Vuoden 2021 kävijämäärät Suomen kansallismuseon kohteissa edellisvuoden tasolla – Kotimaan matkailijat paikkasivat kansainvälisten matkailijoiden puuttumisen

Suomen kansallismuseon linnoissa ja museoissa vuosi 2021 oli monella tapaa toisinto edeltäjästään: rajoitukset tapahtumissa, opastuksissa ja työpajoissa koskivat suurinta osaa vuotta, ja museoista esimerkiksi Kansallismuseo oli pandemian vuoksi suljettuna vuoden alusta toukokuun puoliväliin.

Vuoden yhteenlaskettu kävijämäärä oli 418 086 (v. 2020 494 563). Louhisaaressa kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta kuusi prosenttiyksikköä 17 177:stä 18 145:een, Vankilassa samoin kuusi prosenttiyksikköä 32 343:sta 34 247:ään sekä Seurasaaren ulkomuseossa viisi prosenttiyksikköä 14 665:stä 15 396:een. Langinkosken keisarillisessa kalastusmajassa vierailijoita oli edellisvuoden tapaan 11 030. Samoin Hämeen linnassa päästiin 87 701 kävijällä vuoden 2020 tasolle Olavinlinnassa kävijämäärä jäi hitusen edellisen vuoden 89 164:stä ollen 87 254, Hvitträskissä vieraili kaikkiaan 8 708 (v. 2020 9 523), Suomen merimuseossa 89 131 (106 951) ja Tamminiemessä 6 903 (10 801) kävijää. Kansallismuseossa kävijöitä oli 64 041, mikä oli 55 % vuoden 2020 määrästä (116 486). Kaikkiaan 23 % kävijöistä oli Museokortilla maksaneita.

Hämeen linnassa Nick Ervinckin futuristiset veistokset hurmasivat kävijät, ja pelkästään heinäkuussa linnassa vieraili ennätykselliset yli 26 000 kävijää. Linnan vuosi päättyi joulukuussa suosittuihin Tuomaan markkinoihin ja linnan juhlavalaistukseen. Hämeen linnan vieressä sijaitsevan kesäkauden avoinna olevan Vankilan uudenlaiset ja hieman synkemmät sisällöt kiinnostivat kävijöitä niin, että kohde teki uuden ennätyksen yli 34 000 kävijällään.

Olavinlinnassa Suomen kesämatkailun suosio näkyi kaikkein selvimmin. Heinäkuussa linnan tarinoihin ja historiaan kävi tutustumassa ennätykselliset liki 45 000 kävijää. Tällaisen kävijämäärän vastaanottaminen oli mahdollista Savonlinnan oopperajuhlien peruuntumisen vuoksi. Koko vuonna Olavinlinnassa kävi lähes 90 000 kävijää. Ryhmäkäynnit tippuivat läpi museokohteiden ennätysalhaiselle tasolle. Kesän kävijävirran muodostivat linnoissa pääasiassa itsenäiset kotimaan matkailijat, jotka korvasivat puuttuvat kansainväliset vieraat täysin. Verkkolippumyynnin käyttöönottaminen kesäkuussa 2021 helpotti sisääntuloa ruuhkaisissa käyntikohteissa.

Askaisissa sijaitsevassa barokkikartanossa Louhisaaressa kesä kuhisi museokävijöistä. Etenkin heinäkuu oli ennätyksellinen. Uudistus, jossa yleisö saa kiertää näyttelytiloja myös omatoimisesti, otettiin erittäin hyvin vastaan. Kausi jatkui vielä lokakuussa loppuunmyydyillä kummituskierroksilla. Kävijöitä oli kauden aikana 18 145.

Kotkan Merikeskus Vellamossa toimivassa Suomen merimuseossa vieraili lähes 90 000 kävijää vetonaulanaan kesällä 2020 avautunut Kohtalona Ruotsinsalmi -suurnäyttely. Langinkosken keisarilliseen kalastusmajaan ympäristöineen tutustui kesällä yli 11 000 kävijää. Kesä oli molempien museokohteiden sekä jäänmurtaja Tarmon osalta Kotkassa vilkas, ja kotimaan matkailun suosio näkyi yksittäisten kävijöiden määrässä. Langinkoskella keisarillisen kalastusmajan alakerran osalta toteutettu näyttelyuudistus sai positiivisen vastaanoton yleisöltä.

Pääkaupunkiseudulla hiljaisempaa

Uudellamaalla Suomen kansallismuseon museoissa oli tavallista hiljaisempaa, sillä kansainvälisten matkailijoiden ja koululaisten puuttuminen näkyi kävijämäärissä.

Kansallismuseon avautuessa toukokuussa pandemiasulun jälkeen avattiin ovet sekä pysyvien näyttelyiden uudistuksen viimeistelleeseen Suomen alueen historiasta vuosina 1100–1917 kertovaan Toista maata -näyttelyyn että Sami Parkkisen valokuvanäyttelyyn Isä ja poika. Lapsuuden ohikiitävyyttä, lapsen oikeutta lapsuuteen sekä vanhemmuutta tarkasteleva näyttely keräsi runsaasti kiitos raikkaudestaan ja positiivisesta lapsenmielisyydestään.

Kansallismuseossa alkoivat elokuussa neljä kertaa viikossa tarjottavat avoimet yleisöopastukset ja syyskuussa tilattavat, opastetut vierailut museon torniin. Vuonna 1916 yleisölle avautunut rakennus, sen yksityiskohdat ja arkkitehtuuri, ja etenkin Helsingin keskustan maisemassa ikoninen torni, inspiroivat ihmisiä vahvasti.

Suomen kansallismuseon ja Saamelaismuseo Siidan vuodesta 2017 valmisteltu saamelaiskokoelman palautus sai sinettinsä valtioneuvoston päätöksellä syyskuussa ja yli 2200 kokoelmaesinettä palasi Saamenmaalle, saamelaisyhteisölle. Osana prosessia Kansallismuseossa marraskuussa avautuneessa Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyssä on vielä esillä kokoelmasta 150 esinettä saamelaisten taiteilijoiden nykytaiteen ja käsityön rinnalla.

Sekä Toista maata että Kotiinpaluu ovat herättäneet kävijöissä paljon tunteita. Toista maata keräsi kiitosta etenkin visuaalisuudesta; Kotiinpaluu taas kielellisistä valinnoista – näyttelyn sisältö on kuudella kielellä, joista kolme Suomessa puhuttavia saamenkieliä. Kävijät ovat kokeneet saaneensa tietää näyttelyssä saamelaisten historiasta sellaisia asioita, joista on vaiettu niin koulussa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Hvitträskin ateljeekoti Kirkkonummella on ollut museona 50 vuotta, mitä juhlistettiin kesällä muun muassa avaamalla onnistuneesti restauroitu kylpyhuone uudelleen yleisölle. Urho Kekkosen virka-asuntona tunnetussa Tamminiemessä Helsinki Design Weekillä järjestetty design-opastus ihastutti, ja se saakin jatkoa vuonna 2022. Viereisessä Seurasaaren ulkomuseossa lasten draamalliset kierrokset ja autenttinen miljöö houkuttelivat virkistymään, mikä kiritti ulkomuseon kävijämäärän yli edelliskesän tason. Museorakennuksia esiteltiin kesällä romaniteemaisin erikoisopastuksin. Ulkomuseossa avataan vuonna 2026 suomalaista mökkikulttuuria esittelevä pihapiiri, mihin etsittiin kuluvana vuonna mökkiä avoimen haun kautta. Hakemuksia saapui kaikkiaan 44, ja valintatyö jatkuu ensi vuonna.

Vuosi 2022: teemoina ennakkoluulot, toiseus ja seikkailu

Saamelaiskokoelman palautuksesta ja saamelaiskulttuurista kertova näyttely Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu on nähtävissä Kansallismuseossa 27.2.2022 saakka. Yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaiset Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön kanssa tuotettava Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään 20.5.–4.9.2022 puolestaan kertoo, miten suomalaiset tutkimusmatkailijat, arkeologit ja tieteilijät ovat jo 1840-luvulta saakka matkanneet Lähi-idän alueelle oppiakseen muinaisista sivilisaatioista. 22.4.–2.10.2022 Kansallismuseossa esillä oleva Vaurauden filosofia tutkii valokuvaaja Jaakko Heikkilän valokuvin, miten joukko taloudellisesti varakkaita henkilöitä kokee vaurauden ja millaisiin elämänvalintoihin se on johtanut.

Suomen merimuseo pyrkii avaamaan majakkalaiva Kemin kesällä 2022. Kunnostettu ja restauroitu Kemi on Suomen viimeinen käytössä ollut majakkalaiva (1901–1974), jonka näyttelykokemus on ajoitettu 1960-luvun tunnelmaan. Majakkalaivan suunniteltu avautumisajankohta on heti juhannuksen jälkeen. Jäänmurtaja Tarmo on avoinna 17.5.–4.9.2022. Merikeskus Vellamossa jatkaa suursuosioon noussut Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely. Lapsiperheiden suosikki Merimonsterit on avoinna 16.1.2022 asti.

Tamminiemessä Helsingissä nähdään valokuvanäyttely Pitkä loikka, joka esittää presidentti Urho Kekkosen 1950–60-luvuilla valokuvaaja Jussi Pohjakallion lehtikuvissa. Näyttely avautuu huhtikuussa ja jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Hämeen linnaan tuodaan kesäkuussa esille linnan historiavaiheista kertovia pienoismalleja, muiden linnan historiasta kertovien näyttelysisältöjen lisäksi.

Suomen kansallismuseon kahdeksan museon ja kahden linnan vuoden 2022 ohjelmistoon on suunniteltu tapahtumia, joita toteutetaan alueellisen koronatilanteen sallimissa rajoissa. Myös museoissa on käytössä koronapassi, jos se tarjoaa mahdollisuuden järjestää tapahtumia hankalasta pandemiatilanteesta huolimatta.

Mediakuvat