arkea. Tällaisia olivat esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus, kotihoidontuen tai yksityisen hoidon tuen kuntalisät, avoimet perhekerhot ja muu toiminta, sekä toimivat palvelut.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.kuntaliitto.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
- Pääset täältä tutustumaan selvitykseen tarkemmin: Vastasyntyneiden muistaminen kunnissa 2022
Lisätietoja:
Jarkko Lahtinen, Kehittämispäällikkö, Kuntaliitto (050 361 4526, Jarkko.Lahtinen@kuntaliitto.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katariina PohjolaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 355 2574katariina.pohjola@kuntaliitto.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Utredning: Personal inom ungdomsarbetet lämnas utanför det riksomfattande arbetet för att förebygga ungdomsbrottslighet2.9.2026 14:23:22 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet genomförde i början av 2026 en enkät (på finska) till kommunernas ungdomsväsende om läget för, kvaliteten på och utvecklingsbehoven inom ankarverksamheten, som förebygger ungdomsbrottslighet. Sammanlagt 117 ungdomsarbetare från 97 kommuner och samtliga välfärdsområden besvarade enkäten. – Tre utmaningar framträder i svaren: ungdomsarbetets roll är för liten i många kommuner, verksamheten inleds ofta först när problemen redan har eskalerat och det finns oklarheter i verksamhetsmodellens strukturer och praxis som försvårar samarbetet och hänvisningen av unga till tjänsten, säger Elsa Mantere, specialsakkunnig vid Kommunförbundet.
Selvitys: Nuorisotyön ammattilaiset jäävät sivuun nuorisorikollisuutta ehkäisevässä, valtakunnallisessa työssä2.9.2026 14:23:04 EEST | Tiedote
Kuntaliitto toteutti kuntien nuorisotoimille kyselyn nuorisorikollisuutta ehkäisevän Ankkuritoiminnan tilanteesta, laadusta ja kehittämistarpeista alkuvuonna 2026. Vastauksia saatiin 117 nuorisotyöntekijältä 97 kunnasta, kaikilta hyvinvointialueilta. – Vastauksista nousee kolme haastetta: nuorisotyön rooli jää monissa kunnissa liian vähäiseksi, toiminta käynnistyy usein vasta ongelmien jo kärjistyttyä ja toimintamallin rakenteisiin sekä käytäntöihin liittyy epäselvyyksiä, jotka vaikeuttavat yhteistyötä ja nuorten ohjautumista palvelun piiriin, sanoo erityisasiantuntija Elsa Mantere.
Kunnianhimoton budjettiriihi ei tuonut helpotusta kuntatalouteen1.9.2026 20:37:22 EEST | Tiedote
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina arvioi hallituksen viimeistä budjettiriihtä, kuten koko Orpon hallituskautta, kuntien kannalta kunnianhimottomaksi. - Kuntauudistukset ovat pysähtyneet, kiinteistöverouudistukselle tuli viimeinen naula arkkuun tämän päivän päätöksillä, kuntien valtionosuusleikkaukset ovat kasvaneet, eikä sääntelyn väljentämisessä ole edistytty, Reina tiivistää.
Kommunförbundet: Vid budgetförhandlingarna behövs beslut som minskar långtids- och ungdomsarbetslösheten27.8.2026 11:33:31 EEST | Pressmeddelande
Även om Finlands ekonomi äntligen verkar ha vänt mot tillväxt, förutspås arbetslösheten förbli exceptionellt hög under en lång tid framöver. Regeringen behöver nu vidta effektfulla åtgärder för att minska särskilt långtids- och ungdomsarbetslösheten, säger Kommunförbundets arbetsutskott i sitt ställningstagande 27.8.2026.
Kuntaliitto: Budjettiriihessä tarvitaan päätöksiä pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi27.8.2026 11:28:19 EEST | Tiedote
Vaikka Suomen taloudessa näyttäisi vihdoinkin tapahtuneen käänne kasvuun, ennustetaan työttömyyden pysyvän poikkeuksellisen korkealla vielä pitkään. Hallitukselta tarvitaan nyt vaikuttavia toimia erityisesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, peräänkuuluttaa Kuntaliiton työvaliokunta kannanotossaan 27.8.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
