Vielä ehtii ottaa kantaa Pohjois-Karjalan vesienhoitosuunnitelman sisältöön

Vielä ehtii ottaa kantaa siihen, miten pinta- ja pohjavesiä tulisi Pohjois-Karjalassa hoitaa. Ehdotus Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi on nähtävänä 14.5.2021 asti verkkosivulla https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vaikuta_vesiin/Vesienhoito. Maakunnan vesistä löytyy runsaasti tietoa Vesikartta-palvelusta http://paikkatieto.ymparisto.fi/vaikutavesiin.

Vesienhoitosuunnitelmassa kerrotaan vesistöjen ja pohjavesien tilasta, ongelmista ja siitä, miten tilaa aiotaan vuosina 2022-2027 parantaa. Palautetta tarvitaan suunnitelluista toimenpiteistä ja niiden riittävyydestä sekä siitä, miten eri tahot voisivat edistää vesien hyvän tilan saavuttamista. Ehdotetut toimenpiteet esitellään tarkemmin Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelmassa, josta myös toivotaan mielipiteitä. Palautteen perusteella viimeistelty vesienhoitosuunnitelma hyväksytään valtioneuvostossa vuoden 2021 lopussa.

Vesien hyvä tila vaatii tekoja, aikaa ja rahaa

Vesienhoidon tavoitteena on kaikkien pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila viimeistään vuonna 2027. Pohjois-Karjalassa vesistöjen tila on pääosin hyvä, ja vuoteen 2021 ulottuvan hoitokauden toimenpiteet ovat laajasti käynnissä. Parantamistoimia tarvitaan kuitenkin edelleen, sillä tyydyttävässä tai sitä huonomassa tilassa on vielä yli 80 vesimuodostumaa, ja lukuisissa vesistöissä on riski tilan heikentymiseen. Mm. Heposelässä, Viinijärven länsiosassa, Onkamojärvissä sekä Taipaleenjoessa ja Koitajoen alajuoksulla tila on tyydyttävä. Muutokset tapahtuvat vesistöissä hitaasti.

Myös pohjavesien tila on pääosin hyvä. Viisi pohjavesialuetta on nimetty riskialueiksi niillä todettujen haitallisten aineiden vuoksi. Ilomantsin Sonkajan sekä Kontiolahden Kulhon ja Lykynlammen pohjavesialueiden kemiallinen tila on arvioitu huonoksi. Lisäksi nimetty 12 pohjavesialuetta selvityskohteiksi, joilla on paljon ihmistoimintaa, mutta pohjaveden laadusta ei ole vielä riittävästi tietoa tilan arvioimiseksi. Suurimmalle osalle riskialueista ja selvityskohteista on laadittu suojelusuunnitelmat riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Suojelusuunnitelmaan sisältyvien toimien toteuttaminen on tärkeää pohjavesien tilan turvaamisen kannalta.

Pintavesien tilaa heikentävät Pohjois-Karjalassa erityisesti hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja paikoin myös pistekuormitus, kuten jätevedenpuhdistamot ja kaivannaisteollisuus. Vesienhoidon painopistealuetta ovat Viinijärven-Sysmäjärven-Taipaleenjoen ja Heposelän alueet, joilla sijaitsee useita tilaltaan heikentyneitä vesistöjä. Toimenpiteitä esitetään erityisesti maataloudesta ja muista hajalähteistä aiheutuvan ravinnehuuhtouman vähentämiseksi. Myös yhdyskuntien ja kaivostoiminnan päästöjen hallintaan ehdotetaan lisää toimenpiteitä. Lisäksi on suunniteltu kunnostustoimia rehevöityneiden järvien tilan kohentamiseksi.

Outokummun alueen vesistöissä kemiallista tilaa heikentää veden nikkelipitoisuus kaivostoiminnan seurauksena. Kemiallista tilaa arvioidaan vesistöissä myös ahvenen elohopeapitoisuuden perusteella. Runsashumuksisissa vesistöissä petokalojen elohopeapitoisuus on yleisesti korkeahko ja kemiallinen tila hyvää huonompi. Tämä on seurausta kaukokulkeumasta ja osin maankäytöstä, joka lisää humuksen huuhtoutumista. Palonestoaineiden (PBDE) ympäristönlaatunormi ylittyy valtakunnallisesti kaikissa vesistöissä.

Kuormituksen lisäksi rakentaminen, kuten padot ja perkaukset ovat monin paikoin vaikuttaneet etenkin virtavesien tilaan. Tilan parantamiseksi esitetään mm. elinympäristökunnostuksia ja kalan kulkua helpottavia toimenpiteitä. Maakunnan suurimmat joet, kuten Pielisjoki ja Lieksanjoen alajuoksu ovat voimakkaasti muuttuneet voimalaitosten rakentamisen seurauksena. Rakentaminen on heikentänyt niiden ekologista tilaa, erityisesti kalastoa vaellusesteiden kautta. Toimenpiteet Saimaan järvilohen ja -taimenen elinolojen ja lisääntymismahdollisuuksien parantamiseksi jatkuvat myös tulevina vuosina laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Yhdessä tekemällä onnistumme

Vesien hyvän tilan saavuttamiseen tarvitaan kaikkien, niin valtion, kuntien, toiminnanharjoittajien, kansalaisten kuin kansalaisjärjestöjenkin työtä – yhdessä tekemistä. Valtio vauhdittaa vesienhoitoa vesiensuojelun tehostamisohjelmalla, jonka toteuttamiseen on varattu 69 miljoonaa euroa vuosille 2019-2023. Myös HELMI-elinympäristöohjelman ja NOUSU-vaelluskalaohjelman kautta toteutetaan kunnostustoimia.

Tutustu kuulutusmateriaaliin ja kerro mielipiteesi

• https://www.ymparisto.fi/vaikutavesiin
• https://paikkatieto.ymparisto.fi/vaikutavesiin
• https://www.ymparisto.fi/vesienhoitoalue/vuoksi
• https://www.ymparisto.fi/vesienhoito/pohjois-karjala