Veritulppa voi iskeä yllättäen – tiedosta veritulpan mahdollisuus!

8.10.2015 13:49:30 EEST | HUS | Tiedote

Jaa

Noin kaksi henkilöä tuhannesta saa Suomessa laskimotukoksen eli veritulpan joka vuosi. Tietoisuuden lisääminen veritulpasta on tärkeää, koska se varhaistaa veritulpan diagnosoinnin sekä tehostaa ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Siksi 13.10.2015 myös Suomessa vietetään kansainvälistä Veritulppapäivää (World Thrombosis Day).

Aktiivisesti jääkiekkoa pelaavalla 15-vuotiaalla Viljamilla (nimi muutettu) todettiin yllättäen laaja-alainen keuhkoveritulppa. Harjoituksissa kunto oli heikentynyt ja USA:n lentomatkan jälkeen Viljamin kunto huononi entisestään.

Viljamin tapauksessa veritulpan diagnoosi viivästyi, minkä takia veritulppa ei reagoinut tavanomaisille lääkehoidoille. Onneksi avuksi löytyi harvoin käytetty lääkevaihtoehto. Viljami joutui kuitenkin veritulpan kirurgiseen poistoon ja usean kuukauden sairaalahoitoon. Viljami toipui, vaikkakin hitaasti. Komplikaatioksi jäi keuhkovaltimoiden vaurio, johon liittyy uuden veritulpan riski. Vaurio vaatii pysyvää lääkehoitoa.

– Vaikka keuhkoveritulppa on harvinainen lapsilla, sitä kuitenkin esiintyy. Usein suvuissa on ollut veritulppia, mutta ei välttämättä. Kontaktiurheilulajien yhteydessä toistuvat pienet lihasvammat ja nestehukka voivat altistaa veritulpille, Hyksin Hyytymishäiriöyksikön osastonylilääkäri Riitta Lassila kertoo.

Oireisiin kiinnitettävä huomiota
Verisuonen tukoksen eli veritulpan aiheuttaa veren hyytyminen laskimoissa tai valtimoissa. Yleisimmin veritulppia ilmaantuu alaraajoihin (laskimot) ja keuhkoihin (valtimot). Veritulppa voi ilmaantua äkillisin tai vähitellen pahenevin oirein: mm. suorituskyvyn heikkeneminen, hengenahdistus tai rintakipu, veriyskä, lämpöily, ja ala- tai yläraajan turvotus ja kipu.

– Äkillistä veritulppaa hoidetaan veren hyytymistä estävillä lääkkeillä tai vaikeiden oireiden kohdatessa ns. liuotushoidolla. Koska veritulppa voi kasvaa tai lähteä liikkeelle verenkiertoon, hoidon nopea alku on ensisijaista. Veritulppa on yleensä estettävissä. Veritulpan yleiset riskitekijät on hyvä tunnistaa, mutta veritulppaa pitää osata epäillä oireiden perusteella, vaikka riskitekijät olisivat vähäisiäkin, Lassila sanoo.

Veritulpan riskitekijöitä ovat:
- ikä (tyypillisesti yli 60 vuotta, mutta veritulppa voi ilmaantua hyväkuntoiselle nuorellekin)
- perinnöllisyys, suvussa tukosten historia
- raskaus, hormonaaliset lääkehoidot ja ravintolisät
- kuivumistilat, ylipaino
- pitkä paikoillaan istuminen (esim. matkustaminen, istumatyö ja leikkauksen jälkitilat)
- vammat (esim. toistuvina kontaktiurheilulajeissa)
- leikkaushoidot (erityisesti tuki- ja liikuntaelimet, mahan, suoliston ja lantionpohjan kirurgia)
- eräät sairaudet (kuten infektiot, diabetes ja syöpä)
- toipilasaika synnytyksen, äkillisen sairauden tai leikkaushoidon jälkeen
- noin 10 % voi saada veritulpan vailla tunnistettua vaaratekijää

Veritulppa on yleensä estettävissä. Tietoisuus veritulpasta ja sen riskeistä muistuttaa estohoidon tarpeesta ja auttaa sen toteuttamisessa. Veritulpan yleiset riskitekijät on hyvä tunnistaa, mutta veritulppaa pitää osata epäillä oireiden perusteella, vaikka riskitekijät olisivat vähäisiäkin.

Lisätietoja:
Riitta Lassila, osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus, Hyytymishäiriöyksikkö, puh. 040 517 5547
Aino Lepäntalo, hallinnollinen erikoislääkäri, HYKS Syöpäkeskus, Hyytymishäiriöyksikkö, puh. 050 427 1023

Tietoja julkaisijasta

HUS
Stenbäckinkatu 9, PL 100
00029 HUS

http://www.hus.fi

HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Tuotamme palveluja 24 jäsenkunnan lähes 1,6 miljoonalle asukkaalle ja vastaamme monien erityisalojen sairaanhoidosta valtakunnallisesti. Vuosittain noin puoli miljoonaa potilasta saa hoitoa 23 sairaalassamme. HUS:n liikevaihto on noin 1,9 mrd. euroa ja palveluksessamme on yli 22 000 ammattilaista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HUS

Föräldrarnas låga inkomstnivå och utbildning kan påverka risken för allvarliga bakterieinfektioner hos barn10.8.2026 09:34:12 EEST | Pressmeddelande

Risken för att barn ska drabbas av en allvarlig bakterieinfektion är något högre i familjer där föräldrarnas inkomstnivå och särskilt moderns utbildningsnivå är lägre. Resultatet bygger på den första finländska registerstudien som omfattar hela befolkningen, där omfattande nationella data om smittsamma sjukdomar och socioekonomiska förhållanden kombinerats.

Vanhempien alhainen tulotaso ja koulutus voivat vaikuttaa lasten vakavien bakteeri-infektioiden riskiin10.8.2026 09:34:12 EEST | Tiedote

Lasten riski sairastua vakavaan bakteeri-infektioon on hieman suurempi perheissä, joissa vanhempien tulotaso ja erityisesti äidin koulutus on matalampi. Tulos perustuu ensimmäiseen koko väestön kattavaan suomalaiseen rekisteritutkimukseen, jossa yhdistettiin laajat kansalliset tartuntatauti- ja sosioekonomiset aineistot.

Low parental income and education level may be linked to the risk of severe bacterial infections in children10.8.2026 09:34:12 EEST | Press release

The risk of severe bacterial infection is slightly increased in families with lower parental income and, in particular, lower maternal education level. The results are based on the first Finnish registry study that covered the entire population, combining extensive national records on infectious diseases and socio-economic data.

Mekanismerna bakom ruptur av hjärnaneurysm preciseras – HUS medverkar i en internationell studie6.7.2026 07:39:02 EEST | Pressmeddelande

HUS Helsingfors universitetssjukhus medverkar i en internationell studie som tillför ny information om varför en del hjärnaneurysm rupturerar. Resultaten kan i framtiden bidra till att bättre än i nuläget identifiera aneurysmen med störst rupturrisk och stödja utvecklingen av nya läkemedelsbehandlingar. Studien har publicerats i den ansedda tidskriften Nature Neuroscience.

Aivovaltimopullistuman puhkeamisen mekanismi tarkentuu – HUS mukana kansainvälisessä tutkimuksessa6.7.2026 07:39:02 EEST | Tiedote

HUS Helsingin yliopistollinen sairaala oli mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, joka tuo uutta tietoa siihen, miksi osa aivovaltimopullistumista puhkeaa. Tulokset voivat tulevaisuudessa auttaa tunnistamaan nykyistä paremmin ne pullistumat, joiden puhkeamisriski on suurin ja tukemaan uusien lääkehoitojen kehittämistä. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Neuroscience -lehdessä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme