Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajat on vahvassa kasvussa – jäseniä yli 232 000

Jaa

Veronmaksajain Keskusliiton jäsenmäärä on vuoden 2021 alkaessa 232 378. Jäsenistä on kotitalouksia 187 091 ja yrityksiä 45 287. Vuoden 2020 aikana jäsenmäärä kasvoi 5 802 jäsenellä.

- Suuri jäsenmäärä ja sen vahva kasvu kertovat kansalaisten laajasta luottamuksesta liittoa kohtaan näinä haastavina aikoina. Liiton jäsenilleen tarjoamalle käytännönläheiselle hyötytiedolle on selvästi tarvetta, toteaa toimitusjohtaja Teemu Lehtinen.

Veronmaksajain Keskusliitto on riippumaton kansalaisjärjestö, joka auttaa ja neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa.

Veronmaksajien toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, eikä järjestö ota vastaan julkisia avustuksia. Henkilöjäsenen vuosimaksu on 29 euroa ja liittymismaksu kahdeksan euroa. Yritysjäsenmaksu on porrastettu yrityksen työntekijämäärän mukaan.

Veronmaksajien jäsen saa jäsenetuna muun muassa henkilökohtaista veroneuvontaa puhelimitse, Pohjoismaiden suurimman talousaikakauslehden Taloustaidon sekä verkkopalvelun veronmaksajat.fi.

Veronmaksajat pyrkii siihen, että verotus on kohtuullista ja oikeudenmukaista ja julkisia varoja käytetään säästäväisesti niin, että suomalaiset saavat verorahoilleen mahdollisimman hyvän vastineen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, puh. 0400 414 652

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on yli 232 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2020: Suomen riesana kireä progressio – Ruotsikin on jo kevyempi verottaja10.12.2020 03:00:00 EETTiedote

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusi palkkaverovertailu. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa eli 45 000 euroa vuodessa saavan veroprosentti on 2,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 146 000 euron tulotasolla tämä ero on kasvanut jo 7,4 prosenttiyksikköön. - Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa. Tänä vuonna myös Ruotsissa suurituloisimman veroprosentti jää Suomea matalammaksi, kun vuoden alusta ylimpiä marginaaliveroprosentteja alennettiin naapurimaassamme peräti viidellä prosenttiyksiköllä. Ruotsissa palkansaajan verotus on nyt selkeästi Suomea kevyempää niin keskituloisilla kuin hyväpalkkaisillakin. - Suomi ei voi ohittaa naapurimais

Veronmaksajien sote-lausunto: Uudistuksen on hillittävä kustannuksia tai sitä ei pidä toteuttaa – palvelujen järjestämiseen vaihtoehtoja ja kuntien muutos nollaan euroon25.9.2020 09:55:05 EESTTiedote

Veronmaksajain Keskusliitto korostaa hallituksen sote-luonnoksesta antamassaan lausunnossa, että uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on oltava julkisen talouden kestävyysvajeen pienen-täminen kustannusten kasvua hillitsemällä. Sote-palvelujen osuus ikärakenteen muutoksen aiheut-tamassa kestävyysvajeessa on hallitseva. - Jos kustannusten kasvun merkittävä hillitseminen ei ole mahdollista, uudistusta ei pidä toteuttaa esitetyltä pohjalta, toteaa liiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Sote-palveluiden tuottavuuden jatkuva parantaminen on tarpeen, jotta palveluiden riittävä saatavuus ja laatu voidaan turvata myös tarvittavien tiukkojen rahoitusraamien puitteissa. Maakunnille on täl-löin annettava riittävästi mahdollisuuksia palvelujen joustavaan ja tehokkaaseen järjestämiseen myös yksityisiä palvelutuottajia hyödyntäen. Esitetyssä uudistuksessa maakuntien mahdollisuuksia käyttää yksityisiä palvelutuottajia rajataan tarpeettoman voimakkaasti. Toiminnan kehittäminen ja tuottavuuden par

Veronmaksajien Lehtinen: Veroelvytys puuttuu budjetista – Suomi ei nouse pelkillä siltarummuilla ja julkisilla palveluilla16.9.2020 17:37:16 EESTTiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen harmittelee sitä, että hallituksen elytysratkaisut kohdistuvat yksipuolisesti vain julkisten menojen lisäämiseen. Tasapainoisessa kokonaisuudessa pitäisi elvyttää myös verotusta keventämällä. - Menoelvytys on nyt massiivista, veroelvytys sen sijaan loistaa poissaolollaan. Suomi ei nouse ajankohtaisesta syvästä taantumasta takaisin ripeästi kasvavan talouden, paranevan työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle pelkillä menopuolen satsauksilla. Myös veropolitiikan ratkaisujen pitäisi tukea vahvaa kasvua. - Yksityinen talous tarvitsisi myös tilaa nousta koronakuopasta. Tässä suhteessa hallituksen budjettilinja on pettymys, Lehtinen katsoo. Verotuksessa budjettiriihen tulokset olivat kaiken kaikkiaan laihat. Ansiotulojen verotus pysyy suunnilleen tämän vuoden tasolla, palkansaajien verotus on kiristymässä eri palkkatasoilla 0,1–0,2 prosenttiyksikköä. Veronkiristysten painopiste on terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvas

Veronmaksajien Lehtinen: Veroelvytys loistaa poissaolollaan – budjettiriiheen palkkaverotuksen kiristyspaineiden purku ja kotitalousvähennyksen korottaminen12.8.2020 16:16:04 EESTTiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön budjettiehdotusta yllätyksettömänä. Hallituksen tähänastisen linjan mukaisesti elvytyksessä satsataan edelleen hyvin yksipuolisesti pelkästään menojen lisäämiseen. - Veroelvytys loistaa valitettavasti ministeriön budjettiehdotuksessa poissaolollaan, Lehtinen toteaa. - Tasapainoisessa kokonaisuudessa pitäisi elvyttää myös verotusta keventämällä, ei ainoastaan julkisia menoja paisuttamalla. Lehtinen toivoo syyskuussa pidettävästä koko hallituksen budjettiriihestä päätöksiä palkkaverotusta nyt uhkaavan kiristymisen estämisestä. Palkansaajamaksujen muutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta vuonna 2021 jopa puoli miljardia euroa. Muutosten vaikutuksesta palkansaajan tuloveroprosentti uhkaa nousta eri tulotasoilla 0,4-0,6 prosenttiyksikköä. - Budjettiriihessä olisi syytä taittaa palkkaverotusta vuonna 2021 nyt uhkaava kiristyminen kevennykseksi. Sosiaalivakuutusmaksujen kiristyspaineita on purettava ja

Veronmaksajat: Palkkaverotus uhkaa kiristyä 2021 puolella miljardilla eurolla – budjettiriihestä veroelvytystä ja kotitalousvähennyksen korotus5.8.2020 10:13:18 EESTTiedote

Palkansaajamaksujen muutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta selvästi vuonna 2021. Muutosten vaikutuksesta palkansaajan tuloveroprosentti on nousemassa eri tulotasoilla 0,4-0,6 prosenttiyksikköä. Kokonaisuudessaan arvioidut maksumuutokset uhkaavat kiristää palkkaverotusta jopa puoli miljardia euroa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun oletetaan nousevan 0,75 prosenttiyksikköä ja sairausvakuutuksen päivärahamaksun 0,15 prosenttiyksikköä. Toisaalta sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun oletetaan alenevan 0,04 prosenttiyksikköä. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa hallituksen budjettiriihestä päätöksiä palkkaverotusta nyt uhkaavan kiristymisen estämisestä. Sosiaalivakuutusmaksujen kiristyspaineita on purettava ja toteutettava tarvittavia kevennyksiä tuloveroperusteisiin. - Budjettiriihessä on syytä taittaa ansiotulojen verotusta vuonna 2021 nyt uhkaava kiristyminen kevennykseksi, Lehtinen sanoo. Lehtinen korostaa, että

Tänään on täksvärkkipäivä: 9.6. veronmaksaja alkaa tienata itselleen9.6.2020 02:00:00 EESTTiedote

Tiistaina 9. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,6 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2020 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 9.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. 2000-luvulla taksvärkkipäivä on ajoittuinut juhannusviikon läheisyyteen. Suomen veroaste on ollut noin 3-5 prosenttiyksikköä kor

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme