Vihreä eduskuntaryhmä esittää perusopetuksen oppituntien lisäämistä ja inkluusion korjaamista

Perusopetuksessa on aika palata perusasioiden äärelle. Koulun toimintaa leimaa helposti kiire kun erilaiset kehittämishankkeet, niukat resurssit ja jatkuva muutos tulevat opettamisen tielle. 

- Ratkaisuna esitämme kahden vuosiviikkotunnin lisäämistä perusopetukseen. Näitä voitaisiin käyttää laaja-alaisen osaamisen, kuten monilukutaidon, kestävän kehityksen tai talousosaamisen vahvistamiseen eri oppiaineiden yhteistyössä sekä oppilaiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen tukemiseen oman ryhmän tunneilla, sanoo Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo. 

Opettajalla pitää olla aikaa jokaiselle oppijalle ja mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Nyt kuitenkin liian suuret opetusryhmät ja oppilaiden erilaiset valmiudet oppia uuvuttavat opettajat ja tekevät uuden oppimisesta vaikeampaa. Inkluusiosta on tullut monelle kirosana, vaikka sen perimmäinen ajatus on tarjota riittävää ja oikea-aikaista tukea oppilaalle hänen omassa lähiympäristössään. 

- Esitämme, että lainsäädäntöä kolmiportaisen tuen ja inkluusion osalta täsmennetään niin, että lapsen oikeus tarvitsemaansa pienryhmäopetukseen ja erityisopetukseen vahvistuu. Tavoittelemme sitovaa henkilöstömitoitusta esi- ja perusopetukseen ja aivan ensimmäisenä se tulisi toteuttaa erityisopetukseen, sanoo kansanedustaja Noora Koponen. 

Peruskoulun suuri tehtävä on ollut tasoittaa oppilaiden erilaisista taustoista ja lähtökohdista kumpuavaa eriarvoisuutta. Oppimistulosten eriytyminen kertoo, että peruskoulu ei enää toteuta tätä tehtäväänsä kuten ennen. Siksi tarvitaan paluu peruskoulun tasa-arvotavoitteen äärelle.

- Tämä vaatii sitä, että perusopetuksen rahoitusta vahvistetaan ja kuntien rahoituksen ohjautumisessa varmistetaan yksittäisten hankkeiden sijaan rahoituksen pitkäjänteinen vahvempi ohjautuminen edistämään riittävää tukea, vieraskielisten opetusta ja vaikeimmista lähtökohdista ponnistavien alueiden opetusta ja varhaiskasvatusta, sanoo kansanedustaja Inka Hopsu.

Tulevaisuuden koulutuspolusta on rakennettava ehjä ja yksilöllinen.

- Esiopetuksesta pitäisi tehdä kaksivuotista koko maassa ja nivoa se pedagogisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi alkuopetuksen kanssa, kansanedustaja Mari Holopainen korostaa.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan myös lapselle kuuluu uskonnonvapaus. Se ei kuitenkaan suomalaisessa koulussa vielä toteudu: jos lapsi ja hänen vanhempansa kuuluvat evankelis-luterilaiseen kirkkoon, lapsi ei voi päättää osallistua uskonnonopetuksen sijaan elämänkatsomustiedon oppitunneille.

- Elämänkatsomustiedon opiskelu on tärkeää mahdollistaa jokaiselle oppilaalle uskontokuntaan katsomatta sekä luoda ohjeistus siitä, miten katsomusoppiaineita voi opettaa osittain integroituna, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto linjaa.

 Lasten, nuorten ja heidän perheidensä pitää pystyä luottamaan siihen, että oppilas saa oppimiselleen riittävän tuen ja palvelut ja että kiusaamiseen puututaan asianmukaisin konstein. Jos kuitenkin ongelmia ilmenee, on vanhemmilla keinot vähissä asiaan vaikuttamiseksi.

- Kuudentena ratkaisuna esitämme, että osaksi opetustoimen valvontaa otetaan oppilasvaltuutetun toimenkuva. Oppilasvaltuutettu auttaa ja neuvoo perheitä oppilaan oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä, kansanedustaja, Vihreiden varapuheenjohtaja Hanna Holopainen täsmentää.

Kaikki ehdotukset luettavissa täällä: https://www.vihreat.fi/ajankohtaista/peruskoulun-korjaussarja/