Veronmaksajien Kaari neuvoo veroilmoittajia: Tarkkana etätyön vähennyksissä
Etätyö vaikuttaa palkansaajan verovähennyksiin. Etätyötä tekevän on kuitenkin itse huolehdittava siitä, että vaadit ja saat oikeat vähennykset, sanoo Veronmaksajien johtava verojuristi Päivi Kaari.
Veroilmoituksella on suurin osa tiedoista valmiina, mutta tiedoissa voi olla virheitä tai puutteita. Monia vähennyksiä pitää myös muistaa itse vaatia.
- Etätyön yleisyys näkyy kodin ja työpaikan välisissä matkoissa, joista tehtävät matkakuluvähennykset voivat olla pienemmät kuin aikaisemmin. Kotona tehdystä etätyöstä puolestaan saa omat vähennykset, Kaari sanoo.
- Kaikki korjaukset ja lisäykset tehdään joko sähköisesti Omavero-palvelussa tai paperilla omilla lomakkeillaan. Esitäytetystä veroilmoituksesta näet tarvittavan lomakkeen numeron. Varmista etukäteen, että sinulla on käytössäsi oikeat lomakkeet.
Omaverossa voit verkon kautta ilmoittaa kätevästi kaikki puuttuvat tiedot. Lomakkeita saa tulostamalla Verohallinnon verkkosivuilta, verotoimistoista sekä tilaamalla puhelimitse numerosta 029 497 030. Paperista lomaketta tarvitaan usein esimerkiksi kuolinpesän veroilmoituksen antamisessa.
Työhuonevähennykseen kaksi tapaa
Etätöitä tekevä voi vähentää verotuksessa työhuonevähennyksen ja tietoliikennekuluja. Jos olet ollut etätöissä yli puolet viime vuoden työpäivistä, saat 920 euron työhuonevähennyksen. Tämä ei edellytä omaa työhuonetta. Jos maksat itse nettiyhteydet, voit vaatia kustannukset kokonaan vähennettäväksi, jos pääasiallinen käyttö on työkäyttöä.
Jos sinulla on työskentelyäsi varten käytössä erillinen työtila tai olet hankkinut kalusteita, voit vähentää näiden todelliset kustannukset työhuonevähennyksen sijasta. Automaattisesti tuleva 750 euron tulonhankkimisvähennys syö kuitenkin vähennysten verohyötyä.
- Saat veroilmoitukseen lisäämistäsi tulonhankkimiskuluista – kuten työhuonevähennyksestä – lisävähennystä vain siltä osin, kun kulusi yhteensä ylittävät 750 euron rajan, Kaari opastaa.
Matkakuluja ei lasketa tähän, vaan ne vähennetään erikseen, jos kyse on kodin ja työpaikan välisistä tavallisista matkoista.
Ilmoita matkakuluina myös maskikulut
Matkakuluja ilmoittaessasi älä vähennä itse omavastuuosuutta, vaan merkitse matkakulut kokonaan Omaveroon tai lomakkeelle.
Asunnon ja työpaikan välisten matkojen kustannuksia voi vähentää enintään 7 000 euroa ja omavastuu on 750 euroa. Matkakuluja ovat myös maskikulut, joita voi vähentää 2 euroa päivältä.
- Jos olet ollut osan vuotta työttömänä, omavastuu on vähemmän kuin 750 euroa, eli siinä tapauksessa alle 750 euron matkakulutkin kannattaa ilmoittaa, Kaari toteaa.
Kotitalousvähennyksen korotus ei koske vuotta 2021
Muista vaatia myös kotitalousvähennys, jos esimerkiksi olet kotona tai mökillä teettänyt remonttia tai ostanut siivouspalveluja. Kotitalousvähennyksen saat vähentää suoraan veroistasi.
Vuonna 2021 maksimi on 2 250 euroa. Vähennystä on korotettu vuodelle 2022, mutta se ei siis koske vielä viime vuotta.
Oikein ilmoittamalla vältät veronkorotuksen
Jos et korjaa ja täydennä tietojasi, sinun katsotaan antaneen esitäytetyn veroilmoituksen mukaisen veroilmoituksen. Velvollisuutesi on poistaa tarpeettomat vähennykset, kuten toteutumattomat matkakulut.
Mikäli myöhemmin havaitaan, että olet vaatinut aiheettoman vähennyksen tai veronalaisia tuloja ei ole ilmoitettu, voit joutua maksamaan veronkorotuksia lisäverojen lisäksi.
- Muista ilmoittaa tulot myös lyhytaikaisesta vuokrauksesta, Kaari muistuttaa.
Tietojen viimeinen ilmoittamispäivä on toukokuussa ja se on joku seuraavista tiistaipäivistä: 10.5. 17.5 tai 24.5.2022. Päivämäärä on merkitty Omaveroon sekä kotiin postitetun esitäytetyn veroilmoituksen ensimmäiselle sivulle.
Veroilmoituksen pitää olla perillä Verohallinnossa viimeistään määräpäivänä, jos palautat veroilmoituksen paperilla. Veroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos korjattavaa tai lisättävää ei ole.
Lisää neuvoja veroilmoituksen tarkistamiseen ja korjaamiseen löytyy osoitteesta veronmaksajat.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johtava verojuristi Päivi Kaari, puh. 040 581 3430
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajien Lehtinen VM:n verokartoituksesta: Toteuttamiskelpoisia kiristyksiä ei juuri löytynyt, osinkovero tuskin tuottaisi mitään6.3.2023 12:41:48 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön julkaiseman verokartoituksen tuloksia varsin odotettuina. Verotuksen yleinen taso on Suomessa jo valmiiksi korkea, eikä perusteellisessa kartoituksessa löytynyt juurikaan toteuttamiskelpoisia kohteita verotuksen lisäkiristyksille. - Verokartoituksen laihojen tulosten jälkeen on entistäkin selvempää, että julkisen talouden tasapainotuksessa on keskityttävä menosäästöihin ja rakenneuudistuksiin, toteaa Lehtinen. - Useimmissa tarkastelluissa kiristysvaihtoehdoissa mahdolliset lisäverotuotot havaittiin vähäisiksi, mutta verotuksen kiristämisestä aiheutuvat haitat merkittäviksi. Sellaisia kiristyksiä ei tietenkään pidä toteuttaa. Verokartoituksen tarkasteluissa mahdollisia lisäverotuottoja arvioidaan yleensä staattisesti eli ilman oletettuja käyttäytymisvaikutuksia. Tällöin saatavissa olevia lisäverotuottoja helposti yliarvioidaan. Paljon spekuloitu listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristämine
Veronmaksajien selvitys: Vaalikauden kulutusveromuutokset nostivat veroja lähes 800 miljoonalla eurolla23.2.2023 01:00:00 EET | Tiedote
Päättyvän vaalikauden keskeiset kulutusveromuutokset tehtiin energiaverotukseen. Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotasoja korotettiin, teollisuuden sähkövero laskettiin EU:n vähimmäistasolle ja energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksesta päätettiin luopua vaiheittain. Lisäksi tehtiin korotuksia tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien kulutusveroihin. Rakenteellisia muutoksia on valmisteltu oluen ja nollapäästöisten autojen verotukseen sekä virvoitusjuomaveroon. - Vaalikauden kulutusveromuutokset ovat kohottaneet verotuottoja yhteensä noin 780 miljoonalla eurolla, Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluinen laskee. Muutokset käyvät ilmi Kalluisen selvityksestä Kulutusverot meillä ja muualla 2023. Selvityksessä on tarkasteltu Suomen kulutusverotusta ja vertailtu sitä muihin EU- ja OECD-maihin. Lisäksi selvityksessä on tarkasteltu kotimaan kulutusveromuutoksia vaalikaudella 2019-2023. Vuonna 2021 Suomessa kerättiin kulutusveroja yhteensä noin 34,9 miljardia euroa, j
Veronmaksajat selvitti ehdokkaiden verokannat: Menosäästöjä ennen veronkiristyksiä21.2.2023 07:00:00 EET | Tiedote
Eduskuntavaalien ehdokkaat tasapainottaisivat julkista taloutta mieluummin säästämällä menoja kuin kiristämällä veroja. Veronmaksajain Keskusliiton ehdokkaille suuntaamassa kyselytutkimuksessa 63 prosenttia vastaajista hillitsisi velkaantumista ensisijaisesti julkisen talouden menosäästöillä. Sen sijaan vain 30 prosenttia turvautuisi tasapainotuksessa ensisijaisesti verotuksen kiristyksiin. Verotuksen yleistä tasoa ehdokkaat alentaisivat tai pitäisivät nykyisenä. Verotuksen tasoa laskisi 42 prosenttia vastaajista ja 45 prosenttia pitäisi tason ennallaan. Verotuksen yleisen tason korottamisen kannalla on vain 13 prosenttia. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää ehdokkaiden näkemyksiä vahvana viestinä talouspolitiikan tärkeysjärjestyksestä. - Verotuksen yleinen ankaruus Suomessa mielletään ilmeisen hyvin, sillä ehdokkaiden valtaosa on varsin haluton kiristämään yleisesti verotuksen tasoa, Lehtinen toteaa. - Tätä taustaa vasten on myös ymmärrettävää, että selkeä enemmistö eh
Veronmaksajien palkkaverovertailu: Kireä progressio Suomen riesana – Ruotsi verottaa palkansaajaa selvästi kevyemmin15.12.2022 01:00:00 EET | Tiedote
Palkkojen verotus on Suomessa vertailumaihin nähden sitä kireämpää, mitä suuremmat ovat palkansaajan tulot, kertoo Veronmaksajain Keskusliiton Kansainvälinen palkkaverovertailu 2022. Palkansaajan tuloverotus on Suomessa kireämpää kuin naapurimaa Ruotsissa kaikilla vertailun neljällä tulotasolla. Keskituloisen palkansaajan veroprosentti on Suomessa 5,3 prosenttiyksikköä korkeampi, joten samasta 47 000 euron vuositulosta jää suomalaiselle palkansaajalle käteen noin 2 500 euroa vähemmän kuin Ruotsissa. Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Suomalaista keskipalkkaa, eli 47 000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 152 500 euron tulotasolla tämä ero kasvaa 7,3 prosenttiyksikköön. – Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa. Suomessa
Verokarhun kaataja vai kesyttäjä? Veronmaksajien historia julki 22.11.21.11.2022 07:00:00 EET | Tiedote
Miksi juuri Suomeen syntyi väkilukuun nähden maailman suurin veronmaksajajärjestö? Kysymykseen vastaa filosofian tohtori Jouni Yrjänä kirjoittamassaan Veronmaksajain Keskusliiton historiassa, joka julkaistaan liiton 75. toimintavuoden kunniaksi 22.11. Yrjänä kertoo, miten Veronmaksajat kehittyi julkisista menoista huolestuneesta herrakerhosta laajapohjaiseksi kansalaisjärjestöksi. Veronmaksajat nousi tarvittaessa barrikadeille, flirttaili populismin kanssa ja löysi lopulta merkittävän yhteiskunnallisen roolin asiantuntijuuden kautta. Monista vastaavista ulkomaisista järjestöistä on tullut yhden asian lobbareita, mutta Veronmaksajat keskittyi monipuolisiin jäsenpalveluihin, jotka tukivat niin kotitalouksia kuin yrittäjiä arkisissa talous- ja veroasioissa. Liiton näkyvin tuote on levikiltään maan suurin talouslehti Taloustaito. Teos kertoo osaltaan myös sodanjälkeisen Suomen vaurastumisesta sekä taistelusta talous- ja veropolitiikan suunnasta. Historiantutkija, FT Jouni Yrjänä on tutkinu
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme