Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten suhdanneodotukset laskeneet – ”Ilman riskinottoa kansantalous näivettyy”

Suomessa kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on ollut laskussa jo jonkin aikaa. Pk-yritysbarometrin mukaan vuonna 2016 syksyllä kasvuhakuisten pk-yritysten osuus kaikista pk-yrityksistä oli 11 prosenttia, kun viimeisimmässä barometrissä vastaava luku oli vain 7 prosenttia.

- Kasvuhakuiset yritykset näyttelevät tärkeää roolia kansantaloudessa. Trendi on huolestuttava ja se olisi syytä kääntää taas nousuun. Kasvuhakuiset yritykset ovat kuin kansantalouden lihakset, jotka voimistavat taloutta investoimalla ja palkkaamalla henkilöstöä. Ilman riskinottoa kansantalous näivettyy, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset suhtautuvat yleensä optimistisimmin suhdannekehitykseen, kun taas asemansa säilyttävien odotuksia leimaa muuttumattomuus ja vakaus. Toisin sanoin kasvuhakuiset näkevät suhdannetilanteen useammin paranevan, kun taas ne, jotka tavoittelevat “vain” asemansa säilytystä, ennakoivat yleensä suhdanteen pysyvän ennallaan.

Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten ryhmässä odotukset lähimmän vuoden talouskehityksestä ovat heikentyneet eniten, jopa alle koronakriisin tason. Myös mahdollisuuksien mukaan kasvavat yritykset näkevät suhdannekehityksen pessimistisesti.

- Tämä on huolestuttava merkki, sillä nämä kaksi yritysryhmää ovat niitä, jotka investoivat ja palkkaavat uutta henkilöstöä. Pieni osa näistä yrityksistä kasvaa ennen pitkää suuriksi yrityksiksi. Mielenkiintoista kyllä, suhdannenäkymän synkkeneminen ei näy investointihalukkuudessa, vaan se on pysynyt suurin piirtein ennallaan. Tämä saattaa viitata siihen, että pk-yritykset näkevät vallitsevan talouskriisin olevan suhteellisen nopeasti ohimenevä ilmiö, jolloin nyt voisikin vielä olla hyvä aika investoida, Kotamäki jatkaa.

Vaarana yritysten maksuvaikeuksien lisääntyminen – taustalla epävarmuus
Usein myös yritysten rahoitusympäristö heikkenee maailman muuttuessa epävarmemmaksi. Niin näyttää käyneen myös nyt, nimittäin jopa 7 prosenttiyksikköä useampi voimakkaasti kasvuhakuinen yritys ilmoittaa maksuvaikeuksista. Vastaavasti mahdollisuuksien mukaan kasvavilla kasvu on 5 prosenttiyksikköä. Muiden yritysten kohdalla muutos on pienempi, mikä onkin vain loogista, sillä ilman kasvutavoitetta rahoituksen kysyntä on pienempää ja velkatasot pienempiä, jolloin maksuvaikeudet ovat vähäisempiä.

Maksuvaikeuksien lisääntyminen kertoo jo olemassa olevien lainojen takaisinmaksukyvystä. Pk-yritysbarometrissä on myös tietoa luottorajoitteista. Luottorajoitteiseksi määritellään yleensä yritys, joka ei joko ole saanut rahoitusta tai joka ei ole hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Tilanne yritysten luottorajoitteiden osalta on jo vuosia Suomessa ollut melko hyvä. Tätä yritysrahoituksen indikaattoria on syytä seurata tarkalla silmällä, jotta rahoituksen mahdolliset pullonkaulat pystytään havaitsemaan ajoissa. Finnveralla on myös oma tärkeä roolinsa suomalaisilla rahoitusmarkkinoilla ja siksi erityisesti tämän indikaattorin seuranta on tärkeää.

Viimeisimmän pk-barometrin mukaan luottorajoitteiden määrä on valitettavasti kasvanut. Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisilla lukema on noussut kevään 12 prosentista 20 prosenttiin. Myös muissa ryhmissä on havaittavissa kasvua, joskaan ei yhtä voimakkaasti. Mittarissa on tosin tutkimuskertojen välistä vaihtelua, eikä luottorajoitteiden nousu ei vielä ole kriittisellä tasolla.

- Tämä ei heijasta niinkään muutoksia rahoitussektorilla, vaan pikemminkin valtavaa epävarmuuden kasvua johtuen mm. energiakriisistä, Ukrainan sodasta, kohonneesta korkotasosta ja inflaatiosta, arvioi Kotamäki.

Elinkelpoisten yritysten rahoitus turvattava

Myös globaali hyödykkeiden kysyntä on laskenut ja sen odotetaan laskevan edelleen. Myös tämä aspekti heikentää yritysten näkymiä. Nämä tekijät huomioiden ei ole yllätys, että luotonsaanti hieman tiukkenee lyhyellä aikavälillä.

- Samalla on kuitenkin pidettävä huolta, että elinkelpoiset yritykset saavat kaipaamaansa rahoitusta - varsinkin investointeihin - koska jokaista taantumaa seuraa aina nousukausi, sanoo Mauri Kotamäki.