Virhekäsitys aivoista selittää suhtautumista mielenterveyteen

Uusi tutkimus selvitti ihmisten käsityksiä aivojen ja mielen suhteesta. Tutkimuksen mukaan sekä maallikoiden että koulutettujen psykoterapeuttien käsitys aivoista on yleisesti virheellinen. Ajatusvinouma voi tutkijoiden mukaan vaikuttaa siihen, millaista apua mielenterveysongelmiin haetaan ja tarjotaan.

Tutkimus tehtiin suomalais-amerikkalaisena yhteistyönä New Yorkin ja Yalen yliopistoissa. Tutkijat selvittivät viiden kokeen sarjassa, millaisia päätelmiä ihmiset tekivät mielen ja aivojen yhteydestä erilaisissa tilanteissa. Koehenkilöt olivat sekä maallikkoja että ammatissa toimivia psykoterapeutteja.

Maallikkovastaajat uskoivat yleisesti kaikissa koetilanteissa, että mielensisäisiä muutoksia tapahtui ilman muutoksia aivotoiminnassa. Käsitys on ristiriidassa tieteellisen näkemyksen kanssa, jonka mukaan mielessä ei tapahdu mitään ilman aivotoimintoja.

Koehenkilöt myös esimerkiksi uskoivat, että psykoterapia ei vaikuttaisi aivoihin kuin vain osittain – siitä huolimatta, että psykoterapian ajateltiin aiheuttavan merkittäviä henkisiä muutoksia. Sama ajatusvinouma havaittiin myös koulutetuilla psykoterapeuteilla. Vinouma oli kuitenkin vahvempi maallikoilla.

– Vaikka ihmiset uskovat psykoterapian vaikuttavan ajatuksiin, tunteisiin ja käytökseen, sen ei ajatella vaikuttavan yhtäläisesti aivotoimintoihin, kertoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori, psykologi Jussi Valtonen, joka työskenteli tutkimuksen aikana New Yorkin yliopistossa.

– Virhekäsitys voi vaikuttaa sekä siihen, millaiseen hoitoon ihmiset hakeutuvat, myös siihen, millaista hoitoa mielenterveysalan ammattilaiset suosittelevat, Valtonen sanoo.

Ajatusvinoumalla on vaikutuksia hoitopäätöksiin

Tutkijat arvioivat, että mieltä ja aivoja koskeva ajatusvinouma on voinut vaikuttaa myös yhteiskunnallisesti siihen, miten mielenterveyskäytäntöjä on painotettu. Vinouma voi johtaa käsitykseen, jonka mukaan mielenterveysongelmiin kannattaisi aina vaikuttaa keskushermoston kautta.

– Ihmiset ajattelevat, että kausaalinen yhteys mielestä aivoihin on heikko, sanoo psykologian professori Andrei Cimpian New Yorkin yliopistosta.

– Yhteiskunnallisesti tämä käsitys saattaa osaltaan selittää sitä valtavaa intoa, jolla henkistä kärsimystä on ryhdytty hoitamaan psyykenlääkkeillä sekä sitä mittakaavaa, jolla lääkkeisiin on panostettu viime vuosikymmenet, Cimpian jatkaa.

On pitkään tiedetty, että ihmiset eivät miellä henkisiä tapahtumia aivotoiminnoiksi. Käsitys on yleinen myös länsimaiden ulkopuolella. Uusi tutkimus tarkensi tietoa ilmiöstä osoittamalla, että ihmiset ajattelevat aivojen ja mielen vaikuttavan toisiinsa epäsymmetrisesti. Ihmiset uskovat, että aivot vaikuttaisivat mieleen vahvemmin kuin mieli aivoihin. Kokeissa myös koulutetut psykoterapeutit uskoivat, että aivot vaikuttaisivat vahvemmin mieleen kuin mieli aivoihin.

Tutkimus julkaistiin Cognitive Science -tiedejulkaisussa.

Artikkeli: Jussi Valtonen, Woo-kyoung Ahn, Andrei Cimpian. Neurodualism: People Assume that the Brain Affects the Mind more than the Mind Affects the Brain. Cognitive Science, 45 (9), e13034, syyskuu 2021. DOI: 10.1111/cogs.13034

Lisätietoja:
Jussi Valtonen, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, jussi.valtonen@helsinki.fi
Andrei Cimpian, professori, New Yorkin yliopisto, andrei.cimpian@nyu.edu