Verkkokalvon häiriintynyt geenitoiminta koirien sokeuden taustalla

– Geenien säätelyalueiden muutokset sairauksien aiheuttajina ovat vielä melko huonosti tunnettuja ja nyt julkaistu tutkimus tarjoaakin diagnostiikan lisäksi arvokkaan mallin verkkokalvobiologian ja -sairauksien ymmärtämiseksi, toteaa tutkimuksen johtaja, professori Hannes Lohi.
Kääpiösnautsereilla esiintyvän verkkokalvon rappeuman geneettistä syytä on yritetty selvittää 90-luvulta lähtien eri puolilla maailmaa. Rodulla esiintyy etenevää verkkokalvonrappeumaa eli progressiivista retinan atrofiaa (PRA), joka johtaa koiran täydelliseen sokeutumiseen. Lohen ryhmä löysi useita sokeutuvia koiria samasta sukutaulusta, mikä viittaa perinnölliseen sairauteen.
– Lähdimme rakentamaan tutkimusaineistoa vertaamalla silmätutkimuslausuntoja ja pian aloimme epäilemään, että rodussa esiintyy useampaa eri muotoa taudista. Tämä oli projektin edistymisen kannalta keskeinen havainto, kertoo eläinlääketieteen tohtori Maria Kaukonen, julkaisun ensimmäinen kirjoittaja ja tutkijatohtori Helsingin yliopistosta.
Tutkijat luokittelivat koirat kahteen sairauden oireiden mukaiseen ryhmään, ja myöhemmin geenitutkimukset vahvistivat nämä myös perintötekijöiltään eri sairauksiksi. Ryhmän 1 koirat sokeutuivat viiteen ikävuoteen mennessä, kun taas ryhmän 2 joukossa sokeutumisiässä oli enemmän vaihtelua ja lisäksi urokset olivat yliedustettuina sairaiden joukossa.
Tavanomaisten silmätutkimusten lisäksi tutkimuksia täydennettiin silmänpohjan kerroskuvauksilla eli OCT-kuvauksilla, joita ei ole aiemmin käytetty eläinlääketieteessä Suomessa. Kuvaukset paljastivat verkkokalvon fotoreseptoreiden, eli valoärsykkeitä vastaanottavien solujen, täydellisen tuhoutumisen tyypin 1 rappeumaa sairastavilta koirilta.
Taudin taustalla erikoinen säätelyalueen geenivirhe
– Geenivirheen löytäminen oli pitkään kuin olisi hakenut neulaa heinäsuovasta. Läpimurto tapahtui, kun paljastui että osalla terveistä koirista löytyy lähes sama kromosomin 15 alue, mutta niistä puuttuu vain tuo itse sokeutta aiheuttava mutaatio. Tämä viittaa siihen, että mutaatio on syntynyt äskettäin, kertoo Kaukonen.
– Löytämämme geenien säätelyalueella sijaitseva mutaatio johtaa ainakin kahden aiemmin sokeuteen liitetyn verkkokalvogeenin yliaktiivisuuteen. Tämä on kiinnostava ja epätavallinen löydös, ja ensimmäisiä verkkokalvon rappeumaan liitettyjä säätelyaluemutaatioita. Todennäköisesti näitä on huomattavasti enemmän, mutta niiden löytäminen on niin haastavaa, että ne ovat vielä aliedustettuina kirjallisuudessa, pohtii Lohi.
Korjaa aiemman tutkimuksen tuloksia
– Viime vuonna julkaistu amerikkalaistutkimus paikansi saman kromosomialueen kuin meidän analyysimme, mutta heidän ehdottama PPT1-geeni liittyy itse asiassa hyvin erilaiseen hermostosairauteen, eikä saanut meitä vakuutettua. Epäselvien tulosten pohjalta kehitettiin kuitenkin kaupallinen geenitesti, joka on aiheuttaneet paljon hämmennystä koiranomistajien ja -kasvattajien keskuudessa. Meidän löytämä geenimuunnos on nyt testattu reilusta 1600 koirasta ja tulokset täsmäävät 100 prosenttisesti sairauden kanssa. Nyt saadaan rodulle luotettava geenitesti jalostuksen ja diagnostiikan tueksi, iloitsee Lohi.
Tutkimus oli osa Kaukosen äskettäin kiittäen hyväksyttyä väitöskirjaa, jossa selvitettiin koirien perinnöllisten silmäsairauksien geneettisiä syitä, ja samalla osa professori Lohen tutkimusryhmän laajempaa silmäsairauksien perinnöllisyyttä selvittävää kokonaisuutta. Tutkimuksessa hyödynnettiin nyt myös ensimmäistä kertaa tuloksia Lohen johtamasta kansainvälisestä DoGA-tutkimushankkeesta, jonka tarkoituksena on parantaa koiran perimän tuntemusta. DoGA-hankkeessa on mukana tutkijoita myös Karoliinisesta Instituutista Tukholmasta.
Rahoitus
Tutkimusta rahoittivat mm. Mary ja Georg C. Ehnroothin säätiö, Evald ja Hilda Nissin säätiö, Orionin tutkimussäätiö, AKC Canine Health Foundation, Suomen Akatemia, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Wisdom Health, Koirien terveystutkimusrahasto ja Sigrid Juseliuksen säätiö.
Alkuperäinen artikkeli:
Kaukonen M, Quintero IB, Mukarram AK, Hytönen MK, Holopainen S, Wickström K, Kyöstilä K, Arumilli M, Jalomäki S, Daub CO, Kere J, DoGA consortium, Lohi H. A putative silencer variant in a spontaneous canine model of retinitis pigmentosa. PLoS Genet 16(3): e1008659. https://doi.org/10.1371/journal.pgen.1008659
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maria Kaukonen; maria.kaukonen@helsinki.fi, puh. 044 283 7689
Hannes Lohi; hannes.lohi@helsinki.fi, puh. 02941 25085
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedeviestinnän asiantuntija Eeva Karmitsa, puh. 02941 58461, viestintä, Helsingin yliopisto.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme