Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttää ympäristötiedon avoimuutta osoittaa tuore selvitys

Jaa

Suomen Kalankasvattajaliiton toimeksiannosta Gaia Consulting on selvittänyt vesistöjen ekologista tilaluokitusta. Hankkeessa kartoitettiin eri toimijoiden roolit luokitteluprosessissa, sekä käytetyt tietokannat ja tausta-aineistot. Nykytilanteessa vesistöhanketta suunnittelevan ei ole mahdollista ennakoida toimintansa vaikutusta vesistön tilaluokitukseen ja tavoitteisiin julkisten aineistojen avulla.

Kalankasvatusaltaat
Kalankasvatusaltaat

Suomen tavoitteena on saavuttaa vesistöjen hyvä ekologinen tila. Tavoitteen saavuttamisessa keskeinen työkalu on vesistöjen ekologinen tilaluokitus, joka jaottelee vesistöt viisiportaisella asteikolla erinomaisesta huonoon. Nyt julkaistussa Suomen Kalankasvattajaliiton teettämässä selvityksessä kuvattiin kuinka tilaluokituksen taustalla olevaa tietoa kerätään ja käsitellään, sekä miten sitä hyödynnetään luokituksen määrittelyssä.

”Halusimme selvittää kuinka vesistön käyttöä suunnittelevissa hankkeissa voi arvioida vaikutusta ekologiseen tilaluokitukseen ja luokituksen muodostaviin laatutekijöihin. Selvityksessä todettiin, ettei mallinnus ja vaikutustenarviointi ole nykyisellään mahdollista, sillä luokituksen laatimiseen liittyy lukuisia, osin läpinäkymättömiäkin menetelmiä. Ympäristötiedon avoimuutta on tarpeen kehittää jatkossa, jotta toiminta vesistöissä kohdentuu oikein”, kertoo Suomen Kalankasvattajaliiton hallituksen puheenjohtaja Irja Skytén-Suominen.

Siniseen biotalouteen kuuluvien elinkeinojen, kuten kalankasvatuksen, lisääminen on lupaava mahdollisuus. Kalaruoka on sekä terveellistä että ilmasto- ja ympäristöystävällistä. Sen suosio onkin kasvanut, mutta vain 18 % suomalaisten syömästä kalasta saadaan tällä hetkellä kotimaasta. ”Mikäli ympäristötieto olisi avoimempaa, voisivat kalankasvatusyritykset ottaa vesien tilan aiempaakin paremmin huomioon jo tuotantoa suunnitellessa. Samalla löytyisi sopivat kohteet tämän yhteiskunnallisesti tärkeän elinkeinon kehittämiseksi – nythän kalankasvatuksen laajentaminen on hyvin vaikeaa”, jatkaa Skytén-Suominen.

Vesistöjen ekologista tilaa kartoittaneen selvityksen on toteuttanut kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiö Gaia Consulting Oy.

”Tietoa vesistöjen ekologisesta tilasta tuottavat useat eri viranomaiset, joiden kanssa teimme yhteistyötä selvityksen aikana. Hankkeessa yhdistettiin vahva luonnontieteellinen osaaminen hallinnon ja juridiikan asiantuntemukseen”, kertoo liiketoimintajohtaja Mari Saario Gaia Consultingista.

”Jatkossa hankkeiden vesistövaikutusten arviointiin olisi tarpeen rakentaa yhteinen toimintamalli, joka hyödyntää luonnontiladataa, yhteisiä mallinnusmenetelmiä sekä vahvaa vuoropuhelua”, jatkaa Saario.

Tavoitteet vesistöjen hyvästä tilasta ja sinisen biotalouden lisäämisestä koskettavat useita yhteiskunnan toimijoita. Työtä tavoitteiden eteen jatketaan yhteistyössä eri sektoreiden kanssa. Vesistöjen ekologista tilaluokitusta kartoittaneen selvityksen tiivistelmään voi tutustua Kalankasvattajaliiton verkkosivuilla.

Lisätietoja:

https://www.kalankasvatus.fi/vesistojen-hyvan-ekologisen-tilan-saavuttaminen-edellyttaa-ymparistotiedon-avoimuutta/

Hanke on osittain EMKR-rahoittama

Yhteyshenkilöt

Irja Skytén-Suominen
Suomen Kalankasvattajaliitto ry
p. 050 372 7652
irja.skyten-suominen@kalankasvatus.fi

Mari Saario
Gaia Consulting Oy
p. 050 421 9999
mari.saario@gaia.fi

Kuvat

Kalankasvatusaltaat
Kalankasvatusaltaat
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kalankasvattajaliitto ry
Suomen Kalankasvattajaliitto ry
Pasilankatu 2
00240 HELSINKI

https://www.kalankasvatus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kalankasvattajaliitto ry

Mitä kalaa suomalaiset syövät tulevaisuudessa? Ja kuka sen tuottaa?7.5.2021 05:30:00 EEST | Tiedote

Kalan käyttö lisääntyy jatkuvasti, mutta EU:n vesiviljelytuotanto ei ole kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana ja Brexitin takia se vähenee nykytasosta. Kalamarkkinoita hallitsee yhteisön ulkopuolelta tuotu kala. Tahtoa kehittää ja lisätä omaa vesiviljelytuotantoa, samoin mahdollisuuksia kalan kestävään tuotantoon EU:n alueelta kyllä löytyy. EU:ssa on aktiivisia vesiviljelyalan yrityksiä sekä osaamista, mutta löytyykö osaavaa työvoimaa? Kehittyvät ja uudistuvat vesiviljely-yritykset tarvitsevat osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa, mutta vesiviljelyalan koulutukseen hakeutuu hyvin vähän uusia opiskelijoita. Tätä työvoiman saatavuuden vinoumaa pyritään oikaisemaan kansainvälisellä BRIDGES-hankkeella.

Suomalainen kuluttaja ei tiedä, onko lautasella villiä vai kasvatettua kalaa - Miltei puolet suomalaisista ei tiedä Norjan merilohen olevan kasvatettua kalaa3.3.2021 06:30:00 EET | Tiedote

Suomalaiset ovat kaupan kalatiskillä eksyksissä. Ruokakaupoissa myydään käytännössä kahta punalihaista lohikalalajia: lohta ja kirjolohta. Kumpikin tarjolla oleva laji on miltei poikkeuksetta kasvatettua kalaa. Lohta kuitenkin markkinoidaan muun muassa termeillä merilohi, Norjan lohi ja Jäämeren lohi. Nämä ovat vääristäneet suomalaisten käsityksen siitä, mitä he syövät. 90 prosenttia kuluttajista luulee, että merilohi on kalalaji. 79 prosenttia luulee samaa Norjan lohesta. Etenkin merilohta ja Jäämeren lohta luullaan vieläpä villeiksi kalalajeiksi. Nämä mielikuvat vaikuttavat osaltaan siihen, että yli 80 prosenttia suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa.

Kutsu medialle Sinin€n vallankumous -koulutuspäivään 5.11. Turun Scandic Juliaan4.11.2015 07:00:00 EET | Kutsu

Tervetuloa seuraamaan koulutuspäivän keskusteluja esittämään kysymyksiä alan keskeisille asiantuntijoille. Kotimaista kalaa toivotaan lisää mutta miten se tehdään? Kalankasvattajaliiton jäsenkoulutuksessa on tarkoitus pureutua eri vaihtoehtoihin. Koulutuksessa kerrotaan Suomen kalanviljelyn kasvutavoitteista, tekniikasta ja tutkimuksesta aina hallituksen kärkihanketta myöden.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme