Finanssiala ry

Vetoomus hallitukselle: Suomen on painettava jarrua pankkien yhteisvastuun ja sääntelyn lisäämisessä

Jaa

Suomalainen finanssiala vetoaa Sanna Marinin hallitukseen, että Suomi painaisi jarrua EU-pöydissä pankkiunioniin kuuluvien pankkien yhteisvastuun lisäämisessä ja pääomavaatimusten kiristämisessä. Valtiovarainministerien euroryhmä päätti viime viikolla 30.11. laajentaa pankkien kriisinratkaisun yhteisvastuuta aikaistamalla ylimääräisten vakausmaksujen tuomista yhteisen taakanjaon piiriin. Myös eurooppalaista yhteistä talletussuojaa kiirehditään. Pankkien vakavaraisuutta koskevan Basel III:n loppuunsaattaminen nostaisi merkittävästi pankkien pääomavaatimuksia ja voisi kiristää kotitalouksien ja yritysten lainansaantia. Lisäksi kotimaisessa valmistelussa olevat asuntolainojen uudet sääntelyehdotukset voivat vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta ja ensiasunnon hankintaa.

”Nyt on vaalittava suomalaispankkien kykyä rahoittaa asiakkaitaan. Mikäli pankkien yhteisvastuuta ja sääntelyn isoa taakkaa kasvatetaan edelleen, vaikeuttaa se Suomen talouden toipumista talouskriisistä. Tämän takia on otettava aikalisä sekä EU:n että kotimaan sääntelyhankkeisiin ja harkittava huolella niiden sisältöä. Pankkien luotonantokykyä ja työvoiman liikkuvuutta heikentävää sääntelyä ei pidä ottaa käyttöön. Koronapandemian synnyttämän talouskriisin vuoksi on olemassa suuri riski, että yhteisvastuun aikaistaminen ajaa terveet ja vakavaraiset suomalaiset pankit tukemaan asiansa huonosti hoitaneita eurooppalaisia pankkeja”, toteaa Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n tuoreen arvion mukaan pandemian jatkuminen lisää todennäköisyyttä, että osa pankkien asiakkaista ei kykene huolehtimaan lainojensa takaisinmaksusta. Pankkien riskit ovatkin selvässä kasvussa eri puolilla Eurooppaa, etenkin niissä maissa, joita pandemia on kohdellut rajuimmin. Useissa maissa pankkien taseiden kuntoon liittyy nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Yksi ongelmien mittari on järjestämättömien lainojen määrä, joka ennen korona-aikaa oli yhteensä 500 miljardia euroa. Nyt niiden määrän ennakoidaan nousevan merkittävästi. Samalla maiden väliset erot todennäköisesti kasvavat entisestään. Kreikassa järjestämättömien lainojen osuus pankkien saamisista oli viime kesänä reilut 30 prosenttia, kun Suomessa niiden osuus oli vain 1,5 prosenttia.

Pankkiunioissa markkinakurista on pidettävä tiukasti kiinni - sijoittajat vastaavat omasta pankistaan

Finanssikriisi teki Kaupin mukaan karulla tavalla selväksi, että pankkitoiminnan sääntelyä ja valvontaa oli yhtenäistettävä EU:ssa. ”Reilut viisi vuotta toiminnassa ollut pankkiunioni on eittämättä vahvistanut rahoitusjärjestelmää. Pankkiunioniin sisältyvälle yhteisvastuulle on kuitenkin asetettava selkeät rajat. Taustalla on huoli moraalikadon leviämisestä.”

”Pankkien on oltava vahvoja ja niiden on selviydyttävä mahdollisista tulevista kriiseistä. Työtä pankkiunionin perustusten loppuun valamiseksi on kuitenkin vielä runsaasti. Kaikkien pankkiunionimaiden järjestelmät samoin kuin yksittäiset pankit on saatava terveelle pohjalle ennen kuin pankkiunionin yhteisvastuuta lisätään esimerkiksi yhteisen talletussuojan kautta. Kukin maa on itse velvollinen huolehtimaan tästä ja kantamaan kustannukset”, Kauppi korostaa.

Suomen on pidettävä Kaupin mukaan kiinni EU:n perussopimuksen periaatteesta, että kukin maa vastaa lähtökohtaisesti taloutensa ongelmista. Kukin pankki vastaa myös omista ongelmistaan. Pankin omistajat vastaavat omasta pankistaan. Tämä on ollut kriisinratkaisusääntelyn lähtökohta.

“Suomen on toimittava johdonmukaisesti pankkiunionineuvotteluissa ja vaadittava riskien vähentämistä ennen kuin voidaan alkaa puhua riskien lisäjakamisesta. Ylipäätään talous- ja rahaliiton kehittämisessä on noudatettava markkinakuria ja korostettava jäsenmaiden omaa vastuuta. Vain terve pankkisektori voi rahoittaa tarvittavat investoinnit teknologian kehitykseen ja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun”, Kauppi painottaa.

FA:n mediatilaisuuden esitysmateriaali

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4200http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

Vahvistetaanko pankkiunionia vai etsitäänkö maksumiehiä koronakriisille?18.1.2021 07:00:00 EETTiedote

Piru on, missäpä muuallakaan, kuin yksityiskohdissa. Pankkiunionin tarkoitus on tuoda vakautta EU:n pankkijärjestelmään, ja siihen on myös Suomi ja Suomen pankkisektori sitoutunut. Koko euroalueen yhteiset pelisäännöt ja riskien yhdenmukainen tunnistaminen ovat sinänsä kannatettavia asioita, samoin yhteinen pankkivalvonta ja pankkikriisien ratkaisumekanismi. Nämä ohjaavat pankin mahdollisesta kaatumisesta aiheutuvat tappiot niille, jotka ovat pankkiin sijoittaneet. Pankkiunionirakennelman viimeinen palanen, EU:n yhteinen talletussuoja, voisi kuitenkin tuoda eurooppalaisten pienten ja keskisuurien pankkien ongelmat yhteisesti pankkiunionimaiden pankkien ja viime kädessä koko euroalueen veronmaksajien ratkaistaviksi.

Koronavuosi palkitsi rahastosijoittajan - pääoma ennätykselliset 132 miljardia euroa12.1.2021 12:59:24 EETTiedote

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuonna 2020 yhteensä 1,2 miljardia euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli vuoden lopussa 132 miljardia euroa. Rahastoraportti on kesäkuusta lähtien sisältänyt ESG-luokituksen, joka kertoo, miten hyvin rahaston omistuksista on saatavilla vastuullisuuteen liittyvää tietoa.

Silmät suojaan – ilotulitekauppaa rajoittava kansalaisaloite on hukkunut hallinnon rattaisiin30.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Kansalaisaloite kuluttajille myytävien ilotulitteiden rajoittamiseksi meni eduskuntaan jo yli vuosi sitten, mutta siitä ei ole sen jälkeen kuulunut mitään. On ymmärrettävää, että esimerkiksi koronaan liittyvät asiat ovat kiilanneet käsittelyjonossa, mutta aloitteesta olisi syytä saada aikaan sääntelyehdotuksia. Viime vuodenvaihteessa ilotulitteet aiheuttivat viisi sairaalahoitoa vaatinutta silmävammaa ja sytyttivät yli sata tulipaloa.

Tunnistusvälineet kuntoon – vuodenvaihteen jälkeen pienikin verkko-ostos saattaa vaatia pankkitunnuksia29.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Vuodenvaihteen jälkeen kannattaa vahvaa tunnistusvälinettä, käytännössä pankkitunnuksia, pitää aina mukanaan. Tammikuun alussa päättyy toisen maksupalveludirektiivin (PSD2) korttimaksamisen tunnistautumisen siirtymäaika, ja vahvan tunnistamisen vaatimus koskee sen jälkeen kaikkea sähköisesti tapahtuvaa maksamista. Vahvan tunnistautumisen tarkoituksena on parantaa maksupalveluiden turvallisuutta ja siten kuluttajansuojaa.

Pankkibarometri: Kotitalouksien luotonkysyntä säilyy vilkkaana – yritysten luototuksessa hiljaisempaa15.12.2020 07:00:00 EETTiedote

Finanssiala ry:n tuoreen Pankkibarometrin mukaan kotitalouksien luotonkysyntä on loppuvuoden 2020 aikana vilkastunut selvästi. Koronapandemian vaikutus näyttää jääneen vain tilapäiseksi pudotukseksi. Myös pankinjohtajien odotukset kotitalouksien lähikuukausien lainanottohalukkuudesta ovat hyvät. Sen sijaan yritysten luotonkysyntä on edelleen heikkoa. Loppuvuoden aikana luottoja on myönnetty selvästi vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Barometrikysely IV/2020 tehtiin pankinjohtajille marras-joulukuun vaihteessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme