Veritulppa voi iskeä yllättäen – tiedosta veritulpan mahdollisuus!

Aktiivisesti jääkiekkoa pelaavalla 15-vuotiaalla Viljamilla (nimi muutettu) todettiin yllättäen laaja-alainen keuhkoveritulppa. Harjoituksissa kunto oli heikentynyt ja USA:n lentomatkan jälkeen Viljamin kunto huononi entisestään.

Viljamin tapauksessa veritulpan diagnoosi viivästyi, minkä takia veritulppa ei reagoinut tavanomaisille lääkehoidoille. Onneksi avuksi löytyi harvoin käytetty lääkevaihtoehto. Viljami joutui kuitenkin veritulpan kirurgiseen poistoon ja usean kuukauden sairaalahoitoon. Viljami toipui, vaikkakin hitaasti. Komplikaatioksi jäi keuhkovaltimoiden vaurio, johon liittyy uuden veritulpan riski. Vaurio vaatii pysyvää lääkehoitoa.

– Vaikka keuhkoveritulppa on harvinainen lapsilla, sitä kuitenkin esiintyy. Usein suvuissa on ollut veritulppia, mutta ei välttämättä. Kontaktiurheilulajien yhteydessä toistuvat pienet lihasvammat ja nestehukka voivat altistaa veritulpille, Hyksin Hyytymishäiriöyksikön osastonylilääkäri Riitta Lassila kertoo.

Oireisiin kiinnitettävä huomiota
Verisuonen tukoksen eli veritulpan aiheuttaa veren hyytyminen laskimoissa tai valtimoissa.  Yleisimmin veritulppia ilmaantuu alaraajoihin (laskimot) ja keuhkoihin (valtimot). Veritulppa voi ilmaantua äkillisin tai vähitellen pahenevin oirein: mm. suorituskyvyn heikkeneminen, hengenahdistus tai rintakipu, veriyskä, lämpöily, ja ala- tai yläraajan turvotus ja kipu.

– Äkillistä veritulppaa hoidetaan veren hyytymistä estävillä lääkkeillä tai vaikeiden oireiden kohdatessa ns. liuotushoidolla. Koska veritulppa voi kasvaa tai lähteä liikkeelle verenkiertoon, hoidon nopea alku on ensisijaista. Veritulppa on yleensä estettävissä. Veritulpan yleiset riskitekijät on hyvä tunnistaa, mutta veritulppaa pitää osata epäillä oireiden perusteella, vaikka riskitekijät olisivat vähäisiäkin, Lassila sanoo.

Veritulpan riskitekijöitä ovat:
- ikä (tyypillisesti yli 60 vuotta, mutta veritulppa voi ilmaantua hyväkuntoiselle nuorellekin)
- perinnöllisyys, suvussa tukosten historia
- raskaus, hormonaaliset lääkehoidot ja ravintolisät
- kuivumistilat, ylipaino
- pitkä paikoillaan istuminen (esim. matkustaminen, istumatyö ja leikkauksen jälkitilat)
- vammat (esim. toistuvina kontaktiurheilulajeissa)
- leikkaushoidot (erityisesti tuki- ja liikuntaelimet, mahan, suoliston ja lantionpohjan kirurgia)
- eräät sairaudet (kuten infektiot, diabetes ja syöpä)
- toipilasaika synnytyksen, äkillisen sairauden tai leikkaushoidon jälkeen
- noin 10 % voi saada veritulpan vailla tunnistettua vaaratekijää

Veritulppa on yleensä estettävissä. Tietoisuus veritulpasta ja sen riskeistä muistuttaa estohoidon tarpeesta ja auttaa sen toteuttamisessa. Veritulpan yleiset riskitekijät on hyvä tunnistaa, mutta veritulppaa pitää osata epäillä oireiden perusteella, vaikka riskitekijät olisivat vähäisiäkin.

Lisätietoja:
Riitta Lassila, osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus, Hyytymishäiriöyksikkö, puh. 040 517 5547
Aino Lepäntalo, hallinnollinen erikoislääkäri, HYKS Syöpäkeskus, Hyytymishäiriöyksikkö, puh. 050 427 1023