Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Vuoden 2021 näyttelyiden taiteilijoita ovat myös Outi Heiskanen, Eino Ruutsalo ja Hannu Väisänen

Jaa
Ateneumin taidemuseon kolmannessa kerroksessa nähdään 8.10.2021–9.1.2022 taiteen akateemikko Outi Heiskasen retrospektiivinen näyttely. Toisessa kerroksessa olevassa Fokus-salissa nähdään kaksi eri tiivistä kokonaisuutta: näyttely Hannu Väisänen ja Schillmark-variaatiot 13.4.–8.8.2021 sekä Eino Ruutsalon kokeellinen 1960-luku 14.9.2021–3.4.2022. Muutokset näyttelyihin ovat mahdollisia.
Outi Heiskanen Syysjärvellä vuonna 1988. Kuva: Sakari Viika.
Outi Heiskanen Syysjärvellä vuonna 1988. Kuva: Sakari Viika.

Ennen Outi Heiskasen näyttelyä kolmannessa kerroksessa nähdään Ilja Repinin näyttely 29.8.2021 asti. Ateneum on suljettuna koronaviruksen leviämisen estämiseksi 31.3.2021 asti ja Repinin näyttelyn avautumispäivämäärä yleisölle tiedotetaan myöhemmin.

Outi Heiskanen
8.10.2021–9.1.2022

Akateemikko Outi Heiskanen (s. 1937) on yksi maamme tunnetuimmista taiteilijoista. Heiskasen retrospektiivinen näyttely kokoaa yhteen hänen monipuolisen ja monialaisen taiteensa eri osa-alueet. Yli 300:n teoksen näyttely esittelee grafiikkaa, maalauksia, installaatioita, elokuvia ja performanssitaidetta. Näyttelyn on kuratoinut FT Tuula Karjalainen yhdessä Ateneumin intendentin Sointu Fritzen kanssa.

Outi Heiskasen luoma myyttinen maailma on täynnä tarinoita ihmisenä olemisen mysteereistä ja suhteestamme luontoon. Hänen hahmoissaan raja ihmisen ja eläimen välillä voi olla häilyvä, kun keskiössä ovat perusvietit ja elämän kiertokulku. Naiseus, äitiys, erotiikka ja kuolema kutoutuvat yhteen hänen eri keinoin toteutetuissa teoksissaan, joita yhdistää myös säännöistä piittaamaton, joskus anarkistinenkin kokeilunhalu ja kiistämätön virtuositeetti.

Yhteisöllisyys ja lähipiiri ovat olleet keskeisessä roolissa Outi Heiskasen taiteessa jo 1970-luvulta lähtien. Hänen ympärilleen muodostuneiden Record Singersin ja Bellini-akatemian legendaariset esiintymiset pohjustivat performanssitaiteen esiinmarssia. Yksi ikimuistoisista esityksistä oli Ateneumin taidemuseon peruskorjausta edeltäneissä sulkijaisissa vuonna 1984 nähty Kluuvin ruhje. Meilahden taidemuseon puistoon levittäytynyt, Heiskasen taiteilijaystäviensä kanssa vuonna 1983 toteuttama Siirrettävä Tuonela taas oli ensimmäisiä ympäristötaiteen näyttelyitä Suomessa.

Outi Heiskasen tärkein oppi-isä, graafikko Pentti Kaskipuro (Mestari K) on todennut: ”Outi on hiiva, joka laittaa taikinan nousemaan missä vain. Hänen ilmaisupuoleensa ei voi mitenkään puuttua: hän on toisaalta kiinni perinteessä, mutta silti täysin omintakeinen ja ennakkoluuloton.”

Näyttelyn avautuessa ilmestyy Tuula Karjalaisen kirjoittama elämänkerta Outi Heiskasesta (Siltala).

Tutustu näyttelyyn Ateneumin sivuilla 

Fokus-sali: Hannu Väisänen ja Schillmark-variaatiot
13.4.–8.8.2021

”Kun ensimmäisen kerran seisoin edessäsi, Mansikkatyttö, minulla oli ylläni läpimärkä poikien kansallispuku ja villakankaasta tehdyn liivin tuoksu toi mieleeni sateessa seisseen lampaan. Elettiin kuusikymmentäluvun alkua. Olin suostunut tanhumatkalle Helsinkiin ainoastaan, koska kauhistuttavan tanhun korvauksena olisi vierailu taidemuseossa."

Näyttelyssä nähdään kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisäsen (s. 1951) variaatioita Nils Schillmarkin maalauksesta Mansikkatyttö (1782). Teos teki taiteilijaan lähtemättömän vaikutuksen Ateneumissa jo lapsena. Maalauksen mallina oli aatelistyttö Ulrika Charlotta Armfelt (1771–1835). Teossarjaa tehdessään Väisänen on tutkinut sekä Schillmarkin että Armfeltin elämää.

Maalausten lisäksi näyttelyn yhteydessä esitellään myös 20 taiteilijan kirjoittamaa proosakatkelmaa. Niissä Väisänen kuvailee tuntemuksiaan Schillmarkin teosten edessä ja kuvittelee, millaisia olivat Armfeltin elämän onnekkaat ja epäonniset käännekohdat.

Tutustu näyttelyyn Ateneumin sivuilla 

Fokus-sali: Eino Ruutsalon kokeellinen 1960-luku
14.9.2021–3.4.2022

Kuvataiteilija ja elokuvantekijä Eino Ruutsalo (1921–2001) oli 1960-luvulla maamme taidekentän keskeisiä kokeilijoita. Hän toteutti monia teoksiaan yhteistyössä muusikoiden, runoilijoiden ja tanssijoiden kanssa. Kotimaisen kokeellisen elokuvan pioneeri Ruutsalosta tuli kansainvälistä tunnustusta saaneella filmillään Kineettisiä kuvia (1962). Yhden salin näyttely juhlistaa taiteilijan satavuotissyntymäpäivää.

Ruutsalo siirtyi vauhdikkaasti välineestä toiseen ja yhdisteli ennakkoluulottomasti eri ilmaisumuotoja. Hän teki 1960-luvulla pääasiassa visuaalista runoutta, kokeellisia lyhytelokuvia, esinekoosteita, valokineettisiä teoksia sekä dokumentti- ja näytelmäelokuvia. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu myös grafiikkaa, maalauksia ja veistoksia. Vapaa työskentelytapa eri taiteenlajien parissa ja niiden välialueilla teki Ruutsalosta kotimaisen nykytaiteen edelläkävijän.

Näyttelyn ovat kuratoineet tutkija Marko Home ja Ateneumin näyttelytuottaja Katja Ikäläinen. Marko Homeen taidehistorian väitöstutkimus Ruutsalon 1960-luvun taiteesta valmistuu ennen näyttelyn avautumista. 

Tutustu näyttelyyn Ateneumin sivuilla 

Aukioloajat museon avauduttua
Ti, pe klo 10–18 | Ke, to klo 10–20 | La, su klo 10–17 | Ma suljettu

Sisäänpääsymaksut vuonna 2021
19.3.–29.8. Normaali pääsylippu 19 €, alennettu 17 € (Repin-näyttely)
30.8.–31.12. Normaali pääsylippu 18 €, alennettu 16 €
Alle 18-vuotiaat ilmaiseksi

Ohjeemme turvalliseen museovierailuun
Lue lisää Ateneumin sivuilta

Twitter@AteneumMuseum | Facebook: AteneumArtMuseum | Instagram: ateneummuseum

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tiedottaja Anna Kari, puh. 040 717 8185, anna.kari at ateneum.fi


Kuvat: press.ateneum.fi | käyttäjätunnus: ateneum | salasana: mediat

Kuvat

Outi Heiskanen Syysjärvellä vuonna 1988. Kuva: Sakari Viika.
Outi Heiskanen Syysjärvellä vuonna 1988. Kuva: Sakari Viika.
Lataa
Outi Heiskanen: Hattu (1974). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.
Outi Heiskanen: Hattu (1974). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.
Lataa
Outi Heiskanen: Mila - Repa II (1985–1986). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Skop. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.
Outi Heiskanen: Mila - Repa II (1985–1986). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Skop. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.
Lataa
Outi Heiskanen: Lautalla (1976). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.
Outi Heiskanen: Lautalla (1976). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen.
Lataa
Nils Schillmark: Mansikkatyttö (1782). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Nils Schillmark: Mansikkatyttö (1782). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Lataa
Hannu Väisänen: Kristallen den fina (2020). Taiteilijan omistuksessa. Kuva: Hannu Väisänen.
Hannu Väisänen: Kristallen den fina (2020). Taiteilijan omistuksessa. Kuva: Hannu Väisänen.
Lataa
Hannu Väisänen: Mansikkatyttö sateessa (2020). Taiteilijan omistuksessa. Kuva: Isabelle Jan / Studio 8.
Hannu Väisänen: Mansikkatyttö sateessa (2020). Taiteilijan omistuksessa. Kuva: Isabelle Jan / Studio 8.
Lataa
Eino Ruutsalo vuonna 1969. Yksityiskohta. Kuva: Amos Andersonin taidemuseon näyttelyarkisto / Amos Rex.
Eino Ruutsalo vuonna 1969. Yksityiskohta. Kuva: Amos Andersonin taidemuseon näyttelyarkisto / Amos Rex.
Lataa
Eino Ruutsalo: Kineettisiä kuvia (1962). Yksityiskohta elokuvasta. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.
Eino Ruutsalo: Kineettisiä kuvia (1962). Yksityiskohta elokuvasta. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.
Lataa
Eino Ruutsalo: Box 504 (1967). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Eino Ruutsalo: Box 504 (1967). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum
Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum
Kaivokatu 2
00100 HELSINKI

0294 500 200http://www.ateneum.fi

Ateneumin taidemuseo on Suomen johtava taidemuseo, jonka kokoelmat kattavat taidetta 1800-luvulta moderniin. Ateneum on osa Kansallisgalleriaa, yhdessä nykytaiteen museo Kiasman sekä Sinebrychoffin taidemuseon kanssa. www.kansallisgalleria.fi

 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ateneumin taidemuseo / Konstmuseet Ateneum / Ateneum Art Museum

Välkommen till presskonferensen för Eero Järnefelt-utställningen på onsdag den 3 april 2024 kl. 10.15.20.3.2024 12:34:53 EET | Tiedote

Presskonferensen för utställningen hålls onsdagen 3.4.2024 kl. 10.15 både på Ateneum och på nätet – noggrannare information nedan. På Konstmuseet Ateneum ses 5.4–25.8.2024 en utställning som omfattar Eero Järnefelts (1863–1937) hela karriär. Järnefelt växte upp i en kosmopolitisk kulturfamilj och var en mästerlig natur- och porträttmålare som i sin konst ständigt sökte känsla och sanning. Den nu aktuella utställningshelheten presenterar hans omfattande produktion och hans betydelse för Finlands konst och för finskheten. De mångsidiga naturskildringarna kan få betraktaren att undra om den natur konstnären skildrade på 1800- och 1900-talen ännu existerar.

Tervetuloa Eero Järnefelt -näyttelyn tiedotustilaisuuteen keskiviikkona 3.4.202420.3.2024 12:34:53 EET | Tiedote

Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 3.4.2024 sekä Ateneumissa että verkossa klo 10.15 – lisätiedot alempana. Ateneumin taidemuseossa nähdään 5.4.–25.8.2024 mestarillisen luonto- ja henkilökuvaajan, tunnetta ja totuutta etsineen Eero Järnefeltin (1863–1937) koko uraa käsittävä näyttely. Kokonaisuus esittelee kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle. Monipuoliset luontokuvaukset saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa.

Welcome to the Eero Järnefelt exhibition press conference on Wednesday, April 3, 2024, at 10:1520.3.2024 12:34:53 EET | Press release

The press conference for the exhibition will be held on Wednesday 3 April 2024 at 10:15, on site at the Ateneum and online. For more information, see below. From 5 April to 25 August 2024, the Ateneum Art Museum will present an exhibition that covers the entire career of Eero Järnefelt (1863–1937). A master depicter of nature and people, Järnefelt always sought emotion and truth. The exhibition will present the extensive oeuvre of Järnefelt, who grew up in a cultured, cosmopolitan family, and it will explore the artist’s significance for Finnish art and Finnishness. The varied nature depictions raise the question of whether the natural environments captured by the artist in the 19th and 20th centuries still exist.

Naturens stora och små teman fascinerar på Eero Järnefelts utställning26.2.2024 14:10:48 EET | Tiedote

På Konstmuseet Ateneum ses 5.4–25.8.2024 en utställning som omfattar Eero Järnefelts (1863–1937) hela karriär. Järnefelt växte upp i en kosmopolitisk kulturfamilj och var en mästerlig natur- och porträttmålare som i sin konst ständigt sökte känsla och sanning. Den nu aktuella utställningshelheten presenterar hans omfattande produktion och hans betydelse för Finlands konst och för finskheten. De mångsidiga naturskildringarna kan få betraktaren att undra om den natur konstnären skildrade på 1800- och 1900-talen ännu existerar. Presskonferensen för utställningen hålls onsdagen 3.4.2024 både på Ateneum och på nätet – noggrannare information nedan.

Eero Järnefeltin näyttelyssä kiehtovat luonnon suuret ja pienet teemat26.2.2024 14:10:48 EET | Tiedote

Ateneumin taidemuseossa nähdään 5.4.–25.8.2024 mestarillisen luonto- ja henkilökuvaajan, tunnetta ja totuutta etsineen Eero Järnefeltin (1863–1937) koko uraa käsittävä näyttely. Kokonaisuus esittelee kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle. Monipuoliset luontokuvaukset saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa. Näyttelyn tiedotustilaisuus on ke 3.4.2024 sekä Ateneumissa että verkossa – lisätiedot alempana.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye