Veronmaksajien Lehtinen VM:n verokartoituksesta: Toteuttamiskelpoisia kiristyksiä ei juuri löytynyt, osinkovero tuskin tuottaisi mitään

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää valtiovarainministeriön julkaiseman verokartoituksen tuloksia varsin odotettuina. Verotuksen yleinen taso on Suomessa jo valmiiksi korkea, eikä perusteellisessa kartoituksessa löytynyt juurikaan toteuttamiskelpoisia kohteita verotuksen lisäkiristyksille.

- Verokartoituksen laihojen tulosten jälkeen on entistäkin selvempää, että julkisen talouden tasapainotuksessa on keskityttävä menosäästöihin ja rakenneuudistuksiin, toteaa Lehtinen.

- Useimmissa tarkastelluissa kiristysvaihtoehdoissa mahdolliset lisäverotuotot havaittiin vähäisiksi, mutta verotuksen kiristämisestä aiheutuvat haitat merkittäviksi. Sellaisia kiristyksiä ei tietenkään pidä toteuttaa.

Verokartoituksen tarkasteluissa mahdollisia lisäverotuottoja arvioidaan yleensä staattisesti eli ilman oletettuja käyttäytymisvaikutuksia. Tällöin saatavissa olevia lisäverotuottoja helposti yliarvioidaan.

Paljon spekuloitu listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen on tästä hyvä esimerkki. Jos osinkoveron huojennuksen laskennassa käytettyä tuottoprosenttia alennetaan, monet yritykset ja yrittäjät luonnollisesti vähentävät samassa suhteessa osinkojen maksua. Silloin kiristys ei välttämättä tuottaisi mitään, vaan päinvastoin verotuotot voisivat alentua.

- Olisi hyvin epärealistista ja jopa naivia olettaa, että yritykset ja omistajat eivät mitenkään reagoi verotuksessa tapahtuviin muutoksiin. Todellisuus on juuri päinvastainen.

Lehtisen mielestä huomattavasti parempi ratkaisu on edetä nykyisen hallituksen viitoittamalla tiellä ja pidättäytyä myös ensi vaalikaudella kiristävistä muutoksista pääomatulojen verotuksessa ja yhteisöverotuksessa. Vakaa linja on näissä veromuodoissa valttia, ja se turvaa parhaiten myös veropohjan ja yhteiskunnan verotuotot.

- Yritysten ja yrittäjien verotusta ei kiristetä. Se on erinomainen lähtökohta myös seuraavalle hallitukselle, katsoo Lehtinen.

- Myös osinkoverotuksen uudistustarpeita pohdittaessa mahdollisille muutoksille on syytä asettaa tämä reunaehto. Yhtiön jakaman voiton verotus ei saa ainakaan kiristyä.

Verokartoituksessa esitetään Suomen verojärjestelmän painopisteen siirtämistä työn verotuksesta kulutuksen verotukseen. Tämä lähtökohta on Lehtisen mielestä oikeansuuntainen. Ensi vaalikaudella etenemisessä pitää kuitenkin olla myös kulutusverotuksessa varovainen.

- Nopeutunut inflaatio ja nettoansioiden hiipunut ostovoima on otettava huomioon. Arvonlisäverokantojen korottaminen ei ole perusteltua lähivuosina.

- Kulutusveroissa liikkumavaraa on ensi vaalikaudella jonkin verran nähtävissä lähinnä ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvissa valmisteveroissa, Lehtinen arvioi.

Verokartoituksen kummajainen löytyy ansiotulojen verotuksesta, jossa jostakin syystä väläytetään mahdollisuutta kiristää verotusta jättämällä veroperusteiden indeksitarkistus väliin. Tämä on myös epäloogista, koska verokartoituksessa muutoin halutaan suunnata mahdolliset kiristykset muihin kohteisiin kuin työn verotukseen.

- Veroperusteiden indeksitarkistuksen jättäminen väliin olisi kiristys siinä missä vaikkapa asteikkoprosenttien korottaminenkin - ja aivan yhtä haitallinen kansalaisten ostovoiman ja työnteon kannustimien kannalta, Lehtinen korostaa.

- Sitä ei pidä missään tapauksessa tehdä. Ansiotulojen verotusta on päinvastoin jatkossa kevennettävä.