Veronmaksajain Keskusliitto

Veronmaksajat selvitti: Kulutusverotusta kiristettiin nettona 400 miljoonaa euroa tällä vaalikaudella – eniten nousivat haittaverot

Jaa

Kuluneen vaalikauden aikana kulutusverotusta on kiristetty Suomessa nettomääräisesti noin 400 miljoonalla eurolla. Terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvat verot, kuten tupakkavero, alkoholivero ja energiaverot, kiristyivät nettona noin 600 miljoonaa euroa. Ajoneuvoihin kohdistuva verotus puolestaan keveni.

Tämä käy ilmi Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen selvityksestä ”Verottaja kuluttajan kukkarolla – Kulutusverotuksen trendit Suomessa”.

- Kulutusverotuksen muutokset ovat olleet päättyvän vaalikauden aikana kokonaisuutena verrattain maltillisia. Kiristyksiä tehtiin nyt lähinnä valmisteveroissa, Kalluinen kertoo.

Tärkein kulutusvero on arvonlisävero, joka vastaa noin kahta kolmannesta kaikkien kulutusverojen tuotosta. Arvonlisäverokantoihin ei tällä vaalikaudella tehty muutoksia.

Keskeisimpiä terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvia valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä tupakka- ja alkoholivero. Esimerkiksi bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on veroa. Viinapullon hinnasta veroa on peräti 82 prosenttia ja tupakka-askista jopa 88 prosenttia.

Ajoneuvojen verotusta on vaalikauden aikana nettomääräisesti kevennetty ja samalla painotusta on siirretty auton hankintaan kohdistuvasta autoverosta kohti käytön aikaista ajoneuvoveroa.

Kulutusverojen osuus kaikista verotuloista on jonkin verran noussut vaalikauden mittaan. Painopisteen siirtymistä ovat edesauttaneet vaalikauden aikana tehdyt kevennykset ansiotulojen verotukseen sekä työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennukset.


Lehtinen: ensi vaalikaudella haittaverot edelleen kiristyslistalla – ansiotulojen verotuksen keventäminen kuitenkin tärkeintä

Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää oikeana suuntana verotuksen painopisteen asteittaista siirtämistä työn verotuksesta kulutuksen ja haittojen verotuksen suuntaan. Näin tapahtuu, kun verotuksen keventäminen keskitetään ansiotulojen verotukseen.

- Ensi vaalikaudellakin on perusteltua maltillisesti jatkaa terveys- ja ympäristöhaittoihin kohdistuvien valmisteverojen korotuksia.

- Tärkeintä on kuitenkin edistää verotuksen rakennemuutosta keventämällä tuntuvasti ansiotuloihin kohdistuvia ankaria veroja, Lehtinen katsoo.


Voit tutustua koko selvitykseen ja laskelmiin Veronmaksajien verkkosivulla www.veronmaksajat.fi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

ekonomisti Janne Kalluinen, p. 09 6188 7327, 044 321 0990
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652

Tietoja julkaisijasta

Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajain Keskusliitto
Kalevankatu 4
00100 HELSINKI

09 618 871http://www.veronmaksajat.fi

Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on 235 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto

Kuntaverovertailu 2020: Mikkeli on maakuntakeskusten kirein verottaja31.1.2020 04:00:00 EETTiedote

Mikkeli nousee maakuntakeskusten kireimmäksi verottajaksi Veronmaksajien kuntaverovertailussa vuonna 2020. Mikkeli kiristi kunnallista tuloveroprosenttiaan peräti 1,50 prosenttiyksikköä vuodelle 2020. Ilman veroprosentin nostoa keskituloisten palkansaajapuolisoiden verotaakka* olisi tänä vuonna 1 020 euroa pienempi. Mikkelin jälkeen seuraavaksi kirein verotus maakuntakeskuksista on Kokkolassa ja Rovaniemellä. Keveimmin verottavaa Helsinkiä seuraavat puolestaan Turku ja Jyväskylä. Vertailun laskelmissa palkansaajapuolisot maksavat Mikkelissä yli 2 900 euroa enemmän kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa kuin Helsingissä. Veronmaksajien selvityksessä vertaillaan kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen laati Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen. ”Tuloveroprosenttiaan nostaneiden kuntien joukossa oli tänä vuonna myös useita suuria maakuntakeskuksia, kuten Tampere, Kuopio ja Vaasa. Kunnallisveroprosentit nousivat tänä vuonna kunnissa, joissa asuu yhteensä yli miljoona

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2019: Suomen verotus iskee ankarasti kun tulot nousevat16.12.2019 03:00:00 EETTiedote

Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton uusi palkkaverovertailu. Verotus iskee ankarasti palkansaajan lisäansioihin. Keskituloisen palkansaajan sadan euron palkankorotuksesta 47 euroa menee veroihin. Marginaaliveroprosentti on Suomessa 44 000 euron palkkatasolla Pohjoismaiden korkein ja siten vähiten kannustava. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Vertailun suurituloisinta, 143 000 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa verotetaan Suomessa 6,8 prosenttiyksikköä ankarammin kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. - Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä piirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa. Suomessa palkansaajan veroprosentti on selvityksen matalimmalla, eli 28 600 euron vuosittaisella palkkatasolla eurooppalaisten vertailumaiden keskitasoa. Verotus kiristyy kuitenkin nopeas

Veronmaksajien Lehtinen: Keskituloisen verotus kiristyy 0,4 %-yksikköä – hallituksen budjettiriihestä kylmä veroviesti palkansaajille17.9.2019 19:33:42 EESTTiedote

Budjettiriihen veroratkaisut merkitsevät palkkaverotuksen selvää kiristymistä vuonna 2020. Keskituloisen 3 452 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan veroprosentti on ensi vuonna nousemassa 0,4 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,8 prosenttiin. Verotuksen kiristyminen leikkaa nettopalkasta 160 euroa vuodessa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on huomioitu hallituksen budjettiriihen veroratkaisujen lisäksi sosiaalivakuutusmaksujen ennakoitujen muutosten vaikutukset veroihin. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen on pettynyt hallituksen verolinjauksiin. Palkansaajien verotus kiristyy ja valmiiksi ankara progressio jyrkkenee entisestään. - Hallitus leikkaa palkansaajien nettoansiota ja ostovoimaa antamalla verojen kiristyä. Tämä tuskin edistää usein peräänkuulutettua palkkamalttia. - Budjettiriihestä tuli nyt kylmä veroviesti palkansaajille ja käynnistyvälle liittokierrokselle, Lehtinen pohtii. Myös kotitalousvähennyksen leikkaaminen on selkeä pettymys budjettiriihen v

Veronmaksajien Lehtinen: Keskituloisen verotus kiristymässä nyt 0,4 prosenttiyksikköä - hallituksen on budjettiriihessä purettava loput kiristyspaineet27.8.2019 13:35:15 EESTTiedote

Työllisyysrahaston hallituksen esitys vuoden 2020 työttömyysvakuutusmaksuista merkitsee sitä, että 3 452 euroa kuussa ansaitsevan keskituloisen veroprosentti on ensi vuonna nousemassa 0,4 prosenttiyksikköä 30,4 prosentista 30,8 prosenttiin. Verotuksen kiristyminen leikkaisi nettopalkasta 160 euroa vuodessa. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on huomioitu eri sosiaalivakuutusmaksujen ennakoitujen muutosten lisäksi valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen vaikutukset veroihin. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen odottaa, että palkkaverotusta edelleen uhkaava kiristyminen puretaan kokonaan hallituksen budjettiriihessä syyskuussa. - Hallituksen on budjettiriihessään syytä päättää ainakin 250 miljoonan euron lisäkevennyksistä, jotta palkkaverotusta ensi vuonna uhkaava kiristyminen estetään kaikilla tulotasoilla. Katso laskelmat tuloveromuutoksista osoitteessa veronmaksajat.fi

Veronmaksajien Lehtinen: Palkkaverotuksen kiristykset on purettava budjettiriihessä - kotitalousvähennyksen leikkaaminen askel väärään suuntaan14.8.2019 17:04:58 EESTTiedote

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mukaan palkansaajien verotus näyttää ensi vuonna kiristyvän selvästi sosiaalivakuutusmaksujen nousun takia. - Kuljemme nyt kohti epävarmempia talousaikoja ja työmarkkinoilla lähestyy syksyn liittokierros. Palkansaajien nettoansioiden ostovoiman leikkaaminen palkkaverotusta kiristämällä olisi tässä tilanteessa vihoviimeinen temppu. - Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä päättäväisesti purettava kaikki palkkaverotuksen kiristyspaineet riittävillä kompensoivilla kevennyksillä, katsoo Lehtinen. Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Budjettiehdotuksen pieni ja tiukasti pienituloisille painotettu kevennys kalpenee näiden näköpiirissä olevien kiristysten rinnalla. - Budjettiehdotuksen pohjalta keski- ja hyväpalkkaisten verotus kiristyy selkeästi ensi vuonna. Samalla ansiotulojen verotuksen jo nyt ankara progressio jyrkkenee entisestään. Kevennysten tiukk

Tänään on täksvärkkipäivä: Nyt veronmaksaja alkaa tienata itselleen!6.6.2019 06:01:00 EESTTiedote

Torstaina 6. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön; alkuvuosi on (laskennallisesti) paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Kuluvana vuonna kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 42,8 prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Tämä prosentti tulee vuoden 2019 työpäivistä laskettuna täyteen taksvärkkipäivänä 6.6. *). Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Tällä vuosikymmenellä taksvärkkipäivä on ajoittunut veroasteen nousun vuoksi juhannusviikon läheisyyteen. Parin viime vuoden aikana taksvärk

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme