Veritulppa voi iskeä yllättäen – tiedosta veritulpan mahdollisuus!
Aktiivisesti jääkiekkoa pelaavalla 15-vuotiaalla Viljamilla (nimi muutettu) todettiin yllättäen laaja-alainen keuhkoveritulppa. Harjoituksissa kunto oli heikentynyt ja USA:n lentomatkan jälkeen Viljamin kunto huononi entisestään.
Viljamin tapauksessa veritulpan diagnoosi viivästyi, minkä takia veritulppa ei reagoinut tavanomaisille lääkehoidoille. Onneksi avuksi löytyi harvoin käytetty lääkevaihtoehto. Viljami joutui kuitenkin veritulpan kirurgiseen poistoon ja usean kuukauden sairaalahoitoon. Viljami toipui, vaikkakin hitaasti. Komplikaatioksi jäi keuhkovaltimoiden vaurio, johon liittyy uuden veritulpan riski. Vaurio vaatii pysyvää lääkehoitoa.
– Vaikka keuhkoveritulppa on harvinainen lapsilla, sitä kuitenkin esiintyy. Usein suvuissa on ollut veritulppia, mutta ei välttämättä. Kontaktiurheilulajien yhteydessä toistuvat pienet lihasvammat ja nestehukka voivat altistaa veritulpille, Hyksin Hyytymishäiriöyksikön osastonylilääkäri Riitta Lassila kertoo.
Oireisiin kiinnitettävä huomiota
Verisuonen tukoksen eli veritulpan aiheuttaa veren hyytyminen laskimoissa tai valtimoissa. Yleisimmin veritulppia ilmaantuu alaraajoihin (laskimot) ja keuhkoihin (valtimot). Veritulppa voi ilmaantua äkillisin tai vähitellen pahenevin oirein: mm. suorituskyvyn heikkeneminen, hengenahdistus tai rintakipu, veriyskä, lämpöily, ja ala- tai yläraajan turvotus ja kipu.
– Äkillistä veritulppaa hoidetaan veren hyytymistä estävillä lääkkeillä tai vaikeiden oireiden kohdatessa ns. liuotushoidolla. Koska veritulppa voi kasvaa tai lähteä liikkeelle verenkiertoon, hoidon nopea alku on ensisijaista. Veritulppa on yleensä estettävissä. Veritulpan yleiset riskitekijät on hyvä tunnistaa, mutta veritulppaa pitää osata epäillä oireiden perusteella, vaikka riskitekijät olisivat vähäisiäkin, Lassila sanoo.
Veritulpan riskitekijöitä ovat:
- ikä (tyypillisesti yli 60 vuotta, mutta veritulppa voi ilmaantua hyväkuntoiselle nuorellekin)
- perinnöllisyys, suvussa tukosten historia
- raskaus, hormonaaliset lääkehoidot ja ravintolisät
- kuivumistilat, ylipaino
- pitkä paikoillaan istuminen (esim. matkustaminen, istumatyö ja leikkauksen jälkitilat)
- vammat (esim. toistuvina kontaktiurheilulajeissa)
- leikkaushoidot (erityisesti tuki- ja liikuntaelimet, mahan, suoliston ja lantionpohjan kirurgia)
- eräät sairaudet (kuten infektiot, diabetes ja syöpä)
- toipilasaika synnytyksen, äkillisen sairauden tai leikkaushoidon jälkeen
- noin 10 % voi saada veritulpan vailla tunnistettua vaaratekijää
Veritulppa on yleensä estettävissä. Tietoisuus veritulpasta ja sen riskeistä muistuttaa estohoidon tarpeesta ja auttaa sen toteuttamisessa. Veritulpan yleiset riskitekijät on hyvä tunnistaa, mutta veritulppaa pitää osata epäillä oireiden perusteella, vaikka riskitekijät olisivat vähäisiäkin.
Lisätietoja:
Riitta Lassila, osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus, Hyytymishäiriöyksikkö, puh. 040 517 5547
Aino Lepäntalo, hallinnollinen erikoislääkäri, HYKS Syöpäkeskus, Hyytymishäiriöyksikkö, puh. 050 427 1023
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme