Viestintäkampanja lisäsi merkittävästi kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten eläketuloja
29.4.2022 01:00:00 EEST | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote

Huomattava osa sosiaalietuuksiin oikeutetuista jättää itselleen kuuluvia etuuksia hakematta. Tätä sosiaalietuuksien alikäyttöä voidaan tutkimusten mukaan pienentää tarjoamalla tietoa etuuksista ja helpottamalla niiden hakemista. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa paneuduttiin kohdistetun viestintäkampanjan vaikutuksiin vuonna 2011 voimaan astuneen takuueläkkeen hakemisessa.Tutkimus on ensimmäinen, jossa tutkittiin viestinnän vaikutusta sosiaalietuuksien alikäyttöön suomalaisella aineistolla.
Aikaisempaan kansaneläkkeeseen verrattuna minimieläke Suomessa nousi takuueläkkeen myötä runsaasta 500 eurosta 688 euroon kuukaudessa. Uusi takuueläke nosti jokaisen tätä pienempää eläkettä saaneen tuloja. Tähän joukkoon kuului erityisesti moni kansaneläkettä saava eläkeläinen. Vähimmäiseläketaso nousi takuueläkkeen myötä merkittävästi. Nykyisin takuueläke on noin 855 euroa kuukaudessa.
Jotta mahdollisimman moni takuueläkkeeseen oikeutettu osaisi hakea uutta etuutta, Kela lähetti tammikuun 2011 lopussa osalle etuuteen todennäköisesti oikeutettuja eläkeläisiä kirjeen. Kirjeessä kerrottiin uudesta etuudesta ja oikeudesta siihen, ja se sisälsi myös esitäytetyn hakulomakkeen ja maksetun palautuskuoren. Kela siis tarjosi kirjeitse sekä tietoa uudesta etuudesta että helpotti etuuden hakemista.
”Kela onnistui merkittävästi vähentämään etuuden alikäyttöä viestintäkampanjallaan. Vertailimme kirjeen saaneita eläkeläisiä muihin samankaltaisiin eläkeläisiin, jotka eivät saaneet kirjettä. Kirjeen saaminen lisäsi todennäköisyyttä hakea takuueläkettä jopa 25 - 33 prosenttiyksikköä. Ilman Kelan kirjekampanjaa noin 14 000 - 23 000 eläkeläistä vähemmän olisi hakenut etuutta”, kiteyttävät VATT:n tutkijat Tuomas Matikka ja Tuuli Paukkeri kirjekampanjan tehon.
”Kirjekampanja oli myös taloudellisesti edullinen keino vähentää etuuden alikäyttöä. Postittamisen kustannukset jäivät alle kahdeksaan euroon kirjeen avulla saatua lisähakijaa kohden. Kirjeen saajien eläke nousi keskimäärin 109 euroa kuukaudessa ja 1300 euroa vuodessa koko loppuelämän ajan”, suhteuttavat Matikka ja Paukkeri kampanjan kuluja ja hyötyjä.
Etuuksien alikäytön vähentäminen on merkittävää, koska alikäyttö heikentää yhteiskunnan suunnitteleman turvaverkon kattavuutta ja vaikuttavuutta. Erityisesti alikäyttö vaikuttaa jo ennestään heikommassa asemassa olevien toimeentuloon ja hyvinvointiin.
Tuomas Matikan ja Tuuli Paukkerin tutkimus on juuri julkaistu taloustieteen alan Empirical Economics -julkaisussa. Sosiaaliturva on yksi VATT:n keskeisistä tutkimusteemoista.
Yhteystiedot:
Johtava tutkija Tuomas Matikka, VATT (+358 295 519 461 ja tuomas.matikka@vatt.fi)
Erikoistutkija Tuuli Paukkeri, VATT (tuuli.paukkeri@vatt.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas MatikkaJohtava tutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Puh:0295 519 461tuomas.matikka@vatt.fiTuuli PaukkeriErikoistutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
tuuli.paukkeri@vatt.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Viisi väitettä romutuspalkkiosta – mitä tutkimus kertoo?29.4.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Romutuspalkkiota perustellaan usein ilmastohyödyillä: vanhat autot poistuvat liikenteestä ja tilalle hankitaan vähäpäästöisempiä. Mutta onko romutuspalkkio oikeasti tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä?
VATT: Julkisen talouden tasapainotukseen tarjolla sekä verojen kiristyksiä että menojen leikkauksia – kohteina veroasteikot, yritystukijärjestelmä ja sote-rahoitusmalli17.4.2026 07:10:00 EEST | Uutinen
Tuloveroasteikon maltillinen kiristäminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen olisivat vaikuttavia sopeutustoimia. Nykyinen yritystukijärjestelmä ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla talouskasvua ja sote-rahoitusmalli ei kannusta tehostamaan toimintaa, arvioidaan VATT:n lausunnossa valtiovarainministeriölle.
Tutkimus: YEL-vakuutuksen kattavuus ei vaikuta etuuksien käyttöön – järjestelmän haasteena mittava alijäämä15.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan vakuutuskattavuuden valinnanvapaus YEL-järjestelmässä laskee maksettuja vakuusmaksuja, muttei vaikuta etuuksien käyttöön. Suuremmat YEL-maksut eivät lisää etuuksien käyttöä tavalla, joka kasvattaisi merkittävästi järjestelmän kustannuksia. Keskeinen haaste on järjestelmän mittava vuosittainen alijäämä.
VATT: Matkailijaveron käyttöönoton mahdollistaminen kunnille on perusteltua30.3.2026 15:40:00 EEST | Tiedote
Matkailijaveron tuomat lisäverotulot mahdollistavat muiden paikallisten verojen alentamisen tai tulot voidaan käyttää kunnan palveluihin. Matkailijaverolla voidaan kompensoida turismista kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja alueen asukkaille aiheutuvia haittoja, toteaa VATT lausunnossaan.
Yksityisen sote-toimijan saapuminen kuntaan vähentää julkisen työllisyyttä ja lisää palveluostoja20.3.2026 07:20:24 EET | Tiedote
Uusi tutkimus kertoo, että yksityisen sote-yrityksen saapuminen kuntaan vaikuttaa kunnan tarjoamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin useilla tavoilla: julkisen työvoima vähenee ja palkkakulut pienenevät, mutta samalla ostojen määrä kasvaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

