Verinäyte voi kertoa, kuinka suuri on riskisi kuolla sairauteen viiden vuoden kuluessa
Suomalaistutkijat ovat yhteistyössä Viron biopankin kanssa pystyneet tunnistamaan tavallisesta verinäytteestä kuolleisuuteen liittyviä biologisia merkkiaineita. Noin 17 000 suomalaisen ja virolaisen vapaaehtoisen koehenkilön verinäytteestä määritettiin yli sadan erilaisen aineenvaihduntatuotteen määrä. Tutkijat seurasivat tutkimukseen osallistuneiden terveydentilaa viiden vuoden ajan ja tarkastelivat mitattujen merkkiaineiden määrien yhteyttä kuolleisuuteen.
Tutkimuksessa huomattiin selkeä yhteys neljän eri aineenvaihduntatuotteen ja viiden vuoden seuranta-ajan aikana tapahtuneiden kuolintapausten välillä. Kuolleisuuteen yhdistetyt merkkiaineet albumiini sekä aiemmin tuntemattomat sitraatti, alfa-1 hapan glykoproteiini ja VLDL-partikkelit ovat normaaliin aineenvaihduntaan liittyviä aineita. Ratkaisevaksi osoittautuikin niiden suhteellinen määrä tai VLDL-partikkelin osalta koko.
Näiden neljän merkkiaineen suhteellinen määrä veressä auttoi takautuvasti tunnistamaan väestöstä henkilöitä, jotka olivat suuremmassa riskissä kuolla mihin tahansa sairauteen seuraavan viiden vuoden aikana. Sama tulos saatiin, vaikka tunnetut kuolleisuuden riskitekijät, kuten ikä, tupakointi, alkoholin käyttö, kolesteroliarvot, lihavuus ja verenpaine, huomioitiin. Tunnistetut merkkiaineet ennustivat kuolleisuutta myös tarkasteltaessa pelkästään perusterveitä henkilöitä.
– Erityisen mielenkiintoisen löydöksestä tekee se, että nämä merkkiaineet yhdistyvät hyvin erilaisiin kuolinsyihin, kuten syöpään ja sydän-ja verisuonitauteihin. Vaikuttaisikin siis siltä, että ne kertovat jotakin elimistön yleisestä pahoinvoinnista. Pyrimme jatkotutkimuksilla selvittämään löytyisikö taustalta jotain yhdistävää tekijää, sanoo dosentti Johannes Kettunen Helsingin yliopistosta.
–Uskomme, että tulevaisuudessa näitä tuloksia hyödyntämällä voidaan tunnistaa korkean kuolleisuusriskin henkilöitä ajoissa, ja näin ohjata heidät asianmukaiseen hoitoon. Runsaasti lisätutkimuksia kuitenkin vaaditaan, ennen kuin nämä löydökset voidaan siirtää käytännön lääkärintyöhön, Kettunen toteaa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa kehitettyä NMR-spektroskopia menetelmää, jolla voidaan tutkia suhteellisen pienillä kustannuksilla suuria näytemääriä. Tutkimus suoritettiin yhteistyössä Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen, Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston sekä Viron Biopankin kanssa.
Biomarkkerit ovat veri- tai kudosnäytteestä määritettäviä biologisia merkkiaineita. Näitä merkkiaineita löytyy yleensä jokaiselta, mutta niiden määrä elimistössä vaihtelee. Tässä tutkimuksessa osallistujien verinäytteestä määritettiin NMR-spektroskopia-menetelmällä lähes 90 rasva-arvoihin liittyvää biomarkkeria, 4 proteiinia ja 17 pienikokoista aineenvaihduntaan liittyvää biomarkkeria.
Tutkimusta tukivat Sydäntutkimussäätiö ja Suomen Akatemia.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Markus Perola
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos
Puh: 040 861 2557
Sähköposti: etunimi.sukunimi@thl.fi
Dosentti Johannes Kettunen
Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), Helsingin yliopisto
Puh: 050 562 9718
Sähköposti: etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Viite:
BIOMARKER PROFILING BY NUCLEAR MAGNETIC RESONANCE SPECTROSCOPY FOR THE PREDICTION OF ALL-CAUSE MORTALITY: AN OBSERVATIONAL STUDY OF 17,345 PERSONS. Krista Fischer, Johannes Kettunen, Peter Würtz, Toomas Haller, Aki S Havulinna, Antti J Kangas, Pasi Soininen, Tõnu Esko, Mari-Liis Tammesoo, Reedik Mägi, Steven Smit, Aarno Palotie, Samuli Ripatti, Veikko Salomaa, Mika Ala-Korpela, Markus Perola & Andres Metspalu. PLoS Medicine, doi: 10.1371/journal.pmed.1001606
Artikkeli on vapaasti saatavilla lehden sivuilta (www.plosmedicine.org) embargon päätyttyä ja sieltä löytyy myös päätoimittajan yhteenveto.
**********************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi, 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme