Vesistöjen kunnostusta ja hoitoa vauhditetaan yhteistyöllä (Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa)
Vesistöjemme hoito vaatii jatkuvaa ja pitkäjänteistä panostusta. Miten vesienhoito- ja kunnostushankkeisiin voi saada rahaa ja tukea? Mitä voimme tehdä lähivesistöjemme hyväksi? Entä miten ja miksi kuntien pitäisi osallistua vesienhoitoon? Pohjois-Suomen vesienhoidon toimijat kokoontuvat vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaariin Rovaniemelle 24.-25.5.2022.

Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaari tuo yhteen Pohjois-Suomen yhdistyksiä, osakaskuntia, kuntien henkilöstöä ja luottamushenkilöitä sekä muita kiinnostuneita keskustelemaan vesistöjen hoidosta ja kunnostamisesta. Tilaisuus on suunnattu erityisesti Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin toimijoille.
Ensimmäisen seminaaripäivän teemoina ovat erityisesti kuntien ja eri toimijoiden rooli, ja mahdollisuudet vesienhoidossa sekä rahoituksen ja tuen saaminen kunnostushankkeille. Seminaarin toisena päivänä keskustellaan mm. kunnostusmenetelmistä ja metsätalouden vesiensuojelusta sekä kuullaan esimerkkejä hyvistä kunnostushankkeista.
Pohjois-Suomen vesienhoito- ja vesistökunnostusseminaari järjestetään Rovaniemen Arktikumissa. Tilaisuuteen osallistuminen on mahdollista myös etäyhteydellä. Tilaisuuden järjestävät Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ELY-keskukset. Seminaaripäivien lisäksi Rovaniemen kaupunki järjestää iltatilaisuuden, jossa voi verkostoitua muiden osallistujien kanssa. Tilaisuus on avoin kiinnostuneille - ilmoittautumiset 16.5. mennessä.
Tavoitteena vesistöjen hyvä tila
Vesistökunnostusten tavoitteena on parantaa vesien tilaa ja virkistyskäyttöä sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta. Yleisimpiä kunnostustarvetta aiheuttavia ongelmia järvissä ovat rehevöityminen, mataloituminen ja umpeenkasvu. Kuormituksen vähentämisen ohella tavanomaisia toimenpiteitä ovat suoraan vesistöihin kohdistuvat järvi-, joki- ja purokunnostukset sekä kalojen kulkemisen edistäminen vesistöissä olevien rakenteiden ohi.
Järvien kunnostustoimenpiteet valitaan tapauskohtaisesti kunnostussuunnitelun yhteydessä. Järvien kunnostusmenetelminä käytetään muun muassa ravintoketjukunnostusta, ruoppausta, vedenpinnan nostamista, hapetusta tai alusveden kierrättämistä, niittoja sekä paikoin kemiallisia tai muita käsittelyjä sedimentin ja veden ravinteiden sitomiseksi.
Virtavesien kunnostustarve aiheutuu yleensä kuormituksesta, jossa valuma-alueen maaperästä huuhtoutuu eloperäistä ainetta ja ravinteita vesistöön. Kunnostuksella tähdätään ekologisen tilan kohentamiseen. Pääasiallisia kunnostusmenetelmiä ovat muun muassa syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistaminen, kutu- ja poikasalueiden määrän lisääminen sekä liettymien poistaminen. Kunnostusten vaikuttavuutta tehostavat valuma-alueella tehtävät vesiensuojelutoimenpiteet.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lapin ELY-keskus
Henri Vaarala, p. 0295 037 089, henri.vaarala@ely-keskus.fi
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Anne Korhonen, p. 0295 038 414 anne.korhonen@ely-keskus.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhimuutossa huippuvaihe17.5.2022 13:10:04 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhia muutti ennusteen mukaisesti viime viikolla paljon. Iso osa jatkoi Suomen yli tai ohi Venäjälle. Paikalliset hanhet ovat keskittyneet Pohjois- ja Etelä-Karjalaan, jossa nyt on karkeasti arvioiden 40 % Barentsinmeren yli miljoonaisesta pesimäkannasta. Koko kevään paikallisten valkoposkihanhien yhteismäärä on kuitenkin edelleen selvästi alhaisempi kuin huippuvuonna 2020.
Kipsi-projektet utvidgas till att omfatta hela Finlands kustområde - ansökan öppnas 1.6.202217.5.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
De gipshögar som är bekanta från åkrarna i Sydvästra Finland kan i år ses på nya områden. Kipsi-projektet utvidgas till Östra Nyland, Satakunta, Tavastland, Sydöstra Finland, Birkaland och de österbottniska landskapen. Ansökan om avgiftsfri gipsbehandling öppnas för jordbrukare 1.6.2022.
Kipsi-hanke laajenee koko Suomen rannikkoalueelle - haku aukeaa 1.6.202217.5.2022 10:00:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen pelloilta tuttuja kipsikasoja nähdään tänä vuonna uusilla alueilla. Kipsi-hanke laajenee Itä-Uudellemaalle, Satakuntaan, Hämeeseen, Kaakkois-Suomeen, Pirkanmaalle sekä Pohjanmaan maakuntiin. Maksuttoman kipsikäsittelyn haku aukeaa viljelijöille 1.6.2022.
Pinnoitettuja maanteitä kunnostetaan sorateiksi (Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu)17.5.2022 09:42:59 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa kunnostetaan vähäliikenteisiä, ohuesti pinnoitettuja (ns. SOP-tie) maanteitä sorateiksi kuluvan kesän aikana. Kunnostettavien teiden yhteispituus on 17 km.
Rantarakentamisessa huomioitava saimaannorpan lisääntymis- ja levähdyspaikat (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)17.5.2022 09:00:00 EEST | Tiedote
Kuntien kaavoituksessa ja rakentamisen luvituksessa on huomioitava erittäin uhanalaisen norpan lisääntymis- ja levähdyspaikat, joiden hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä. Lisääntymis- ja levähdyspaikoilla tarkoitetaan poikas- ja makuupesiä sekä karvanvaihdon aikaisia makuukiviä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme