Vieraslajien torjunta on teko luonnon puolesta - nyt on otollinen aika käydä lupiinikasvuston kimppuun

Haitalliset vieraslajit uhkaavat maailmanlaajuisesti luonnon monimuotoisuutta ja ajavat alkuperäisiä kasvi- ja eläinlajeja ahtaalle. Niillä on haittavaikutuksia ympäristöön, talouteen ja terveyteen aina lajien välisen kilpailun kiristymisestä tautien leviämiseen. Pirkanmaan ELY-keskus valvoo vieraslajeista aiheutuvien riskien hallintaa koskevan lain ja -asetuksen noudattamista alueellaan.

Lupiinin torjunta on konkreettinen teko luonnon monimuotoisuuden hyväksi

• Vaikka lupiinia tuskin saadaankaan enää kokonaan hävitettyä Suomen luonnosta, voidaan torjunnalla estää sen leviämistä esimerkiksi luonnonsuojelualueille ja raivata tilaa alkuperäiselle lajistolle.
• Tienpientareiden lupiinikasvustot valtaavat tilaa niittykasveilta, jotka ovat perinteisen maatalouden vähenemisen myötä osittain löytäneet uuden elintilan aurinkoisilta tienpenkoilta.
• Lupiinin torjuminen on myös teko hyönteiskatoa vastaan. Lupiini yksipuolistaa paikallisten pölyttäjähyönteisten ravintoa ja mm. perhosten, kovakuoriaisten ja muurahaisten määrä sekä lajirikkaus on laajassa lupiinikasvustossa vähäinen.

Ohjeita torjujalle

1. Komealupiinin hävittäminen vaatii torjujalta pitkäjänteisyyttä ja torjuntatyötä on jatkettava useiden vuosien ajan, sillä maaperän siemenvarastosta nousee uusia lupiineja tehokkaasti.
2. Jos lupiini kukkii, kerää ne leikkokukiksi. Hävitä kukat sekajätteen mukana.
3. Jos lupiinikasvustot ovat vielä pienialaisia, kaiva kasvit juurineen ylös maasta.
4. Laajemman lupiinikasvuston voi myös niittää. Niitto kannattaa tehdä parhaaseen kukinta-aikaan, ennen ruskeiden siemenpalkojen muodostumista. Tehokkainta on niittää kasvustoa useaan kertaan kesän aikana, jolloin siementen kehittyminen estyy eikä kasvi pääse leviämään. Jos siemenet ovat muodostuneet, niittämisestä ei ole enää hyötyä. Tällöin niitettäessä siemenet voivat levitä lähiympäristöön. Niittoa on muistettava jatkaa sinnikkäästi seuraavina vuosina. Niittoon voi yhdistää myös peittämisen esim. paksulla muovilla tai kestävällä pressulla.
5. Pihan kitkentäjätteet tulee käsitellä omalla tontilla tai viedä suuremman määrän kunnan osoittamaan vieraslajijätteen vastaanottopaikkaan, ei lähimetsään tai luvattomille tunkioille.
6. Niittojätteen tai ylös kaivetut lupiininjuurakot, joissa ei ole vielä siemeniä, voi antaa kuivua auringossa ja kasata kuivatettuna kompostiin. Kasan voi peittää tukevalla muovilla tai pressulla ja varmistaa, etteivät kasvit jatka kehittymistä. Siemeniä sisältävä kasvijäte tulee pussittaa kaksinkertaiseen muovisäkkiin ja hävittää polttokelpoisen sekajätteen mukana.

Lisätietoa:

• Tule mukaan torjumaan vieraslajeja – kolmelle hankkeelle avustusta Pirkanmaalla (ely-keskus.fi)
• Ilmoita havaintosi ja lue lisää vieraslajeista Vieraslajit.fi-sivustolla (vieraslajit.fi)
• Pirkanmaan ELY-keskus: ylitarkastaja Marika Koskinen, puh. 0295 036 006 sekä ylitarkastaja Elisa Nygård, puh. 0295 036 187, sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi.