Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Viestintäkampanja lisäsi merkittävästi kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten eläketuloja

Jaa
Merkittävä määrä takuueläkkeeseen oikeutetuista ei hakenut etuutta sen astuessa voimaan. VATT:n tutkimuksen mukaan Kelan viestintäkampanja lisäsi etuuden hakijoita 14 000 - 23 000 pienituloisella eläkeläisellä. Hakemisen ansiosta heidän vuotuiset eläketulonsa lisääntyivät keskimäärin noin 1300 eurolla vuodessa.

Huomattava osa sosiaalietuuksiin oikeutetuista jättää itselleen kuuluvia etuuksia hakematta. Tätä sosiaalietuuksien alikäyttöä voidaan tutkimusten mukaan pienentää tarjoamalla tietoa etuuksista ja helpottamalla niiden hakemista. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa paneuduttiin kohdistetun viestintäkampanjan vaikutuksiin vuonna 2011 voimaan astuneen takuueläkkeen hakemisessa.Tutkimus on ensimmäinen, jossa tutkittiin viestinnän vaikutusta sosiaalietuuksien alikäyttöön suomalaisella aineistolla.

Aikaisempaan kansaneläkkeeseen verrattuna minimieläke Suomessa nousi takuueläkkeen myötä runsaasta 500 eurosta 688 euroon kuukaudessa. Uusi takuueläke nosti jokaisen tätä pienempää eläkettä saaneen tuloja. Tähän joukkoon kuului erityisesti moni kansaneläkettä saava eläkeläinen. Vähimmäiseläketaso nousi takuueläkkeen myötä merkittävästi. Nykyisin takuueläke on noin 855 euroa kuukaudessa.

Jotta mahdollisimman moni takuueläkkeeseen oikeutettu osaisi hakea uutta etuutta, Kela lähetti tammikuun 2011 lopussa osalle etuuteen todennäköisesti oikeutettuja eläkeläisiä kirjeen. Kirjeessä kerrottiin uudesta etuudesta ja oikeudesta siihen, ja se sisälsi myös esitäytetyn hakulomakkeen ja maksetun palautuskuoren. Kela siis tarjosi kirjeitse sekä tietoa uudesta etuudesta että helpotti etuuden hakemista.

”Kela onnistui merkittävästi vähentämään etuuden alikäyttöä viestintäkampanjallaan. Vertailimme kirjeen saaneita eläkeläisiä muihin samankaltaisiin eläkeläisiin, jotka eivät saaneet kirjettä. Kirjeen saaminen lisäsi todennäköisyyttä hakea takuueläkettä jopa 25 - 33 prosenttiyksikköä. Ilman Kelan kirjekampanjaa noin 14 000 - 23 000 eläkeläistä vähemmän olisi hakenut etuutta”, kiteyttävät VATT:n tutkijat Tuomas Matikka ja Tuuli Paukkeri kirjekampanjan tehon.

”Kirjekampanja oli myös taloudellisesti edullinen keino vähentää etuuden alikäyttöä. Postittamisen kustannukset jäivät alle kahdeksaan euroon kirjeen avulla saatua lisähakijaa kohden. Kirjeen saajien eläke nousi keskimäärin 109 euroa kuukaudessa ja 1300 euroa vuodessa koko loppuelämän ajan”, suhteuttavat Matikka ja Paukkeri kampanjan kuluja ja hyötyjä.

Etuuksien alikäytön vähentäminen on merkittävää, koska alikäyttö heikentää yhteiskunnan suunnitteleman turvaverkon kattavuutta ja vaikuttavuutta. Erityisesti alikäyttö vaikuttaa jo ennestään heikommassa asemassa olevien toimeentuloon ja hyvinvointiin.

Tuomas Matikan ja Tuuli Paukkerin tutkimus on juuri julkaistu taloustieteen alan Empirical Economics -julkaisussa. Sosiaaliturva on yksi VATT:n keskeisistä tutkimusteemoista.

Yhteystiedot:
Johtava tutkija Tuomas Matikka, VATT (+358 295 519 461 ja tuomas.matikka@vatt.fi)
Erikoistutkija Tuuli Paukkeri, VATT (tuuli.paukkeri@vatt.fi)  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Arkadiankatu 7
00100 HELSINKI

https://vatt.fi

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.

Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Tuhkarokkorokotuksesta syntyy yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle – Lasten rokotuskattavuus laskenut huolestuttavasti useilla hyvinvointialueilla28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote

Tuhkarokko voi aiheuttaa vakavia jälkitauteja ja johtaa jopa kuolemaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että tuhkarokkorokotteen on havaittu saavan aikaan yllättäviäkin pitkäaikaishyötyjä. Siitä huolimatta Suomessa tuhkarokkorokotuksen kattavuus on laskussa useilla hyvinvointialueilla. Tilanne on THL:n keräämien rekisteritietojen mukaan erityisen huolestuttava Etelä-Karjalan, Länsi-Uudenmaan, Ahvenanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla, joissa kattavuus jää alle 90 prosentin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye