Keskuskauppakamari

Väyläverkosto on Suomen vientiteollisuuden selkäranka

Jaa
Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood kiittää hallitusta siitä, että budjettiriihessä on suhtauduttu vakavasti liikenteen infran korjausvelan pysäyttämiseen ja tilanteen korjaamiseen on osoitettu määrärahaa aiemmin sovitun mukaisesti. Infrahankkeiden perusväylänpidon rahoituksen 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus on välttämätön toimenpide korjausvelan pysäyttämiseksi.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu puolittamaan päästöt vuoteen 2030 mennessä. Vähähiilisen liikenteen infran rakentamiseen tarvitaan välittömästi toimi, jotta päästöjä saadaan vähennettyä.

”Liikenteen päästöt muodostavat 20% Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Nykykuntoiset väylät ja liikennejärjestelyt aiheuttavat painorajoituksia ja kiertoreittejä, vähähiilisen liikenteen infran korjaamiseen ja rakentamiseen tarvitaan toimia nyt, että päästöt saadaan alemmaksi tulevaisuudessa. Jokaista liikennemuotoa tarvitaan mutta toimet on keskitettävä sinne, missä vaikuttavuus on suurin”, Wood sanoo.

Wood muistuttaa, että kaikkia toimia tarvitaan. Erityisesti sitä, että kuljetuksia saadaan siirrettyä raiteille, joilla kapasiteetti on kunnossa. Isojen infrahankkeiden osalta Turun tunnin junan ja Suomi-radan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun toteuttaminen sai budjettiriihessä konkretiaa lukujen muodossa. Pohjolan Rautateiden pääomitus 15,7 miljoonalla eurolla ja valtion varautuminen suunnittelun rahoittamiseen yhteensä 115 miljoonalla on askel oikeaan suuntaan.

Keskuskauppakamari peräänkuuluttaa tekoja, siihen että suunnittelu käynnistetään nopeasti ja hankkeet saadaan liikkeelle. 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa tulisi huomioida myös rahoituksen näkökulmasta eri vuosille ajoittuvat toimet niin, että jatkuvuus ja ennakoitavuus niin perusväylänpidon kuin hankkeidenkin rahoituksen osalta taataan.

Onko tahtoa edetä nopeasti?

”Isoja hankkeita tulisi tarvittaessa pystyä pilkkomaan osiin. Näin mahdollistetaan EU-rahoituksen maksimaalinen hyödyntäminen. Meneillään olevan EU-budjettikauden puitteissa on avautumassa vielä kaksi liikennehankkeille suunnattua hakua, ns. ylijäämät käyttämättä jääneistä tuista, joita voidaan käyttää vuoden 2023 loppuun saakka. Sen jälkeen toimiin on ryhdyttävä EU-rahoituksen saannon varmistamiseksi tulevasta EU-budjetista. Aiemmin tehty pohjatyö esimerkiksi radanvarsikuntien kanssa toivottavasti tulee osaltaan nopeuttamaan suunnittelua ja aiemmat arviot 6-8 vuodesta suunnittelulle voidaan alittaa”, Wood sanoo.

”Siitä huolimatta, että eilen saadut luvut otettiin ilolla vastaan, on tärkeää jatkaa vastuullista keskustelua siitä, kuinka oikea suunta taataan myös tulevaisuudessa. Aiempien Liikenne- ja viestintäministeriön laskelmien mukaan ratojen ja teiden korjausvelkaan, jo olemassa olevien vaurioiden korjaamiseen sekä kunnossapitoon tarvittaisiin 2,5 miljardia euroa. Tämän päälle lisätään 15 miljardin investointivelka. Tämän yhtälön ratkaisemisessa tarvitaan yli budjetti- ja hallituskausien ulottuvaa näkemystä liikenteen rahoitusmallista, jonka avulla voidaan poistaa liikenteellisiä pullonkauloja ja tehostaa pitkäjänteistäsuunnittelua, kuten Keskuskauppakamari on esittänyt. Tämän hallituksen aikana määritellään, miltä Suomi ja suomalainen liikennepolitiikka näyttää tulevaisuudessa”, Wood toteaa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 22 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Investointiverohyvityksen 50 miljoonan euron vähimmäiskoko liian korkea – hyvityksen eteneminen myönteistä16.9.2024 16:18:11 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että investointiverohyvityksen valmistelu etenee ripeästi. Keskuskauppakamari pitää myös ehdotettua hyvityksen soveltamisalaa ja hyvityksen käyttöä koskevia periaatteita pääosin tarkoituksenmukaisina. Tukikelpoisille investoinneille asetettua 50 miljoonan euron vähimmäiskokoa Keskuskauppakamari pitää tarpeettoman korkeana.

Keskuskauppakamari: Suomalaisten vientiyritysten odotukset nousseet hieman viime keväästä16.9.2024 06:54:00 EEST | Tiedote

Kauppakamarien tuoreen vientijohtajakyselyn mukaan suomalaisten vientiyritysten näkymät ovat kohentuneet selkeästi kesän aikana. Kyselyn mukaan reilu puolet, 53 prosenttia yrityksistä kertoo vientinsä kasvavan joko jonkin verran tai merkittävästi kuluvan vuoden aikana verrattuna edelliseen vuoteen. ”Kyselystä on nähtävissä se, että vientiodotukset ovat nyt selkeästi piristyneet alkukesästä”, toteaa Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.

Keskuskauppakamari: Logistiikkakustannusten kasvu huolettaa yrityksiä – väylämaksujen korottaminen on askel väärään suuntaan12.9.2024 06:54:00 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamarin kyselyn perusteella lähes kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi kasvaneiden kuljetuskustannusten heikentäneen logistista kilpailukykyään. Hallituksen budjettiriihessä päättämä väylämaksujen nosto tekee tilanteesta entistä tukalamman. Keskuskauppakamarin mielestä väylämaksusta olisi pitänyt luopua kokonaan. Lisäksi kyselyssä esille nousi yritysten huoli liikenneinfran kunnon ja palvelutason heikentymisestä. Myös kansainvälisten kuljetusten toimitusketjujen sujuvuuden arvioitiin heikentyneen.

Keskuskauppakamari: Budjettiriihestä ei veroyllätyksiä mutta tärkeitä jatkolinjauksia4.9.2024 13:23:14 EEST | Tiedote

Budjettiriihessä ei odotetusti päätetty uusista veronkiristyksistä. Hallitusohjelmassa ja kehysriihessä päätetyt veronkiristykset kohdistuvat erityisesti arvonlisäverotukseen. 1.9. voimaan tulleen yleisen arvonlisäverokannan korotuksen lisäksi ensi vuoden alusta nykyiseen kymmenen prosentin alennettuun verokantaan kuuluvat tuotteet ja palvelut siirtyvät 14 prosentin verokannan piiriin sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta. Lisäksi hallituksen on tarkoitus toteuttaa makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan korotus 25,5 prosenttiin 1.6.2025 alkaen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye