Vesiallas voi muuttaa peltojen salaojat kastelujärjestelmäksi – auttaa sopeutumaan kuivuuteen ja nostamaan pohjavettä

Vesienhallinnan tutkimuksella ja kehittämisellä pyritään auttamaan maataloutta sopeutumaan sään ääri-ilmiöihin kuten kuivuuskausiin ja edistämään kestävää ja ympäristöystävällisempää maankäyttöä.
Oulun yliopisto ja Luke tutkivat ja testaavat miten varastoaltaasta voidaan tehokkaimmin ohjailla vesiä pelloille automaation avulla. Alun perin peltojen salaojat on suunniteltu kuivattamaan peltoja, ja kun säätösalaojisto nyt yhdistetään veden varastoaltaaseen, systeemi voidaan muuttaa altakastelujärjestelmäksi.
”Seurantajärjestelmän ja automaation avulla viljelijä voi seurata peltojen kosteutta ja ohjata salaojaventtiilejä etänä sen sijaan, että peltojen salaojakaivoja käydään tarkistamassa ja säätämässä käsin”, kertoo Oulun yliopiston tutkija Toni Liedes. ”Olemme kehittäneet järjestelmää laboratorio-olosuhteissa, ja tulevana kesänä automatiikka pääsee tosielämän testiin.”
”Vesienhallintasysteemin on oltava viljelijälle monikäyttöinen ja helposti käyttöönotettava. Parhaimmillaan sen avulla voi kuivuusjaksoilla kastella ja pelastaa satoa. Tulevaisuudessa altakastelujärjestelmä voi olla avuksi myös pohjavedenpinnan nostamisessa ja kasvihuonepäästöjen vähentämisessä etenkin turvepelloilla”, sanoo Maarit Liimatainen, Luken ja Oulun yliopiston tutkija.
Säätösalaojitusta ja altakastelua kehitetään helpottamaan viljelyä
Peltojen eri lohkojen vesienhallinnassa seurataan säätiedotuksia. Jos ennustettuun rankkasateeseen on varauduttu päästämällä pelloilta vettä pois, mutta sade ei tulekaan, on menetettyä vettä vaikea saada takaisin. Viljelijä joutuu miettimään riskin suuruutta. ”Säätösalaojituksen optimoitu käyttö edellyttää omien peltojen hyvää tuntemista, sillä jokainen peltolohko on omanlaisensa tapaus maalajien ja veden pidättymisen suhteen”, Liedes kuvaa.
”Pohjavedenpinnan korkeuden nostamisesta puhutaan paljon ja jopa hyvin tarkoilla luvuilla. Korkeuden mittaaminen on kuitenkin haastavaa, ja pyrimme automaation kehittämisen avulla helpottamaan tiedon tarkentumista esimerkiksi siitä, miten vesi kulkee maassa ja montako mittauspistettä pitää laajoille pelloille laittaa”, Liedes jatkaa.
”Tutkimuksen keinoin on näytettävä, että tarkoin kontrolloitu vesienhallinta, jolla tavoitellaan erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, on käytännössä mahdollista toteuttaa osana muuta maatalouden harjoittamista ilman, että sadon määrä tai laatu kärsii”, asettaa Liimatainen tavoitteiksi. Jos olemassa oleva säätösalaojitus vaatii päivitystä, jotta kontrolloitua vesienhallintaa voidaan toteuttaa, on muutosten kustannuksista ja työmäärästä saatava selkeä käsitys.
”Onko esimerkiksi päivitettävä imuojia, lisättävä patojen tai kaivojen määrää ja mistä on neuvoteltava naapureiden kanssa. Työmäärän on oltava mielekäs, jotta uudet toimintatavat saadaan siirrettyä käytäntöön maatiloilla. Siksi käytännön toteutettavuuden huomioiminen on kehittämistyössä tärkeintä”, Liimatainen jatkaa.
Kuluvan kevään sulamisvesiä ohjataan parhaillaan Ruukin tutkimuspeltojen veden varastoaltaaseen, ja tulevan kesän pilotoinneilla tutkitaan altakastelujärjestelmän käytännön toteutettavuutta viljelijän näkökulmasta tila- ja valuma-alueen mittakaavassa.
Yleisö on tervetullut tutustumaan varastoaltaaseen ja altakastelujärjestelmään Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipisteeseen (Tutkimusasemantie 15) Pellonpiennarpäivään 3.5.2023 klo 10 alkaen.
Tutustu videoilla etähallittaviin salaojakaivoihin ja turvepeltojen vesistökuormitukseen.
Lue lisää
Luken Ruukin Pellonpiennarpäivä 3.5.2023
Ruokaturvan varmistaminen muuttuvassa ympäristössä
Oulun yliopiston Älykkäät koneet ja järjestelmät -tutkimusyksikkö
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Toni Liedes, Oulun yliopiston älykkäät koneet ja järjestelmät –tutkimusyksikön tutkija, yliopistonlehtori,0503505280, toni.liedes@oulu.fi
Maarit Liimatainen, Luken ja Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikön tutkija, 0295 322 466, maarit.liimatainen@luke.fi
Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, viestintäasiantuntija, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Susien pääkallot paljastavat susikannan vaihtuneen Fennoskandiassa25.6.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden johtama uusi tutkimus on paljastanut silmiinpistäviä muutoksia Suomen, Norjan ja Ruotsin susien kallon muodossa, mikä heijastaa merkittävää susipopulaation vaihtumista 1900-luvulla.
Euroopan suurin magneettisen resonanssin konferenssi kokoaa lähes 700 tutkijaa Ouluun24.6.2025 07:03:00 EEST | Tiedote
Magneettista resonanssia eri aloilla kemiasta lääketieteeseen soveltavia kansainvälisiä asiantuntijoita kokoontuu Ouluun 6.–10.7.2025 EUROMAR-konferenssiin. Lähes 700 osallistujallaan se on yksi suurimmista Oulussa järjestetyistä kansainvälisistä tieteellisistä kokouksista.
Tutkijat kehittävät älykkäitä bioteknologisia ratkaisuja pohjoisista luonnonvaroista24.6.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston johtama uusi tutkimushanke WaVes – Smart Innovative Biotechnology from Arctic Plant-Derived Waxes and NanoBiomaterials keskittyy hyödyntämään arktisista kasveista, kuten pohjoisista marjoista ja kuusen neulasista, saatavia vaha- ja nanobiomateriaaleja korkeaa lisäarvoa tuottavien bioteknologisten sovellusten kehittämisessä. Tavoitteena on edistää kestävää biotaloutta ja luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä erityisesti pohjoisilla alueilla.
Vihreä asuinympäristö voi ehkäistä masennusoireita23.6.2025 12:03:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan väitöskirjatutkija Marjo Seppänen osoitti väitöstutkimuksessaan, että vihreämmässä asuinympäristössä asuminen oli yhteydessä vähäisempään masennusoireiluun kuin tiiviisti rakennetuissa kaupunkiympäristöissä asuminen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveyttä tukevien asuinympäristöjen suunnittelussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme