Voiko hylätyksi tulemisen jäljistä koskaan toipua?
15.8.2022 10:29:25 EEST | Into Kustannus | Tiedote

Kirjassaan Anne-Maarit Koivuniemi antaa äänen Suomessa adoptoitujen kokemuksille ja avaa lukijalle yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien maailmaa.
Vielä 1960-luvulla adoptiosta vaiettiin tietoisesti ja adoptio poisti kokonaan lapsen menneisyyden. Lapsen aikaisempi nimi, biologiset vanhemmat ja suku lakkasivat olemasta. Adoptiovanhemmat ottivat lapsen, josta biologiset vanhemmat eivät pystyneet tai halunneet huolehtia. Kuviteltiin, että biologisten vanhempien ei tarvitsisi hävetä elämäntilannettaan tai päätöstään luopua lapsesta, kun asia vain unohdetaan. Toisaalta moni lapsensa pois luovuttanut äiti toivoikin asian pysyvän salassa, sillä avioton lapsi oli yhtä suuri häpeä kuin lapsen poisantaminen.
Kuinka pitkälle ihmisen ensimmäiset vuodet ja kiintymyssuhteet määrittävät elämän suuntaa?
Adoption seurauksena Anne-Maarit Koivuniemen elämää on värittänyt kokemus hylätyksi tulemisesta.
”Tiedostin, että jotakin hyvin erikoista oli tapahtunut syntymäni jälkeen, mutta niistä asioista ei ollut lupa puhua. // Ymmärsin, että minuun liittyi ihmisiä ja tapahtumia, joista ei kotona haluttu keskustella. Minulla ei ollut yhtään kunnollista muistoa ensimmäisestä elämästäni. Alitajunnastani ei noussut kuin epämääräisiä, heikkoja välähdyksiä ihmisistä, jotka olivat olleet minulle tärkeitä. // Elin todellisuudessa, joka kielsi minulta menneisyyden. Syvällä sielussani jäyti kummallinen ajatus ensimmäisen perheen yhtäkkisestä katoamisesta ja siitä, kuinka olin jäänyt ihan yksin uusien ihmisten kanssa.”
Kun adoptioon liittynyt salaisuuden verho vihdoin raottui, hyvän kasvattiperheen jäsenenäkin ”onnetarten ottolapsi” koki olevansa ulkopuolinen. Elämän täyttivät monenlaiset ahdistus- ja pelkotilat, joita 60-luvun kasvatusilmapiirissä ei osattu kohdata rakentavasti. Turvallisuuden järkkyminen varhaislapsuudessa on näkynyt elämässä monin tavoin läpi vuosikymmenten.
”Haalin ympäristöstä ja tutuilta ihmisiltä pysyvyyden tunteita sisälleni. Mietin, voinko luottaa ihmisiin. Olin varuillani ja elin koko ajan pienessä jännityksessä osaamatta rentoutua, sillä halusin maailmani säilyvän ennallaan. Rakastin rutiineja, ja kuuntelin korva tarkkana aikuisten keskusteluja, sillä pelkäsin yhtäkkisiä muutoksia. Kärsin eroahdistuksesta, joka oli saanut alkunsa varhaislapsuudessani.”
Kun muistot eivät enää määritä elämää, ne antavat sille merkityksen
Hylkäämiskokemukset muovasivat Koivuniemestä epävarman lapsuuden läpi rämpineen onnettoman nuoren. Poisannetuksi joutuminen on vaikuttanut kaikkiin hänen ihmissuhteisiinsa ja elämänsä valintoihin. Vasta aikuisiän psykoterapiassa hän oppi hyväksymään kipeän menneisyytensä.
”Tiesin nyt omasta kokemuksesta, että muistojen ei kuulu määrittää elämäämme, vaan antaa sille merkitys. Raskaistakin vaiheista voi löytää positiivisen sielun, ja huomata, että vaikeudet ovat tehneet meistä juuri niin vahvoja ja rohkeita kuin haluamme. Lapsuuden muistot kantavat meitä elämämme loppuun saakka, eikä kukaan voi ottaa niitä meiltä pois. Pitkän henkisen matkan kuljettuani olen saanut versoa takaisin juurilleni, joten mitään salattavaa tai hävettävää ei enää ole.”
Äänikirjan lukee Krista Putkonen-Örn.
Anne-Maarit Koivuniemi (s.1964) on sairaanhoitaja ja geronomi. Koivuniemi on toiminut vanhempiensa omaishoitajana ja kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Muista minut – vanhempieni Alzheimer (Atena 2016).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenny Rostainviestintäpäällikkö
Puh:044 493 6816jenny.rostain@intokustannus.fiJosefine Janhonenviestintäasiantuntija
Puh:+358444934409josefine.janhonen@intokustannus.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Into on itsenäinen kustantamo, joka julkaisee uutta avaavaa ja näkökulmia avartavaa laadukasta kirjallisuutta yksin ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Into Kustannus
Trauma- ja riippuvuustutkimuksen legendan luetuin teos vihdoin suomeksi28.1.2026 10:10:17 EET | Tiedote
Yli miljoona kappaletta myyneessä teoksessaan Normaali on myytti kanadalainen lääkäri, kirjailija Gabor Maté avaa, miksi terveydenhuollostaan ylpeissä länsimaissa krooniset sairaudet ja yleisesti huono terveys ovat lisääntyneet.
Nina Honkasen Pohjakosketus-romaanin inspiroima L/over-sarja alkaa MTV3:lla sunnuntaina21.1.2026 11:40:45 EET | Tiedote
Nina Honkasen Pohjakosketus-romaanista inspiraationsa saanut, Gutsy Picturesin tuottama ja Aleksi Salmenperän ohjaama tv-sarja L/over – ikuisesti minun alkaa MTV3-kanavalla sunnuntaina 25.1. klo 21. Krista Kososen ja Jani Volasen tähdittämä psykologinen trilleri kilpaili viime keväänä kahdeksan parhaan draaman joukossa arvostetun Canneseries-festivaalin pääsarjassa.
Kansainvälinen bestseller Paha tapa nyt saatavissa suomeksi – kirjailija Alana S. Portero saapuu Helsinki Litiin21.1.2026 08:15:00 EET | Tiedote
Historioitsija, LGBTQ-aktivisti Alana S. Porteron esikoisteos Paha tapa on noussut viime vuosien palkituimmaksi ja ylistetyimmäksi espanjalaiseksi romaaniksi. Porteron faneihin lukeutuvat mm. elokuvaohjaaja Pedro Almodóvar ja laulaja-lauluntekijä Dua Lipa. Kirjailija esiintyy Helsinki Lit -tapahtumassa toukokuussa.
Uutuuskirja ravistelee käsityksiä keski-iästä ja rohkaisee elämään omannäköistä elämää14.1.2026 08:45:00 EET | Tiedote
Saara Henrikssonin ja Aino-Maija Leinosen röyhkeän rehellinen self help -opas Tyttö sinä olet keski-ikäinen lyö halki, poikki ja pinoon keski-ikäistä ihmetyttävät asiat kuten työn, rahan, terveyden, ihmissuhteet, tunteet, ulkonäön ja unen. Kun nuoruuden neuroosit on selätetty, voi vihdoin tehdä mitä huvittaa!
Muistihoitaja Karoliina Tiuran kehittämä Muistelukirja tuo iloa ja merkityksellisyyttä muistisairaan ja läheisen yhteisiin hetkiin7.1.2026 08:46:07 EET | Tiedote
Muistelu on tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista tukea muistisairaiden hyvinvointia. Kansainvälisesti arvostetun Queen Silvia Nursing Award -palkinnon voittanut Muistelukirja herättää muistot eloon ja tarjoaa läheisille luontevan tavan ajan viettämiseen ja yhteyden luomiseen muistisairaan kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


