Vauvarahaa, lahjakortteja ja tavaralahjoja - Näin kunnat muistavat vastasyntyneitä kuntalaisia vuonna 2022
28.9.2022 06:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

129 kuntaa muisti vastasyntyneitä kuntalaisia. Kunnilla oli erilaisia tapoja muistaa vastasyntyneitä. Näitä olivat (1) vauvaraha, (2) lahjakortit, palvelusetelit ja kululaskujen maksaminen, sekä (3) tavaralahjat. Myös eri muistamistapojen yhdistelmiä oli joissain kunnissa käytössä.
Vauvarahaa maksettiin 50 ja 10 000 euron väliltä
Vauvarahaa vuonna 2022 maksoi Suomessa 58 kuntaa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 27. Vauvarahan määrä vaihteli 50 eurosta 10 000 euroon. Keskimäärin kunnat maksoivat vauvarahaa 500 euroa, kun taas vuonna 2019 keskimääräinen summa oli 350 euroa.
Vauvarahaa maksaneet kunnat olivat useimmiten n. 2000–2500 asukkaan kuntia. Asukasmäärältään pienimmässä vauvarahaa maksavassa kunnassa asui 700 asukasta, kun suurin niistä oli 20 000 asukkaan kunta. Tarkastelussa tulee ottaa huomioon se, että 58 vauvarahaa maksavasta kunnasta 56 kuntaa oli alle 10 000 asukkaan kuntia.
Maakunnittain tarkasteltuna vauvarahaa maksettiin vuonna 2022 eniten Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa. Vähiten vauvarahaa maksavia kuntia oli Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pirkanmaalla.
Lahjakortit, palvelusetelit ja tavaralahjat suosittuja muistamisen muotoja
20 kuntaa antoi vastasyntyneiden perheille lahjakortin, palvelusetelin tai maksoivat synnyttäjän sairaalakustannukset. Lahjojen arvo vaihteli 100–500 euron välillä. 14 kuntaa jakoi lahjakortteja, joita pystyi käyttämään paikallisten yritysten tavaroihin ja palveluihin. Kaksi kuntaa maksoi synnyttäjien sairaalakustannukset ja 1 kunta antoi palvelusetelin koti- tai siivouspalveluihin. Yksi kunnista tarjosi perheille maksutonta lapsiperheiden kotipalvelua.
Suosituinta tämänkaltainen muistaminen oli Pohjois-Pohjanmaalla. Kuntien asukasmäärä vaihteli 1 500 asukkaasta 18 500 asukkaaseen.
51 kuntaa antoi vastasyntyneille tavaralahjan. Lahjat olivat useimmin vauvan vaatteita, tai muita vauvatarvikkeita kuten leluja, kirjoja tai peitteitä. Lahjojen arvo vaihteli muutamasta eurosta noin sataan euroon. Lahjat olivat pääosin symbolisia muistamisia.
Suosituinta tavaralahjojen antaminen oli Uudellamaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Tavaralahjoja antaneiden kuntien asukasmäärä vaihteli 1000 asukkaan kunnasta 52 000 asukkaan kaupunkiin.
Myös erilaiset lahjojen yhdistämistä toteutettiin muutamassa kunnassa. Nämä olivat tyypillisesti vauvarahan ja tavaralahjan yhdistämisiä.
Rahallinen muistaminen yleisintä Pohjois- ja Itä-Suomessa
Noin 45 % kaikista kyselyssä mukana olleista kunnista oli käytössä jonkinlainen muistaminen. Lisäksi neljällä vastanneesta kunnasta oli suunnitteilla jonkinlaisen muistamisen antaminen tulevaisuudessa.
Rahalliselta arvoltaan suurimmat muistamiset olivatkin käytössä yleensä kunnissa, joiden asukasmäärä ei ollut suuri ja joiden taloustilanne salli muistamisten käytön. Nämä kunnat sijaitsivat yleensä Pohjois- ja Itä-Suomessa ja niiden asukkaista yhä pienempi osa oli alle 15-vuotiaita. Pienet tavaralahjat sen sijaan hajaantuivat kaikenlaisten kuntien muistamistavoiksi.
Moni kunta, jolla lahjoja ei ollut käytössä, mainitsi käytössään olevan muita tapoja tukea lapsiperheitä ja helpottaa näiden arkea. Tällaisia olivat esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus, kotihoidontuen tai yksityisen hoidon tuen kuntalisät, avoimet perhekerhot ja muu toiminta, sekä toimivat palvelut.
Nähdäksesi tämän sisällön lähteestä www.kuntaliitto.fi, anna hyväksyntä sivun yläosasta.
- Pääset täältä tutustumaan selvitykseen tarkemmin: Vastasyntyneiden muistaminen kunnissa 2022
Lisätietoja:
Jarkko Lahtinen, Kehittämispäällikkö, Kuntaliitto (050 361 4526, Jarkko.Lahtinen@kuntaliitto.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katariina PohjolaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 355 2574katariina.pohjola@kuntaliitto.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunförbundet flyttar från Kommunernas hus till Fabiansgatan år 202726.6.2026 11:21:19 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet lämnar det anrika Kommunernas hus bakom sig för gott och flyttar sina lokaler till Helsingfors centrum till adressen Fabiansgatan 21 (Unionsgatan 20–22). Till samma lokaler flyttar även KL-Kustannus Oy och FCG Koulutus ja konsultointi under 2027.
Kuntaliitto muuttaa Kuntatalolta Fabianinkadulle vuonna 202726.6.2026 11:15:00 EEST | Tiedote
Kuntaliitto jättää perinteikkään Kuntatalon pysyvästi taakseen ja muuttaa toimitilansa Helsingin keskustaan osoitteeseen Fabianinkatu 21 (Unioninkatu 20-22). Samoihin toimitiloihin muuttavat vuoden 2027 aikana myös KL-Kustannus sekä FCG:n Koulutus ja konsultointi -liiketoiminnat.
Utredning: När avstånden växer rör sig tjänsterna – kommunerna utvecklar nya sätt att nå invånarna26.6.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
En utredning som Kommunförbundet har gjort visar att mobila tjänster i många kommuner har blivit ett etablerat sätt att svara på långa avstånd, en åldrande befolkning och minskad kollektivtrafik. Det blir allt vanligare att med bokbussar, seniorbilar, rullande servicepunkter, mobila ungdomslokaler och många andra uppfinningsrika metoder ta tjänster till platser där folk lever sina liv.
Selvitys: Kun välimatkat kasvavat, palvelut liikkuvat – kunnat kehittävät uusia tapoja tavoittaa asukkaat26.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton selvitys osoittaa, että liikkuvat palvelut ovat yhä tärkeämpi osa kuntien toimintatapaa turvata hyvinvointia ja palveluiden saavutettavuutta pitkien välimatkojen Suomessa. Kirjastoautot, senioripakut, yhteisöbussit, liikkuvat nuorisotilat ja monet muut kekseliäät keinot tuovat palveluja yhä useammin sinne, missä ihmiset arkeaan elävät. – Monessa kunnassa liikkuvien palveluiden tavoitteena ei ole vain palvelun tarjoaminen, vaan myös yksinäisyyden vähentäminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja uusien kohtaamisten mahdollistaminen, Kuntaliiton hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius kertoo.
Hälften av kommunerna har problem med tomma social- och hälsovårdsfastigheter24.6.2026 08:58:52 EEST | Pressmeddelande
Tomma social- och hälsovårdsfastigheter orsakar ekonomiska utmaningar för 48 procent av kommunerna, visar en utredning som gjorts vid Kommunförbundet. En femtedel av de tillfrågade uppgav att tomma fastigheter medför betydande ekonomiska utmaningar. Kommunförbundet genomförde en enkät i kommunerna på fastlandet om situationen för de kommunägda social- och hälsovårdsfastigheterna. Enkäten besvarades av 157 kommuner.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
