Vesilintujen metsästys alkaa

Vesilintujen metsästys alkaa 20.8 kello 12.00. Metsästystä tulee kohdentaa runsaslukuisiin lajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut suotuisaa.

– Saalistilastojen perusteella sinisorsa, tavi ja telkkä ovat vesilinnuista kolme yleisintä saalislajia, Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen kertoo.

Merisorsien, allin sekä isokoskelon, metsästys alkaa 1.9. Lisäksi merihanhea sekä kanadanhanhea on voinut metsästää pelloilta elokuun 10. päivästä lähtien ja 20. elokuuta alkaen pyynti on sallittua myös vesialueilla. Merihanhella metsästys on sallittua vain määritellyllä rannikkoalueella ja voimassa on kahden linnun vuorokausikiintiö.

Metsähanhen metsästysaika on Lapin metsästysalueella 20–27.8 tiukoin rajoituksin sekä Kaakkois-Suomessa loka-marraskuun erikseen määritellyllä alueella.

Haahkan, punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästystä rajoitettu

Haahkan syysaikainen metsästys on kielletty. Samoin allin metsästys sisämaassa. Merialueilla allin metsästystä on lisäksi rajoitettu metsästäjäkohtaisella saaliskiintiöllä. Metsästäjäkohtainen saaliskiintiö on viisi allia päivässä. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys on kielletty koko maassa.

Monen rehevillä lintuvesillä viihtyvän vesilinnun kannat ovat taantuneet. Etelä-Suomeen painottuneiden laskentojen perusteella Suomen pesimäkanta on vähentynyt varsinkin jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla.

– Tutkimusten mukaan taantuman pääsyy on elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Vaikka metsästys ei näytä olevan sorsalajien taantuman syy, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa kantojen hoidossa. Metsästys tulee mitoittaa riistakannan tilan ja kannanhoidollisen tavoitteen mukaisesti, Alhainen sanoo.

Saalisilmoitusvelvollisuus on voimassa seuraavilla lajeilla: metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä nokikana. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja tukkakoskeloa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa.

Metsästäjiä kehotetaan kirjaamaan kaikki saaliit Oma riista -palveluun, jolloin ei tarvitse erikseen muistaa, mistä lajeista saalisilmoitus täytyy tehdä ja mistä ei.

– Ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon, Alhainen muistuttaa.

Riistainfon Vastuullinen vesilinnustaja -sivustolla  voi päivittää tietonsa lajintuntemuksesta.

Ravintohoukutin vesilintujen metsästyksessä

Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan strategiaa, joka luo perustan riistalintutarhauksen ja vesilintujen vastuullisen metsästyksen kestävälle kehittämiselle. Strategiatyössä käsitellään myös ravintohoukuttimen, eli jyväruokinnan, käyttöä vesilintujen metsästyksessä.

Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan sekä erityisesti saaliin määrään ruokintapaikoilla, jos metsästää vesilintuja jyväruokinnalta.

Elinympäristöjen kunnostaminen ja hoito tukee vesilintukantoja. Metsästäjien riistanhoitotyöhön käyttämä aika tulee siirtää ruokinnasta pienpetopyyntiin ja poikue-elinympäristöjen kunnostamiseen.