Vihreiden Mari Holopainen: Rakenteellisten uudistusten tulee olla osaamiseen ja kestävään vihreään siirtymään tähtääviä

- Julkinen velkasuhde on jäämässä huomattavasti korkeammalle tasolle kuin ennen koronapandemiaa, mutta sille on syynsä: ihmisistä on pyritty pitämään huolta.  Kokonaisuudessaan julkisen talouden alijäämä kuitenkin pienenee vuosina 2021 ja 2022 voimakkaasti, kun talouden toipuminen ja työllisyyden kasvu lisäävät verotuloja ja pienentävät työttömyysmenoja, Holopainen totesi.

Holopaisen mukaan talouden väliaikainen elpyminen ei kuitenkaan poista rakenteellista väestön ikääntymisestä johtuvaa julkisen talouden epätasapainoa.

- Kansainvälisen osaamisen houkuttelemiseksi on varmistettava, että Suomeen on helppo tulla, myös perheiden. Liikkuvuutta on parannettava EU:n sisällä. Perustutkimuksen kautta saavutetaan uutta osaamista, jonka avulla hyvinvointia rahoitetaan jatkossakin. Rakenteellisten uudistusten tulee rakentua osaamiseen ja kestävään vihreään siirtymään. Pitkään harjoitetun lyhytjänteisen leikkauspolitiikan sijaan, joka ei ole edistänyt tuottavuuden kasvua ja jota nykyiset oppositiopuolueet ovat harjoittaneet, tarvitaan myös finanssipolitiikan uudistamista, Holopainen painottaa. 

Holopaisen mukaan lähestymisen talouskasvuun on muututtava ja talouskasvu on irtikytkettävä päästöistä yhä paremmin. 

-  Luontopääoma on arvokkain pääomamme. Ilmastoteot ja luonnonsuojelu ovat kaikkien puolueiden yhteinen tehtävä, vaikka välillä tuntuu, että ne ovat vain muutamien harteilla. Vihreä eduskuntaryhmä iloitsee myös eduskunnan lisäämistä kohdennuksista luonnonsuojeluun ja luontoreitteihin esimerkiksi Saimaalla. Olemme huolehtineet, että moni yhteiskunnan tasa-arvoa ja osaamista edistävä kohde kuten esimerkiksi lukulahja lapselle- ohjelma saavat jatkoa. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa vuoden 2022 talousarvion hyväksymistä, Holopainen päätti puheensa.

Puhe kokonaisuudessaan:

Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa, kun kysyntä ja luottamus tulevaan ovat vahvistuneet. Talouskasvu on ollut vahvaa ja bruttokansantuotteen arvioidaan tällä hetkellä nousevan lähes kolmeen prosenttiin vuonna 2022.

Kriisiajan näkymät vaihtuivat samana vuonna useiden alojen työvoimapulaan. Talousarvioesityksessä työllisyysasteen arvioidaan olevan 73,6 prosenttia ja työttömyysasteen 6,8 prosenttia vuonna 2022. Suomen julkinen talous on selvinnyt koronapandemiasta keskimääräistä muita EU-maita paremmin, jota olisi vaikea uskoa, mikäli kuuntelee oppositiopuolueita. Hallituspuolueet ovat onnistuneet talouden ja työllisyyden osalta hyvin erittäin vaikeista olosuhteista huolimatta. Myös merkittäviä lainsäädäntöhankkeita ja rakenteellisia uudistuksia on viety läpi poikkeusoloissa.

Viime viikolla saimme valmiiksi historiallisen perhevapaauudistuksen, jonka avulla parannetaan tasa-arvoa työmarkkinoilla ja kotona, kun erityisesti isien ja toisen vanhemman oikeus viettää aikaa pienen lapsen kanssa turvataan. 

Globaali epidemia on toki vaikeuttanut myös Suomen taloutta. Talousarvioesityksen mukaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 10 prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle kuin ennen koronakriisiä, jolloin se oli hieman alle 60 prosenttia. Julkinen velkasuhde on jäämässä huomattavasti korkeammalle tasolle kuin ennen koronapandemiaa, mutta sille on syynsä: ihmisistä on pyritty pitämään huolta.

Tästä huolimatta arvioidaan, että kokonaisuudessaan julkisen talouden alijäämä pienenee vuosina 2021 ja 2022 voimakkaasti, kun talouden toipuminen ja työllisyyden kasvu lisäävät verotuloja ja pienentävät työttömyysmenoja. Talouden väliaikainen elpyminen ei kuitenkaan poista rakenteellista väestön ikääntymisestä johtuvaa julkisen talouden epätasapainoa. Rakenteellisten uudistusten tulee olla osaamiseen ja kestävään vihreään siirtymään tähtääviä. Pitkään harjoitetun lyhytjänteisen leikkauspolitiikan, joka ei ole edistänyt tuottavuuden kasvua ja jota nykyiset oppositiopuolueet ovat harjoittaneet, sijaan tarvitaan finanssipolitiikan uudistamista. Tärkeitä ja kannattavia investointeja ei kannata jättää tekemättä. Tarvitsemme myös kestävät yksityiset investoinnit mukaan.

Kansainvälisen osaamisen houkuttelemiseksi on varmistettava, että Suomeen on helppo tulla, myös perheiden. Liikkuvuutta on parannettava myös EU:n sisällä.

Huolta herättää inflaation kiihtyminen, joka lisää talouteen ja velanhallintaan liittyviä riskejä. Lyhyellä tähtäimellä erityisen kalliiksi voi tulla aikuisten rokottamattomuus. Hintalappu tästä on melkoinen, jos yhteiskuntaa joudutaan sulkemaan. Rokotekattavuuden nostamista ja kolmansien rokotteiden vauhdittamista tarvitaan pikaisesti. 

Suomen talouden tulevaisuuden kannalta keskeistä on, että saimme vihdoin yhteisesti valmiiksi sitoumuksen siitä, että tutkimusrahoitus nousee. Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille ja niiden kautta syntyvälle tuottavuuden kasvulle. Perustutkimuksen kautta saavutamme kansainvälisesti uutta osaamista, jonka avulla hyvinvointia rahoitetaan jatkossakin.

50 %:n korkeakoulutusasteen saavuttamiseksi uusia aloituspaikkoja tarvitaan merkittävästi lisää ja korkeakoulujen perusrahoituksen on noustava. Tarvitsemme myös sitoumuksen siitä, ettei yksikään tuleva hallitus säästä varhaiskasvatuksesta tai peruskoulutuksesta. Lapsibudjetointi on osa Suomen ensimmäistä kansallista lapsistrategiaa ja se on otettava täysmääräisesti käyttöön valtion tasolla, kunnissa ja hyvinvointialueilla. 

Lähestymisemme talouskasvuun on muututtava. Talouskasvu on irtikytkettävä päästöistä yhä paremmin. Luontopääoma on arvokkain pääomamme. Ilmastoteot ja luonnonsuojelu ovat kaikkien puolueiden yhteinen tehtävä, vaikka välillä tuntuu, että ne ovat vain muutamien harteilla.

Vihreä eduskuntaryhmä iloitsee myös eduskunnan lisäämistä kohdennuksista luonnonsuojeluun ja luontoreitteihin esimerkiksi Saimaalla. Olemme huolehtineet, että moni yhteiskunnan tasa-arvoa ja osaamista edistävä kohde kuten esimerkiksi lukulahja lapselle- ohjelma saavat jatkoa.

Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa vuoden 2022 talousarvion hyväksymistä.