Vieraskielisten määrä kasvoi ennätyksellisen paljon vuonna 2021 – venäjää puhuvat suurin vieraskielisten ryhmä
”Vieraskielisten määrää kasvattavat sekä Suomeen muuttaneet että Suomessa syntyneet vieraskieliset”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoo.
Vieraskielisten osuus väestöstä oli vuoden 2021 lopussa 8,3 prosenttia, joka on tilastohistorian korkein luku.
”Kotimaisia kieliä puhuvien määrän lasku on jatkunut jo kahdeksan vuoden ajan. Vuonna 2021 lasku oli hieman edellisvuosia pienempää”, Rapo sanoo.
Vieraskielisten osuus vaihtelee maakunnittain. Suhteellisesti ja määrällisesti eniten vieraskielisiä asui vuoden lopussa Uudellamaalla, jossa heidän väestöosuutensa oli 15,5 prosenttia. Vieraskielisten osuus oli matalin Etelä-Pohjanmaalla, 2,6 prosenttia.
Vuonna 2021 eniten kasvanut vieraskielisten ryhmä olivat venäjää puhuvat. Venäjänkielisten määrä kasvoi noin 3 400:lla ja oli yhteensä 87 552. Venäjänkieliset muodostivat Suomen suurimman vieraskielisten ryhmän.
Espoon väkiluku kasvoi eniten, Kouvolassa suurin lasku
Vuonna 2021 kaikkiaan 94 kuntaa onnistui kasvattamaan väkilukuaan. Edeltävänä vuonna väkiluku kasvoi 89 kunnassa ja kaksi vuotta aiemmin vain 54 kunnassa.
”Kasvavien kuntien määrässä trendi on ollut aiemmin laskeva. Koronan alettua suunta näyttää kääntyneen ainakin hetkellisesti. Se, jatkuuko tilanne samanlaisena tulevina vuosina, riippuu maahanmuutosta ja maan sisäisen muuttoliikkeen kehityksestä. Pitkällä aikavälillä koko maan väkiluvun mahdollinen lasku heijastuu tietysti myös kasvavien kuntien määrään.”
Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Espoossa, 4 336 henkilöllä. Seuraavina tulivat Tampere (3 214) ja Oulu (2 224).
Helsingissä kasvu jäi 1 537 henkilöön. Kasvu oli pienintä sitten vuoden 2004.
”Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kasvu perustui yksinomaan vieraskielisiin. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien määrä väheni Helsingissä 3 326 henkilöllä, mikä on suurin vähennys ainakin 30 vuoteen.”
Vähintään 50 000 asukkaan kunnista väkiluku kasvoi 15:ssa ja väheni kuudessa. Määrällisesti eniten väkiluku laski Kouvolassa, 733 henkilöllä ja Mikkelissä, 461 henkilöllä.
Kouvolan väkiluku on viimeisen viiden vuoden aikana pienentynyt vajaalla 5 000 asukkaalla. Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteen mukaan Kouvolan väkiluku laskee 2030-luvulla alle 70 000:n.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliaktuaari Markus Rapo
markus.rapo@stat.fi
029 551 3238
Markus RapoYliaktuaari
Puh:029 551 3238markus.rapo@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kuluttajien heikko luottamus ei lupaile kulutuksen nopeaa kasvua29.12.2025 08:01:35 EET | Tiedote
Kuluttajien arviot oman talouden nykytilasta paranivat joulukuussa sekä marraskuuhun että vuodentakaiseen verrattuna, mutta olivat edelleen melko heikot. Aikeita käyttää rahaa suuriin hankintoihin oli yhä niukasti
Työttömyys syveni entisestään marraskuussa23.12.2025 08:03:56 EET | Tiedote
Työttömyys jatkoi kasvuaan marraskuussa. Työttömyysasteen trendiluku nousi 0,2 prosenttiyksikköä lokakuuhun verrattuna ja oli nyt 10,6 prosenttia. Vuotta aiempaan verrattuna trendi on noussut 1,7 prosenttiyksikköä.
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä ja liikevaihto vahvassa kasvussa 202419.12.2025 08:03:55 EET | Tiedote
Terveys- ja sosiaalialan yritysten määrä kasvoi jopa 29 % viime vuoden aikana. Ala kasvoi tämän myötä myös liikevaihdolla ja henkilöstön määrällä mitattuna.
Konkurssihakemusten määrä 2000-luvun ennätykseen19.12.2025 08:02:07 EET | Tiedote
Konkurssihakemusten määrä jatkaa kasvuaan. Marraskuussa pantiin vireille 321 konkurssia, mikä on 33 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli 999, eli 74 henkilötyövuotta suurempi kuin viime vuoden marraskuussa.
Julkinen velka pieneni kolmannella neljänneksellä18.12.2025 08:02:02 EET | Tiedote
Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka laski vuoden kolmannella neljänneksellä. Myös velan suhde bruttokansantuotteeseen pieneni.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme