Suomen Pankki

Visio: Suomalaisten talousosaaminen maailman parasta vuonna 2030

Jaa

Suomen Pankin tekemä ehdotus talousosaamisen strategiaksi tähtää siihen, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuonna 2030. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ymmärtää talousosaamisen tärkeyden omassa elämässään ja pystyy tekemään taloudenpitonsa kannalta hyviä päätöksiä. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn luovutti tänään ehdotuksen Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille.

Strategiaehdotuksen mukaan tavoitetilaan pääsy vaatii toimintatapojen muutoksia. Yksilön kannalta avainasemassa on kyky ymmärtää ja ennakoida omaa taloudellista tilannetta nykyistä paremmin. Tarjolla tulee olla helposti löydettäviä matalan kynnyksen neuvonta- ja tietopalveluita, joista jokainen saa apua. Ehdotuksessa korostetaan, että kansalaisten parempi talousosaaminen tuottaa hyvinvointia paitsi ihmiselle itselleen, myös koko kansantalouteen.

Suomen Pankin laatima strategiaehdotus on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Suomen Pankki ja oikeusministeriö sopivat vuosi sitten, että Suomen Pankki vastaa taloudenhallintaan liittyvän kansallisen strategian kirjoittamisesta.

Suomalaisten talousosaaminen on keskimäärin hyvällä tasolla, mutta eri väestöryhmien välillä on eroja. Suunnitelmallisella ja hyvin resursoidulla talousosaamistyöllä on mahdollista parantaa laajasti kansalaisten tietoja ja taitoja ja sitä kautta ennaltaehkäistä ylivelkaantumista ja muita talousongelmia, tähdentää pääjohtaja Olli Rehn.

- Tämä on tärkeä työ, jota haluan viedä vahvasti eteenpäin. Tässä ajassa ylivelkaantumiseen liittyvät kysymykset ovat erityisen ajankohtaisia, ja kansalaisten talousosaamisen vahvistaminen on tärkeä tavoite. Olen iloinen siitä, että ehdotus keskittyy talousosaamisen ”myönteiseen puoleen” eli hyvään taloudenpitoon, säästämiseen ja sijoittamiseen, ministeri Henriksson sanoo.

Talousoppia antaville tiiviimpää yhteistyötä vaikuttavuuden lisäämiseksi

Talousosaamisen edistämistä tekevät viranomaisten lisäksi monet yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Strategiaehdotuksessa painotetaan niiden yhteistyön helpottamista ja pääsyä ajantasaisen tiedon lähteille. Lisäksi toimintaa tulee koordinoida entistä paremmin. Tämä kaikki lisää toiminnan vaikuttavuutta ja tehostaa voimavarojen käyttöä. Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi kentän työtä tukeva ja koordinoiva toiminto.

Tarkoitus on laatia strategialle käytännönläheinen toimintasuunnitelma. Oikean suunnan varmistamiseksi toimintasuunnitelmassa tulee määritellä konkreettiset toiminnan tavoitteet ja tavoitteiden toteutumista on mitattava säännöllisesti. Saumaton yhteistyö poikkitieteelliseen tutkimuksen kanssa on tärkeää tilannekuvan saamiseksi. 

- Tuen ehdotusta perustaa oikeusministeriön hallinnonalalle uusi toiminto, joka ryhtyy koordinoimaan talousosaamisen strategiatyötä. Tämä on tärkeää, jotta esiintuodut kehittämiskohteet saadaan vietyä nopeasti käytäntöön, ministeri Henriksson painottaa.  

Ehdotus strategiaksi on laadittu Suomen Pankin johdolla yhdessä alan keskeisten toimijoiden ja tutkijoiden kanssa. Työssä otettiin huomioon suomalaisten talousosaamisen lähtötaso, talousosaamisen edistämiseksi tehtävä työ, markkinoilla vallitsevat olosuhteet ja yhteiskunnallinen tilanne. Lisäksi käytettiin OECD:n talouskasvatuksen kansainvälisen verkoston ohjeistuksia ja käytiin läpi useita kansainvälisiä esimerkkejä vastaavista järjestelyistä.

strategiaehdotus (pdf)

Lisätietoja:

Suomen Pankki

johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen, p. 09 183 2007, etunimi.sukunimi@bof.fi

talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas, p. 09 183 2625, etunimi.sukunimi@bof.fi

oikeusministeriö

erityisavustaja Niklas Mannfolk, p. 050 306 3990, etunimi.sukunimi@om.fi

kansliapäällikkö Pekka Timonen, p. 0295 150 044, etunimi.v.sukunimi@om.fi

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Hushållen har mycket konsumtionskrediter – tillväxttakten har mattats av1.7.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

I maj 2025 uppgick det utestående beloppet av konsumtionskrediter som banker med verksamhet i Finland beviljat hushåll till 17,6 miljarder euro och utlåningen minskade med −0,7 % från året innan. Minskningen i det utestående beloppet av konsumtionskrediter är en följd av att utnyttjandet av konto- och kortkrediter och utbetalningarna av konsumtionskrediter utan säkerhet har minskat. Konsumtionskrediter beviljade av banker står för 63 % av hushållens totala utestående konsumtionskrediter. I maj 2025 minskade hushållens utestående kortkrediter[1] (3,6 miljarder euro) med −1,0[2] jämfört med ett år tidigare, då de utestående kortkrediterna vid motsvarande tidpunkt året innan ökade med nästan 6 %. Vid utgången av maj var 19 % av kortkrediterna räntefri betaltidskredit och 81 % äkta kortkrediter, dvs. kortkredit med ränta. I januari–maj 2025 utbetalades från bankerna 9 % mindre sedvanliga konsumtionskrediter utan säkerhet[3] jämfört med motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Också det utestå

Kotitalouksilla runsaasti kulutusluottoja –kasvuvauhti hidastunut1.7.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Toukokuussa 2025 Suomessa toimivien pankkien kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 17,6 mrd. euroa ja se supistui vuodentakaisesta −0,7 %. Kulutusluottokannan supistumiseen vaikuttavat tili- ja korttiluottojen vähentynyt käyttö ja vähäisemmät vakuudettomien kulutusluottojen nostomäärät. Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat 63 % kotitalouksien kokonaiskulutusluottokannasta. Toukokuussa 2025 kotitalouksien korttiluottokanta[1] (3,6 mrd. euroa) supistui −1,0 %[2] vuodentakaiseen verrattuna, kun vuosi sitten vastaavana aikana korttiluottokanta kasvoi lähes 6 prosentin vauhdilla. Toukokuun lopussa korttiluotoista 19 % oli korotonta maksuaikaluottoa ja 81 % pidennettyjä korttiluottoja eli korollista korttiluottoa. Tavanomaisia vakuudettomia kulutusluottoja[3] nostettiin pankeista tammi-toukokuun 2025 aikana 9 % vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Myös vakuudettomien kulutusluottojen kanta supistui toukokuussa. Suomessa toimivien pankkien myöntämistä kulutusluot

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye