Viestintäkampanja lisäsi merkittävästi kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten eläketuloja
Merkittävä määrä takuueläkkeeseen oikeutetuista ei hakenut etuutta sen astuessa voimaan. VATT:n tutkimuksen mukaan Kelan viestintäkampanja lisäsi etuuden hakijoita 14 000 - 23 000 pienituloisella eläkeläisellä. Hakemisen ansiosta heidän vuotuiset eläketulonsa lisääntyivät keskimäärin noin 1300 eurolla vuodessa.

Huomattava osa sosiaalietuuksiin oikeutetuista jättää itselleen kuuluvia etuuksia hakematta. Tätä sosiaalietuuksien alikäyttöä voidaan tutkimusten mukaan pienentää tarjoamalla tietoa etuuksista ja helpottamalla niiden hakemista. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa paneuduttiin kohdistetun viestintäkampanjan vaikutuksiin vuonna 2011 voimaan astuneen takuueläkkeen hakemisessa.Tutkimus on ensimmäinen, jossa tutkittiin viestinnän vaikutusta sosiaalietuuksien alikäyttöön suomalaisella aineistolla.
Aikaisempaan kansaneläkkeeseen verrattuna minimieläke Suomessa nousi takuueläkkeen myötä runsaasta 500 eurosta 688 euroon kuukaudessa. Uusi takuueläke nosti jokaisen tätä pienempää eläkettä saaneen tuloja. Tähän joukkoon kuului erityisesti moni kansaneläkettä saava eläkeläinen. Vähimmäiseläketaso nousi takuueläkkeen myötä merkittävästi. Nykyisin takuueläke on noin 855 euroa kuukaudessa.
Jotta mahdollisimman moni takuueläkkeeseen oikeutettu osaisi hakea uutta etuutta, Kela lähetti tammikuun 2011 lopussa osalle etuuteen todennäköisesti oikeutettuja eläkeläisiä kirjeen. Kirjeessä kerrottiin uudesta etuudesta ja oikeudesta siihen, ja se sisälsi myös esitäytetyn hakulomakkeen ja maksetun palautuskuoren. Kela siis tarjosi kirjeitse sekä tietoa uudesta etuudesta että helpotti etuuden hakemista.
”Kela onnistui merkittävästi vähentämään etuuden alikäyttöä viestintäkampanjallaan. Vertailimme kirjeen saaneita eläkeläisiä muihin samankaltaisiin eläkeläisiin, jotka eivät saaneet kirjettä. Kirjeen saaminen lisäsi todennäköisyyttä hakea takuueläkettä jopa 25 - 33 prosenttiyksikköä. Ilman Kelan kirjekampanjaa noin 14 000 - 23 000 eläkeläistä vähemmän olisi hakenut etuutta”, kiteyttävät VATT:n tutkijat Tuomas Matikka ja Tuuli Paukkeri kirjekampanjan tehon.
”Kirjekampanja oli myös taloudellisesti edullinen keino vähentää etuuden alikäyttöä. Postittamisen kustannukset jäivät alle kahdeksaan euroon kirjeen avulla saatua lisähakijaa kohden. Kirjeen saajien eläke nousi keskimäärin 109 euroa kuukaudessa ja 1300 euroa vuodessa koko loppuelämän ajan”, suhteuttavat Matikka ja Paukkeri kampanjan kuluja ja hyötyjä.
Etuuksien alikäytön vähentäminen on merkittävää, koska alikäyttö heikentää yhteiskunnan suunnitteleman turvaverkon kattavuutta ja vaikuttavuutta. Erityisesti alikäyttö vaikuttaa jo ennestään heikommassa asemassa olevien toimeentuloon ja hyvinvointiin.
Tuomas Matikan ja Tuuli Paukkerin tutkimus on juuri julkaistu taloustieteen alan Empirical Economics -julkaisussa. Sosiaaliturva on yksi VATT:n keskeisistä tutkimusteemoista.
Yhteystiedot:
Johtava tutkija Tuomas Matikka, VATT (+358 295 519 461 ja tuomas.matikka@vatt.fi)
Erikoistutkija Tuuli Paukkeri, VATT (tuuli.paukkeri@vatt.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas MatikkaJohtava tutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Puh:0295 519 461tuomas.matikka@vatt.fiTuuli PaukkeriErikoistutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
tuuli.paukkeri@vatt.fiKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa.
Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT:n tutkimus: Julkisen sektorin sote-henkilöstöllä suuria alueellisia palkkaeroja25.3.2022 01:00:00 EET | Tiedote
Julkisen sektorin sote-henkilöstöllä on suurimmat palkat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella ja pienimmät Etelä-Savon hyvinvointialueella. Perusterveydenhuollossa Helsingin palkat ovat lähes maan pienimmät, ilmenee VATT:n tänään julkaistusta tutkimuksesta.
VATT:n johtava tutkija: ”Jos EU-maat eivät päätä energiapakotteista, jatkamme Venäjän sodan rahoittamista”24.3.2022 15:21:02 EET | Tiedote
Useat arvostetut eurooppalaiset taloustieteilijät ovat vaatineet energiapakotteiden asettamista Venäjälle. EU-maiden johtavien poliitikkojen enemmistö on toistaiseksi ollut asiassa toista mieltä, mikä osaltaan rahoittaa Venäjän sotatoimia Ukrainassa, sanoo VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen.
VATT:n tutkija: Venäjän sotatoimista huolimatta energia ei Suomesta lopu3.3.2022 15:05:22 EET | Tiedote
Suomen riippuvuus venäläisen energian tuonnista ei ole ratkaisevaa, Suomen kansainvälinen kilpailukyky ei sotatoimien takia sakkaa, mutta polttoaineiden hinnat nousevat entisestään, tiivistää VATT:n energiateeman johtava tutkija Marita Laukkanen Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia Suomeen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme