Viisi parasta kuntien kiertotaloustekoa palkittiin – voittajat tuottavat kestävää hyvinvointia asukkaille ja ympäristölle
Kilpailulla kannustettiin kuntia tarttumaan hyviin käytäntöihin, joilla voidaan edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentää haitallisia luonto- ja ympäristövaikutuksia. Kilpailun järjestivät Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto ja Sitra.
Kilpailun raati valitsi 20 edustavan finalistin joukosta yhden voittajan ja antoi neljälle toimenpiteelle kunniamaininnan. Palkitut ratkaisut ovat:
Voittaja:
Kunniamaininnat:
- Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilien kierrätys
- Lahden kaupungintalon peruskorjaus
- Ruokahävikin vähentäminen kouluissa ja päiväkodeissa Joensuussa (Polkka oy)
- Kiertotalousopetus Riihimäen kouluissa
Kiertotalous kuuluu kilpailun voittajan Tampereen kaupungin kestävyystavoitteisiin, ja kaupungin tähtäimessä on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tampereella luotiin Suomen ensimmäinen kiertotaloutta tukeva infrarakentamisen hankintamalli, jota testattiin ja kehitettiin todellisessa rakentamiskohteessa, Yliopistonkadun kunnostuksessa.
”Lisäämällä kunnianhimoiset kiertotalouden tavoitteet infrarakentamisen hankintoihin saadaan vietyä koko alaa kohti käänteentekevää kestävyyttä. Kiertotalouden kriteerien ja hankintamallin avulla lisätään materiaalien uusiokäyttöä ja kierrätystä, ja myös kuorma-autoliikenne vähenee huomattavasti. Mallia saa vapaasti hyödyntää muissakin kaupungeissa. Olemme todella iloisia ja ylpeitä kilpailun voitosta”, kommentoi projektipäällikkö Karoliina Tuukkanen Tampereen kaupungilta.
”Voittajan vahvuus on yhteiskehittäminen ja rohkea kokeilunhalu, jolla saatiin tulosta aikaan. Voittaja osoittaa, että fiksuilla ja kehittyneillä hankintatavoilla on merkitystä”, sanoo kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta.
Voittajat valittiin 20 finalistin joukosta. Nämä edelläkävijyyttä osoittavatkonkreettiset toimet vauhdittavat luonnonvarojen kestävää käyttöä, aluetaloutta ja yhteisöllisyyttä.
”Kilpailun korkea taso yllätti meidät järjestäjät positiivisesti. Kilpailuun saatiin lukuisia erinomaisia kiertotalouden kuntaesimerkkejä, jotka kaikki on nyt dokumentoitu Kestävyysloikka.fi -palveluun”, kertoo ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta.
Kiertotalous auttaa hillitsemään ilmastokriisiä, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta. Kiertotalous tuottaa usein myös taloudellista hyötyä, tuo uusia työpaikkoja sekä houkuttelee alueelle uusia asukkaita tai yrityksiä.
”Kannustan kaikkia kuntia tarttumaan rohkeasti kiertotalouden mahdollisuuksiin. Tulevaisuuden hyvinvointi rakentuu kiertotaloudelle ja luontoa vahvistaville ratkaisuille”, kannustaa johtava asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta.
Kilpailun voittajat valitsi raati, johon kuuluivat johtava asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta, työelämäprofessori Reijo Karhinen Itä-Suomen yliopistosta, johtaja Miira Riipinen ja johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta, erityisasiantuntija Heikki Sorasahi ympäristöministeriöstä, erityisasiantuntija Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä johtaja Petrus Kautto Suomen ympäristökeskuksesta.
Kisassa oli kolme teemaa: rakentaminen, jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys sekä yhteiskäyttö. Lisäksi kisassa oli avoin kategoria.
Palkitsemistilaisuus järjestettiin Kuntamarkkinoilla 14.9. klo 14.45–15.45
Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailu on jatkoa Sitran ja Kuntaliiton Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot -kilpailulle, Kuntien kiertotaloustärpit -listalle sekä Vuoden kiertotalouskunta -kilpailulle.
Kilpailun kotisivu (Kuntaliitto.fi)
Kilpailu järjestettiin osana Circwaste - Kohti kiertotaloutta -hanketta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
• suunnittelija Kaarina Kaminen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh 0295 251 698
• ryhmäpäällikkö Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 0295 251 437
• erityisasiantuntija Tuulia Innala, Kuntaliitto, etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi, puh. 09 771 2565
• johtava asiantuntija Laura Järvinen, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, etunimi.sukunimi@sitra.fi, puh. 0294 618 407
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Suomen ekosysteemiobservatorio tuo luontotiedon kaikkien saataville17.4.2024 06:55:00 EEST | Tiedote
Luontotiedon tarve yhteiskunnassa on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, sillä päätöksenteko edellyttää usein yhä tarkempaa, ajantasaisempaa ja monipuolisempaa tietoa luonnosta. Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeessa yhteiskunnan tiedontarpeisiin on vastattu muun muassa rakentamalla yhteinen ja kattava Luontotieto.fi-palvelualusta. Lisäksi hankkeen myötä luontotietoa koordinoimaan on perustettu eri organisaatiot yhdistävä ryhmä, jollaista Suomessa ei ole aiemmin ollut.
Finländarnas koldioxidavtryck från konsumtionen halverades nästan på 2000-talet från 14 koldioxidton till 7,7 ton11.4.2024 08:15:21 EEST | Tiedote
Det genomsnittliga koldioxidavtrycket från de finländska hushållens konsumtionsutgifter minskade betydligt från år 2000 till 2021. Då koldioxidavtrycket per finländare var cirka 14 ton koldioxidekvivalent (Co2e) år 2000, var motsvarande siffra 7,7 ton CO2 år 2021.
Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki miltei puolittunut 2000-luvulla 14 hiilidioksiditonnista 7,7 tonniin11.4.2024 08:01:34 EEST | Tiedote
Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenojen keskimääräinen hiilijalanjälki on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2000 vuoteen 2021. Kun vuonna 2000 hiilijalanjälki kutakin suomalaista kohti oli noin 14 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e), vastaava luku vuonna 2021 oli 7,7 tonnia CO2e.
Baltic Sea winter monitoring cruise: phosphate content reaches record levels10.4.2024 08:30:00 EEST | Press release
The annual winter monitoring cruise of the marine research vessel Aranda revealed that the oxygen problems of the main basin of the Baltic Sea continue and that phosphate levels in the surface layer have increased. The oxygen situation in the Gulf of Finland was relatively good, but the phosphate level in the surface layer was higher than at any time in the past 30 years. Nutrient levels were also higher than usual in the Archipelago Sea.
Vinterövervakning av Östersjön: halterna av fosfatfosfor är ställvis rekordhöga10.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Under havsforskningsfartyget Arandas årliga vinterövervakningsresa observerades, att syreproblemen i Östersjöns huvudbassäng fortsätter och att fosfathalterna i ytskiktet är höga. I Finska viken var syreläget relativt bra, men fosfathalten i ytskiktet var högre än någonsin under de senaste 30 åren. Även i Skärgårdshavet var halterna av näring högre än normalt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme