Finanssiala ry

Vetoomus hallitukselle: Suomen on painettava jarrua pankkien yhteisvastuun ja sääntelyn lisäämisessä

Jaa
Suomalainen finanssiala vetoaa Sanna Marinin hallitukseen, että Suomi painaisi jarrua EU-pöydissä pankkiunioniin kuuluvien pankkien yhteisvastuun lisäämisessä ja pääomavaatimusten kiristämisessä. Valtiovarainministerien euroryhmä päätti viime viikolla 30.11. laajentaa pankkien kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin. Myös eurooppalaista yhteistä talletussuojaa kiirehditään. Pankkien vakavaraisuutta koskevan Basel III:n loppuunsaattaminen nostaisi merkittävästi pankkien pääomavaatimuksia ja voisi kiristää kotitalouksien ja yritysten lainansaantia. Lisäksi kotimaisessa valmistelussa olevat asuntolainojen uudet sääntelyehdotukset voivat vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja ensiasunnon hankintaa.

”Nyt on vaalittava suomalaispankkien kykyä rahoittaa asiakkaitaan. Mikäli pankkien yhteisvastuuta ja sääntelyn isoa taakkaa kasvatetaan edelleen, vaikeuttaa se Suomen talouden toipumista talouskriisistä. Tämän takia on otettava aikalisä sekä EU:n että kotimaan sääntelyhankkeisiin ja harkittava huolella niiden sisältöä. Pankkien luotonantokykyä ja työvoiman liikkuvuutta heikentävää sääntelyä ei pidä ottaa käyttöön. Koronapandemian synnyttämän talouskriisin vuoksi on olemassa suuri riski, että yhteisvastuun aikaistaminen ajaa terveet ja vakavaraiset suomalaiset pankit tukemaan asiansa huonosti hoitaneita eurooppalaisia pankkeja”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n tuoreen arvion mukaan pandemian jatkuminen lisää todennäköisyyttä, että osa pankkien asiakkaista ei kykene huolehtimaan lainojensa takaisinmaksusta. Pankkien riskit ovatkin selvässä kasvussa eri puolilla Eurooppaa, etenkin niissä maissa, joita pandemia on kohdellut rajuimmin. Useissa maissa pankkien taseiden kuntoon liittyy nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Yksi ongelmien mittari on järjestämättömien lainojen määrä, joka ennen korona-aikaa oli yhteensä 500 miljardia euroa. Nyt niiden määrän ennakoidaan nousevan merkittävästi. Samalla maiden väliset erot todennäköisesti kasvavat entisestään. Kreikassa järjestämättömien lainojen osuus pankkien saamisista oli viime kesänä reilut 30 prosenttia, kun Suomessa niiden osuus oli vain 1,5 prosenttia.

Pankkiunioissa markkinakurista on pidettävä tiukasti kiinni - sijoittajat vastaavat omasta pankistaan

Finanssikriisi teki Kaupin mukaan karulla tavalla selväksi, että pankkitoiminnan sääntelyä ja valvontaa oli yhtenäistettävä EU:ssa. ”Reilut viisi vuotta toiminnassa ollut pankkiunioni on eittämättä vahvistanut rahoitusjärjestelmää. Pankkiunioniin sisältyvälle yhteisvastuulle on kuitenkin asetettava selkeät rajat. Taustalla on huoli moraalikadon leviämisestä.”

”Pankkien on oltava vahvoja ja niiden on selviydyttävä mahdollisista tulevista kriiseistä. Työtä pankkiunionin perustusten loppuun valamiseksi on kuitenkin vielä runsaasti. Kaikkien pankkiunionimaiden järjestelmät samoin kuin yksittäiset pankit on saatava terveelle pohjalle ennen kuin pankkiunionin yhteisvastuuta lisätään esimerkiksi yhteisen talletussuojan kautta. Kukin maa on itse velvollinen huolehtimaan tästä ja kantamaan kustannukset”, Kauppi korostaa.

Suomen on pidettävä Kaupin mukaan kiinni EU:n perussopimuksen periaatteesta, että kukin maa vastaa lähtökohtaisesti taloutensa ongelmista. Kukin pankki vastaa myös omista ongelmistaan. Pankin omistajat vastaavat omasta pankistaan. Tämä on ollut kriisinratkaisusääntelyn lähtökohta.

“Suomen on toimittava johdonmukaisesti pankkiunionineuvotteluissa ja vaadittava riskien vähentämistä ennen kuin voidaan alkaa puhua riskien lisäjakamisesta. Ylipäätään talous- ja rahaliiton kehittämisessä on noudatettava markkinakuria ja korostettava jäsenmaiden omaa vastuuta. Vain terve pankkisektori voi rahoittaa tarvittavat investoinnit teknologian kehitykseen ja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun”, Kauppi painottaa.

FA:n mediatilaisuuden esitysmateriaali

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Fiva pitää asuntolainakaton ennallaan – pankkien lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa27.6.2025 13:23:02 EEST | Tiedote

Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä Finanssivalvonnan päätöstä pitää asuntolainakatto ennallaan. Lainakatto pysyy perustasollaan 95 prosentissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla, mikä on FA:n mielestä hyvä asia. Sen sijaan muita lisäpääomavaatimuksia olisi pitänyt alentaa, sillä niiden perusteena olevat riskit eivät ole muuttuneet, mutta valvojan viimeaikaisten päätösten vuoksi vaateiden täyttämiseksi tarvitaan aiempaa enemmän varoja.

Kysely: Digihuijareille rahaa menettäneitä yhtä paljon kuin Oulussa ja Turussa on asukkaita26.6.2025 08:24:24 EEST | Tiedote

Tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Koko maan väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Miehet ovat joutuneet huijauksen uhreiksi hieman naisia useammin. 4,6 prosenttia vastanneista kertoo, että pankki onnistui estämään tai palauttamaan rahansiirron rikollisille. Finanssiala ry:n tilaamaan kyselytutkimukseen digihuijausten yleisyydestä vastasi 2 500 suomalaista. Kyselyssä selvitettiin digihuijausten yleisyyttä sekä ihmisten tietämystä huijauksiin liittyen.

Koonti tuoreimmista talousennusteista: Suomi sinnittelee vastatuulessa – varovaisia merkkejä toipumisesta nähtävissä25.6.2025 10:55:34 EEST | Tiedote

Viimeisimpien ennusteiden mukaan Suomen talouteen on luvassa hidasta kasvua vuosille 2025 ja 2026. Kesäkuussa julkaistuista ennusteista alhaisimman arvion Suomen talouskasvusta antaa Suomen Pankki, joka ennakoi BKT:n kasvavan 0,5 prosenttia vuonna 2025. Korkeinta kasvulukua vuodelle 2025 ennustavat valtiovarainministeriö ja POP Pankki -ryhmä, joiden arvioiden mukaan talous kasvaisi 1,0 prosenttia. Kauppa- ja geopoliittisten jännitteiden lisääntyminen varjostaa globaalia kehitystä, mikä on tuntunut myös Suomessa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten ja suomalaisten tutkimuslaitosten tuoreimmista talousennusteista. Linkki FA:n taulukoimiin tietoihin löytyy tiedotteen lopusta. Kesäkuussa talousennusteensa julkaisivat POP Pankki -ryhmä, Danske Bank, valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki.

ASP-uudistus on hyväksytty mutta ei valmis – kehitettävää jäi seuraavallekin hallitukselle14.6.2025 09:14:00 EEST | Tiedote

ASP-järjestelmän uudistus on hyväksytty, mutta toteutuksen kunnianhimo ei ollut yhtä korkealla kuin Finanssiala ry (FA) odotti. FA ehdotti järjestelmään monia ensiasunnon ostajaa hyödyttäviä muutoksia, kuten pienempää omasäästöosuutta, tavallisten asuntolainojen kanssa yhdenmukaista laina-aikaa sekä keinotekoisten rajojen ja rajoitteiden purkamista. Järjestelmää on kehitetty vuosien saatossa hyvässä yhteistyössä valtion ja pankkien välillä, ja FA on sitoutunut jatkamaan kehitystyötä. Tulevaisuudessa ASP-järjestelmää voitaisiin käyttää myös suomalaisten talousosaamisen kasvattamiseen, kansankapitalismin edistämiseen ja vihreän siirtymän tukemiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye