HUS

Verenohennuslääkkeet kannattaa aloittaa aiempaa nopeammin aivoinfarktin jälkeen eteisvärinää sairastavilla

Jaa
Verenohennuslääkityksen aloittaminen totuttua nopeammin aivoinfarktin jälkeen saattaa vähentää infarktin uusiutumisen riskiä eteisvärinää sairastavilla potilailla. HUS oli mukana kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa, joka julkaistiin arvostetussa NEJM-lehdessä.

Verenohennuslääkityksen eli antikoagulaatiohoidon aloittaminen nykysuosituksia aiemmin on turvallista aivoinfarktin sairastaneille eteisvärinäpotilaille. NEJM-lehdessä julkaistun tutkimuksen perusteella lääkehoidon varhaisempi aloitus vähentää myös aivoinfarktin uusiutumisen riskiä, mutta ei kasvata vuotoriskiä.

Valtaosa eli noin 80 prosenttia kaikista aivoverenkiertohäiriöistä johtuu verisuonitukoksista. Näistä viidennes johtuu verenhyytymistä, joita voi muodostua sydämen eteisissä eteisvärinää sairastavilla. Epätasaisena sykkeenä tuntuvaa eteisvärinää on jopa viidellä prosentilla yli 65-vuotiaista. Verenhyytymien vaaraa vähennetään verenohennuslääkkein, mutta lääkityksen aloittamisen ajankohta on harkittava tarkkaan. Liian varhainen lääkityksen aloitus voi lisätä potilaan vuotoriskiä.

Kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa oli mukana 2 013 aivoinfarktiin sairastunutta eteisvärinää sairastavaa potilasta 15 eri maasta. Tutkimuksessa oli mukana myös HUSin aivoverenkiertohäiriöiden tutkimusyksikössä Meilahdessa hoidettuja potilaita. Potilaat satunnaistettiin saamaan verenohennuslääkitystä joko nykyisten hoitokäytäntöjen tai varhaisemman lääkityksen aloituksen mukaan.

Verenohennuslääkityksen varhainen aloitus tarkoitti lääkityksen aloitusta jo kahden päivän sisällä lievän tai keskivaikean aivoinfarktin jälkeen tai 6–7 päivän kuluessa merkittävän aivoinfarktin jälkeen. Näitä aikaisin lääkityksen saaneita potilaita verrattiin ryhmään, joiden lääkehoito aloitettiin nykykäytäntöjen mukaisesti 3–4 päivän kuluessa lievästä aivoinfarktista, 6–7 päivää keskivaikeasta tai 12–14 päivää merkittävästä aivoinfarktista.

"Tutkimuksemme perusteella lääkehoidon aiempi aloitus vähensi uudelleen sairastumista, mutta ei kasvattanut komplikaatioiden riskiä”, kertoo ylilääkäri, dosentti Daniel Strbian HUSin Neurokeskuksesta.

Alkuperäinen artikkeli 

Fischer U, Koga M, Strbian D, et al. Early versus Late Anticoagulation for Stroke with Atrial Fibrillation. NEJM 2023; DOI: 10.1056/NEJMoa2303048 

Lisätietoja medialle: 

HUSin mediapalvelun yhteystiedot

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Ylilääkäri Daniel Strbian, HUSin Neurokeskus
daniel.strbian@hus.fi

Tietoja julkaisijasta

HUS
HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme. 

HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito. 

HUS – Vaikuttavinta hoitoa 

HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye