Suomen kansallismuseo

Vuoden 2021 kävijämäärät Suomen kansallismuseon kohteissa edellisvuoden tasolla – Kotimaan matkailijat paikkasivat kansainvälisten matkailijoiden puuttumisen

Jaa

Kotimaan matkailun suosion kasvaminen piristi jo toista vuotta pandemiasulkujen ja -rajoitusten keskellä toiminutta Suomen kansallismuseon kymmentä museo- ja nähtävyyskohdetta. Valopilkuiksi nousivat vuoden kävijäennätys Vankilassa, kesän ennätykset Hämeen linnassa ja Olavinlinnassa sekä Kansallismuseon perusnäyttelyuudistuksen valmistuminen. Vaihtuvista näyttelyistä Nick Ervinckin veistokset Hämeen linnassa ja Sami Parkkisen valokuvanäyttely Isä ja poika Kansallismuseossa keräsivät positiivista palautetta. Vuosi huipentui 2200 esineen saamelaiskokoelman palauttamiseen Saamelaismuseo Siidalle ja repatriaatiota kunnioittavan näyttelyn avautumiseen Kansallismuseossa. Suomen kansallismuseon avoinna pitämissä kymmenessä museokohteessa vieraili vuonna 2021 yhteensä 418 086 kävijää.

Olavinlinnassa vieraili heinäkuussa ennätykselliset liki 45 000 kävijää. Kuva: Timo Seppäläinen, Museovirasto
Olavinlinnassa vieraili heinäkuussa ennätykselliset liki 45 000 kävijää. Kuva: Timo Seppäläinen, Museovirasto

Suomen kansallismuseon linnoissa ja museoissa vuosi 2021 oli monella tapaa toisinto edeltäjästään: rajoitukset tapahtumissa, opastuksissa ja työpajoissa koskivat suurinta osaa vuotta, ja museoista esimerkiksi Kansallismuseo oli pandemian vuoksi suljettuna vuoden alusta toukokuun puoliväliin.

Vuoden yhteenlaskettu kävijämäärä oli 418 086 (v. 2020 494 563). Louhisaaressa kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta kuusi prosenttiyksikköä 17 177:stä 18 145:een, Vankilassa samoin kuusi prosenttiyksikköä 32 343:sta 34 247:ään sekä Seurasaaren ulkomuseossa viisi prosenttiyksikköä 14 665:stä 15 396:een. Langinkosken keisarillisessa kalastusmajassa vierailijoita oli edellisvuoden tapaan 11 030. Samoin Hämeen linnassa päästiin 87 701 kävijällä vuoden 2020 tasolle Olavinlinnassa kävijämäärä jäi hitusen edellisen vuoden 89 164:stä ollen 87 254, Hvitträskissä vieraili kaikkiaan 8 708 (v. 2020 9 523), Suomen merimuseossa 89 131 (106 951) ja Tamminiemessä 6 903 (10 801) kävijää. Kansallismuseossa kävijöitä oli 64 041, mikä oli 55 % vuoden 2020 määrästä (116 486). Kaikkiaan 23 % kävijöistä oli Museokortilla maksaneita.

Hämeen linnassa Nick Ervinckin futuristiset veistokset hurmasivat kävijät, ja pelkästään heinäkuussa linnassa vieraili ennätykselliset yli 26 000 kävijää. Linnan vuosi päättyi joulukuussa suosittuihin Tuomaan markkinoihin ja linnan juhlavalaistukseen. Hämeen linnan vieressä sijaitsevan kesäkauden avoinna olevan Vankilan uudenlaiset ja hieman synkemmät sisällöt kiinnostivat kävijöitä niin, että kohde teki uuden ennätyksen yli 34 000 kävijällään.

Olavinlinnassa Suomen kesämatkailun suosio näkyi kaikkein selvimmin. Heinäkuussa linnan tarinoihin ja historiaan kävi tutustumassa ennätykselliset liki 45 000 kävijää. Tällaisen kävijämäärän vastaanottaminen oli mahdollista Savonlinnan oopperajuhlien peruuntumisen vuoksi. Koko vuonna Olavinlinnassa kävi lähes 90 000 kävijää. Ryhmäkäynnit tippuivat läpi museokohteiden ennätysalhaiselle tasolle. Kesän kävijävirran muodostivat linnoissa pääasiassa itsenäiset kotimaan matkailijat, jotka korvasivat puuttuvat kansainväliset vieraat täysin. Verkkolippumyynnin käyttöönottaminen kesäkuussa 2021 helpotti sisääntuloa ruuhkaisissa käyntikohteissa.

Askaisissa sijaitsevassa barokkikartanossa Louhisaaressa kesä kuhisi museokävijöistä. Etenkin heinäkuu oli ennätyksellinen. Uudistus, jossa yleisö saa kiertää näyttelytiloja myös omatoimisesti, otettiin erittäin hyvin vastaan. Kausi jatkui vielä lokakuussa loppuunmyydyillä kummituskierroksilla. Kävijöitä oli kauden aikana 18 145.

Kotkan Merikeskus Vellamossa toimivassa Suomen merimuseossa vieraili lähes 90 000 kävijää vetonaulanaan kesällä 2020 avautunut Kohtalona Ruotsinsalmi -suurnäyttely. Langinkosken keisarilliseen kalastusmajaan ympäristöineen tutustui kesällä yli 11 000 kävijää. Kesä oli molempien museokohteiden sekä jäänmurtaja Tarmon osalta Kotkassa vilkas, ja kotimaan matkailun suosio näkyi yksittäisten kävijöiden määrässä. Langinkoskella keisarillisen kalastusmajan alakerran osalta toteutettu näyttelyuudistus sai positiivisen vastaanoton yleisöltä.

Pääkaupunkiseudulla hiljaisempaa

Uudellamaalla Suomen kansallismuseon museoissa oli tavallista hiljaisempaa, sillä kansainvälisten matkailijoiden ja koululaisten puuttuminen näkyi kävijämäärissä.

Kansallismuseon avautuessa toukokuussa pandemiasulun jälkeen avattiin ovet sekä pysyvien näyttelyiden uudistuksen viimeistelleeseen Suomen alueen historiasta vuosina 1100–1917 kertovaan Toista maata -näyttelyyn että Sami Parkkisen valokuvanäyttelyyn Isä ja poika. Lapsuuden ohikiitävyyttä, lapsen oikeutta lapsuuteen sekä vanhemmuutta tarkasteleva näyttely keräsi runsaasti kiitos raikkaudestaan ja positiivisesta lapsenmielisyydestään.

Kansallismuseossa alkoivat elokuussa neljä kertaa viikossa tarjottavat avoimet yleisöopastukset ja syyskuussa tilattavat, opastetut vierailut museon torniin. Vuonna 1916 yleisölle avautunut rakennus, sen yksityiskohdat ja arkkitehtuuri, ja etenkin Helsingin keskustan maisemassa ikoninen torni, inspiroivat ihmisiä vahvasti.

Suomen kansallismuseon ja Saamelaismuseo Siidan vuodesta 2017 valmisteltu saamelaiskokoelman palautus sai sinettinsä valtioneuvoston päätöksellä syyskuussa ja yli 2200 kokoelmaesinettä palasi Saamenmaalle, saamelaisyhteisölle. Osana prosessia Kansallismuseossa marraskuussa avautuneessa Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyssä on vielä esillä kokoelmasta 150 esinettä saamelaisten taiteilijoiden nykytaiteen ja käsityön rinnalla.

Sekä Toista maata että Kotiinpaluu ovat herättäneet kävijöissä paljon tunteita. Toista maata keräsi kiitosta etenkin visuaalisuudesta; Kotiinpaluu taas kielellisistä valinnoista – näyttelyn sisältö on kuudella kielellä, joista kolme Suomessa puhuttavia saamenkieliä. Kävijät ovat kokeneet saaneensa tietää näyttelyssä saamelaisten historiasta sellaisia asioita, joista on vaiettu niin koulussa kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Hvitträskin ateljeekoti Kirkkonummella on ollut museona 50 vuotta, mitä juhlistettiin kesällä muun muassa avaamalla onnistuneesti restauroitu kylpyhuone uudelleen yleisölle. Urho Kekkosen virka-asuntona tunnetussa Tamminiemessä Helsinki Design Weekillä järjestetty design-opastus ihastutti, ja se saakin jatkoa vuonna 2022. Viereisessä Seurasaaren ulkomuseossa lasten draamalliset kierrokset ja autenttinen miljöö houkuttelivat virkistymään, mikä kiritti ulkomuseon kävijämäärän yli edelliskesän tason. Museorakennuksia esiteltiin kesällä romaniteemaisin erikoisopastuksin. Ulkomuseossa avataan vuonna 2026 suomalaista mökkikulttuuria esittelevä pihapiiri, mihin etsittiin kuluvana vuonna mökkiä avoimen haun kautta. Hakemuksia saapui kaikkiaan 44, ja valintatyö jatkuu ensi vuonna.

Vuosi 2022: teemoina ennakkoluulot, toiseus ja seikkailu

Saamelaiskokoelman palautuksesta ja saamelaiskulttuurista kertova näyttely Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu on nähtävissä Kansallismuseossa 27.2.2022 saakka. Yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaiset Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön kanssa tuotettava Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään 20.5.–4.9.2022 puolestaan kertoo, miten suomalaiset tutkimusmatkailijat, arkeologit ja tieteilijät ovat jo 1840-luvulta saakka matkanneet Lähi-idän alueelle oppiakseen muinaisista sivilisaatioista. 22.4.–2.10.2022 Kansallismuseossa esillä oleva Vaurauden filosofia tutkii valokuvaaja Jaakko Heikkilän valokuvin, miten joukko taloudellisesti varakkaita henkilöitä kokee vaurauden ja millaisiin elämänvalintoihin se on johtanut.

Suomen merimuseo pyrkii avaamaan majakkalaiva Kemin kesällä 2022. Kunnostettu ja restauroitu Kemi on Suomen viimeinen käytössä ollut majakkalaiva (1901–1974), jonka näyttelykokemus on ajoitettu 1960-luvun tunnelmaan. Majakkalaivan suunniteltu avautumisajankohta on heti juhannuksen jälkeen. Jäänmurtaja Tarmo on avoinna 17.5.–4.9.2022. Merikeskus Vellamossa jatkaa suursuosioon noussut Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely. Lapsiperheiden suosikki Merimonsterit on avoinna 16.1.2022 asti.

Tamminiemessä Helsingissä nähdään valokuvanäyttely Pitkä loikka, joka esittää presidentti Urho Kekkosen 1950–60-luvuilla valokuvaaja Jussi Pohjakallion lehtikuvissa. Näyttely avautuu huhtikuussa ja jatkuu vuoden 2023 loppuun saakka. Hämeen linnaan tuodaan kesäkuussa esille linnan historiavaiheista kertovia pienoismalleja, muiden linnan historiasta kertovien näyttelysisältöjen lisäksi.

Suomen kansallismuseon kahdeksan museon ja kahden linnan vuoden 2022 ohjelmistoon on suunniteltu tapahtumia, joita toteutetaan alueellisen koronatilanteen sallimissa rajoissa. Myös museoissa on käytössä koronapassi, jos se tarjoaa mahdollisuuden järjestää tapahtumia hankalasta pandemiatilanteesta huolimatta.

Mediakuvat

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätiedot

markkinointi- ja viestintäjohtaja Päivi Kukkamäki, paivi.kukkamaki@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6181

viestintäasiantuntija Sanna Paakkanen, sanna.paakkanen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6200

Kuvat

Olavinlinnassa vieraili heinäkuussa ennätykselliset liki 45 000 kävijää. Kuva: Timo Seppäläinen, Museovirasto
Olavinlinnassa vieraili heinäkuussa ennätykselliset liki 45 000 kävijää. Kuva: Timo Seppäläinen, Museovirasto
Lataa
Vuonna 1655 valmistunut Louhisaaren kartano tunnetaan Mannerheimien ja Flemingien sukujen kotina. Kuva: Maija Huitu, Museovirasto
Vuonna 1655 valmistunut Louhisaaren kartano tunnetaan Mannerheimien ja Flemingien sukujen kotina. Kuva: Maija Huitu, Museovirasto
Lataa
Belgialaisen nykytaiteilijan Nick Ervinckin futuristisia veistoksia ja töitä nähtiin keskiaikaisessa Hämeen linnassa vuonna 2021. Kuva: Tommi Mattila, Museovirasto
Belgialaisen nykytaiteilijan Nick Ervinckin futuristisia veistoksia ja töitä nähtiin keskiaikaisessa Hämeen linnassa vuonna 2021. Kuva: Tommi Mattila, Museovirasto
Lataa
Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttely on nähtävissä Kansallismuseossa 27.2.2022 saakka. Kuvassa komsio ja taustalla Lada Suomenrinteen teos. Kuva: Omar El Mrabt, Museovirasto
Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttely on nähtävissä Kansallismuseossa 27.2.2022 saakka. Kuvassa komsio ja taustalla Lada Suomenrinteen teos. Kuva: Omar El Mrabt, Museovirasto
Lataa
Kesäkaudella avoinna olevassa Seurasaaren ulkomuseossa järjestettiin niin draamallisia kierroksia lapsille ja lapsiperheille kuin romaniteemaisia opastuksia. Kuva: Sanna Lehto, Museovirasto
Kesäkaudella avoinna olevassa Seurasaaren ulkomuseossa järjestettiin niin draamallisia kierroksia lapsille ja lapsiperheille kuin romaniteemaisia opastuksia. Kuva: Sanna Lehto, Museovirasto
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Kansallismuseon Kotiinpaluu-näyttelyn yleisöohjelmassa keskustelua, tekijäopastuksia ja elokuvafestivaali1.12.2021 14:40:02 EET | Tiedote

Yhteistyössä saamelaisyhteisön toimijoiden kanssa tehdyn Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyn ohjelmistokin syntyi yhteisölähtöisesti näyttelytyöryhmän kanssa. Työryhmä koostuu Saamelaismuseo Siidan ja Suomen kansallismuseon työtekijöistä sekä saamelaisyhteisön edustajista. Suomen kansallismuseon Siidalle tekemään saamelaiskokoelman repatriaatio- eli palautusprosessiin kuuluva näyttely on Kansallismuseossa 27.2.2022 asti.

Kotiinpaluu-näyttely luo uudenlaista saamelaiskulttuurin esittämisen tapaa29.10.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Kansallismuseossa, Helsingissä avautuvassa Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyssä saamelaisten käsityöntekijöiden ja nykytaiteilijoiden teokset ovat vuoropuhelussa esillä olevien kokoelmaesineiden kanssa. Lisäksi näyttelyssä on runsas kerros saamelaisten tarinankertojien tekstejä ja tarinoita, esineiden kertomaa sekä arkistoaineistoa, kuten valokuvia ja joikua. Sunnuntaina 31.10. avautuva Kotiinpaluu-näyttely purkaa museoiden kolonisoituneita saamelaiskulttuurin esittämisen tapoja.

Tapaa sunnuntaina 31.10. avautuvan Kotiinpaluu-näyttelyn tekijöitä torstaina 28.10.26.10.2021 14:35:32 EEST | Kutsu

Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttely on raikas kokonaisuus kulttuurihistoriallista aineistoa, nykytaiteen ilmaisua ja kulttuuripoliittista keskustelua. Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelman palautusprosessiin liittyvä näyttely on esillä Kansallismuseossa 31.10.2021–27.2.2022. Näyttelykokonaisuuden suunnittelusta ja poikkitaiteellisesta toteutuksesta vastaavat Saamelaismuseo Siida ja Suomen kansallismuseo yhteistyössä saamelaisyhteisön toimijoiden kanssa. Kutsumme median edustajia tapaamaan Kotiinpaluu-näyttelytyöryhmän jäseniä ja kuulemaan heiltä näyttelyn teemoista ja sen tekemisestä TORSTAINA 28.10. klo 9–11.

Suomen kansallismuseon kohteissa vieraili alkuvuonna 315 000 kävijää – linnat kiinnostivat kotimaanmatkailijoita20.9.2021 12:38:22 EEST | Tiedote

Kotimaanmatkailijat suuntasivat joukolla Suomen kansallismuseon eri puolella Suomea sijaitseviin kohteisiin, joista Hämeen linnassa, sen viereisessä Vankilassa ja Savonlinnan Olavinlinnassa saavutettiin myös kuukausittaisia yleisöennätyksiä. Uudenmaan kohteiden kävijämäärät laskivat hieman viime vuodesta koronarajoitusten ja matkailijakadon vuoksi. Suomen kansallismuseo vastaa kahdeksan museon ja kahden linnan avoinna pidosta, näyttelyistä ja yleisötyöstä. Kohteissa on vieraillut elokuun loppuun mennessä yhteensä 315 000 kävijää.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme