Veritulppa voi iskeä yllättäen – tiedosta veritulpan mahdollisuus!

8.10.2015 13:49:30 EEST | HUS | Tiedote

Jaa

Noin kaksi henkilöä tuhannesta saa Suomessa laskimotukoksen eli veritulpan joka vuosi. Tietoisuuden lisääminen veritulpasta on tärkeää, koska se varhaistaa veritulpan diagnosoinnin sekä tehostaa ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Siksi 13.10.2015 myös Suomessa vietetään kansainvälistä Veritulppapäivää (World Thrombosis Day).

Aktiivisesti jääkiekkoa pelaavalla 15-vuotiaalla Viljamilla (nimi muutettu) todettiin yllättäen laaja-alainen keuhkoveritulppa. Harjoituksissa kunto oli heikentynyt ja USA:n lentomatkan jälkeen Viljamin kunto huononi entisestään.

Viljamin tapauksessa veritulpan diagnoosi viivästyi, minkä takia veritulppa ei reagoinut tavanomaisille lääkehoidoille. Onneksi avuksi löytyi harvoin käytetty lääkevaihtoehto. Viljami joutui kuitenkin veritulpan kirurgiseen poistoon ja usean kuukauden sairaalahoitoon. Viljami toipui, vaikkakin hitaasti. Komplikaatioksi jäi keuhkovaltimoiden vaurio, johon liittyy uuden veritulpan riski. Vaurio vaatii pysyvää lääkehoitoa.

– Vaikka keuhkoveritulppa on harvinainen lapsilla, sitä kuitenkin esiintyy. Usein suvuissa on ollut veritulppia, mutta ei välttämättä. Kontaktiurheilulajien yhteydessä toistuvat pienet lihasvammat ja nestehukka voivat altistaa veritulpille, Hyksin Hyytymishäiriöyksikön osastonylilääkäri Riitta Lassila kertoo.

Oireisiin kiinnitettävä huomiota
Verisuonen tukoksen eli veritulpan aiheuttaa veren hyytyminen laskimoissa tai valtimoissa. Yleisimmin veritulppia ilmaantuu alaraajoihin (laskimot) ja keuhkoihin (valtimot). Veritulppa voi ilmaantua äkillisin tai vähitellen pahenevin oirein: mm. suorituskyvyn heikkeneminen, hengenahdistus tai rintakipu, veriyskä, lämpöily, ja ala- tai yläraajan turvotus ja kipu.

– Äkillistä veritulppaa hoidetaan veren hyytymistä estävillä lääkkeillä tai vaikeiden oireiden kohdatessa ns. liuotushoidolla. Koska veritulppa voi kasvaa tai lähteä liikkeelle verenkiertoon, hoidon nopea alku on ensisijaista. Veritulppa on yleensä estettävissä. Veritulpan yleiset riskitekijät on hyvä tunnistaa, mutta veritulppaa pitää osata epäillä oireiden perusteella, vaikka riskitekijät olisivat vähäisiäkin, Lassila sanoo.

Veritulpan riskitekijöitä ovat:
- ikä (tyypillisesti yli 60 vuotta, mutta veritulppa voi ilmaantua hyväkuntoiselle nuorellekin)
- perinnöllisyys, suvussa tukosten historia
- raskaus, hormonaaliset lääkehoidot ja ravintolisät
- kuivumistilat, ylipaino
- pitkä paikoillaan istuminen (esim. matkustaminen, istumatyö ja leikkauksen jälkitilat)
- vammat (esim. toistuvina kontaktiurheilulajeissa)
- leikkaushoidot (erityisesti tuki- ja liikuntaelimet, mahan, suoliston ja lantionpohjan kirurgia)
- eräät sairaudet (kuten infektiot, diabetes ja syöpä)
- toipilasaika synnytyksen, äkillisen sairauden tai leikkaushoidon jälkeen
- noin 10 % voi saada veritulpan vailla tunnistettua vaaratekijää

Veritulppa on yleensä estettävissä. Tietoisuus veritulpasta ja sen riskeistä muistuttaa estohoidon tarpeesta ja auttaa sen toteuttamisessa. Veritulpan yleiset riskitekijät on hyvä tunnistaa, mutta veritulppaa pitää osata epäillä oireiden perusteella, vaikka riskitekijät olisivat vähäisiäkin.

Lisätietoja:
Riitta Lassila, osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus, Hyytymishäiriöyksikkö, puh. 040 517 5547
Aino Lepäntalo, hallinnollinen erikoislääkäri, HYKS Syöpäkeskus, Hyytymishäiriöyksikkö, puh. 050 427 1023

Tietoja julkaisijasta

HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Tuotamme palveluja 24 jäsenkunnan lähes 1,6 miljoonalle asukkaalle ja vastaamme monien erityisalojen sairaanhoidosta valtakunnallisesti. Vuosittain noin puoli miljoonaa potilasta saa hoitoa 23 sairaalassamme. HUS:n liikevaihto on noin 1,9 mrd. euroa ja palveluksessamme on yli 22 000 ammattilaista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Alla patienter som ska genomgå stötvågsbehandling av urinstenar behöver inte få antibiotika före behandlingen21.10.2025 07:47:57 EEST | Pressmeddelande

I en internationell prövning ledd av HUS undersöktes fördelarna, nackdelarna och behovet av antibiotika före stötvågsbehandling av urinstenar för att förebygga infektioner.

Kaikki potilaat eivät tarvitse antibioottia ennen virtsatiekivien murskaustoimenpidettä21.10.2025 07:47:57 EEST | Tiedote

HUSista johdetussa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin antibiootin hyötyjä, haittoja ja tarpeellisuutta ennen virtsakivien murskausta infektioiden ehkäisemiseksi.

Not all patients need antibiotics before shockwave lithotripsy for urolithiasis21.10.2025 07:47:57 EEST | Press release

An international study led by a HUS investigator examined the benefits, adverse effects, and necessity of antibiotics before shockwave lithotripsy in the prevention of infections.

God kognitiv funktionsförmåga kan främja återhämtning från en hjärnskada20.10.2025 08:27:58 EEST | Pressmeddelande

HUS studie inom neurokirurgi visar att en bra kognitiv kapacitet före en hjärnskada kan förbättra möjligheterna för återhämtning. En sämre kognitiv kapacitet kan däremot öka risken för en hjärnskada.

Hyvä kognitiivinen toimintakyky voi edistää aivovammasta toipumista20.10.2025 08:27:58 EEST | Tiedote

HUSin neurokirurgian tutkimus osoittaa, että hyvä kognitiivinen kapasiteetti ennen aivovammaa voi parantaa toipumismahdollisuuksia. Heikompi kognitiivinen kapasiteetti saattaa puolestaan lisätä riskiä saada aivovamma.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme