Vuoden kirjastokunta -kilpailun finalistit julkistettiin tänään Turun Kirjamessuilla: palkinnosta kisaavat Helsinki, Ii, Kurikka, Mikkeli ja Tampere
Kunnalle ja sen kirjastotoiminnalle myönnettävä Vuoden kirjastokunta -palkinto jaetaan tänä vuonna toista kertaa. Kuntaliiton järjestämän kilpailun voittoa tavoitteli 28 kuntaa, joista finaalin valittiin viisi hakijaa. Tänä vuonna kilpailun teemana oli lukeminen ja lukemisen edistäminen.
Turun Kirjamessuilla julkistetut Vuoden kirjastokunta -kilpailun finalistit ovat Helsinki, Ii, Kurikka, Mikkeli ja Tampere. Kuntaliitto järjestää kilpailun yhteistyössä Suomen Kirjastoseuran kanssa.
- Toivomme kilpailun avulla voivamme nostaa esiin ja juhlistaa kirjastojen tekemää työtä. Tänä vuonna haluamme antaa kunnille ja kirjastoille mahdollisuuden kertoa omasta toiminnastaan ja onnistumisistaan lukemisen edistämiseksi, sanoo erityisasiantuntija Johanna Selkee Kuntaliitosta.
Arviointikriteereinä eri asiakasryhmien ja lukemisen tapojen huomioiminen
Kilpailun tänään päättyneessä ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijaraati kävi läpi kaikki 28 hakemusta ja valitsi niiden joukosta viisi finalistia.
- Raadilla oli positiivinen ongelma, sillä hakemuksista kävi ilmi, että eri puolilla Suomea tehdään todella monipuolista ja laadukasta työtä lukemisen edistämiseksi, kertoo Selkee.
Tänä vuonna kirjastojen toimintaa tarkasteltiin erityisesti lukemisen edistämisen näkökulmasta. Raati painotti arvioissaan erityisesti sitä, miten eri asiakasryhmät ja lukemisen tavat on huomioitu lukemisen edistämisessä. Lisäksi raati katsoi, että valintaperusteissa on otettava huomioon myös kuntakentän moninaisuus ja erikokokoisten kuntien erilaiset mahdollisuudet kehittää kirjastotoimintaansa.
Kilpailun voittaja julkistetaan Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 26.10.2019 klo 13.00. Loppukilpailun tuomarina toimii juontaja ja kirjailija Jenni Pääskysaari. Lisäksi Suomen kirjastoseura järjestää verkkoäänestyksen, jossa finalistien keskuudesta valitaan yleisön suosikki. Yleisöäänestykseen voi osallistua 4.10. jälkeen Suomen kirjastoseuran Facebook-sivuilla osoitteessa www.facebook.com/kirjastoseura.
Katso videokooste kilpailun finalisteista osoitteessa www.kuntaliitto.fi/kirjastokunta.
Lisätietoa:
Johanna Selkee, erityisasiantuntija, opetus ja kulttuuriyksikkö, p. 050 435 9420
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kostnaderna för hälso- och sjukvården har ökat i de stora städerna – i de medelstora kommunerna började kostnaderna minska något22.6.2020 09:22:52 EEST | Tiedote
Kommunförbundet har utrett kostnaderna för hälso- och sjukvården i stora städer och kostnaderna för social- och hälsovården i medelstora kommuner år 2019. Enligt utredningen har kostnaderna för hälso- och sjukvården ökat i de stora städerna, medan kostnaderna inom social- och hälsovårdssektorn har minskat något i de medelstora kommunerna år 2019. Befolkningens stigande medelålder och det ökade behov av service och vård som den ger upphov till har ökat kostnaderna för kommunernas social- och hälsovårdssektor. Samtidigt påverkar också de ökade kostnaderna för den specialiserade sjukvården ekonomin på ett betydande sätt i synnerhet i de stora städerna. Kostnaderna på väg uppåt i de stora städerna Alla icke-åldersstandardiserade totalkostnader för hälso- och sjukvården i stora städer uppgick 2019 till sammanlagt 5,5 miljarder euro, medan kostnaderna 2018 uppgick till sammanlagt cirka 4,9 miljarder euro. Enligt utredningens kategorisering uppgick kostnaderna för primärvården till cirka 2,6
Terveydenhuollon kustannukset kasvaneet suurissa kaupungeissa – keskisuurissa kunnissa kustannukset kääntyivät pieneen laskuun22.6.2020 09:21:04 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on selvittänyt suurten kaupunkien terveydenhuollon sekä keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia vuodelta 2019. Selvityksen mukaan terveydenhuollon kustannukset ovat suurissa kaupungeissa kasvaneet, kun taas keskisuurissa kunnissa sosiaali- ja terveystoimen kustannukset olivat vuonna 2019 pienoisessa laskussa. Väestön ikääntyminen ja sen myötä palvelun ja hoidon tarpeiden kasvu ovat lisänneet kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia. Samalla myös erikoissairaanhoidon kasvaneet kustannukset vaikuttavat erityisesti suurten kaupunkien talouteen merkittävällä tavalla. Suurissa kaupungeissa terveydenhuollon kustannukset nousussa Suurten kaupunkien terveydenhuollon kaikki ikävakioimattomat kokonaiskustannukset olivat vuonna 2019 yhteensä 5,5 miljardia euroa, kun vuonna 2018 kustannukset yhteensä olivat noin 4,9 miljardia euroa. Selvityksessä esitetyllä jaottelulla perusterveydenhuollon kustannukset olivat noin 2,6 miljardia euroa ja erikoissairaanhoi
En första uppskattning av nästa år: Coronakrisen försvagar den kommunala ekonomin med 1,7 miljarder euro år 202118.6.2020 09:45:50 EEST | Tiedote
Coronaepidemin kommer att försvaga kommunernas ekonomi med totalt 1,7 miljarder euro år 2021. Merparten, eller 1,4 miljarder euro, förklaras av minskade skatteinkomster. Kommunernas kostnader förväntas år 2021 öka med 200 miljoner euro till följd av coronaepidemin.
Ensiarvio vuodesta 2021: Koronakriisi heikentää kuntataloutta 1,7 miljardia euroa18.6.2020 09:24:25 EEST | Tiedote
Koronaepidemia heikentää kuntataloutta vuonna 2021 kaikkiaan 1,7 miljardia euroa. Valtaosa eli 1,4 miljardia euroa heikentymisestä selittyy kuntien verotulojen romahtamisesta. Kuntien kustannusten arvioidaan kasvavan 200 miljoonaa euroa koronaepidemian takia vuonna 2021.
Seutukaupungeissa väestö keskittyy – keskustat vetovoimaisia12.6.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Seutukaupunkien sisäinen muuttoliike on kasvattanut kaupunkien keskustataajamia 2010-luvulla. Keskustojen muita alueita vahvempi väestönkehitys kaupungistaa ja keskittää seutukaupunkeja, vaikka koko kaupungin väestökehitys ei olisikaan positiivista. Tiedot käyvät ilmi seutukaupunkien aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä tilaamasta selvityksestä.
Befolkningen i regionstäderna koncentreras – centrumen är attraktiva12.6.2020 10:00:00 EEST | Tiedote
Flyttningsrörelsen inom regionstäderna har gjort att de centrala tätorterna har vuxit på 2010-talet. Befolkningsutvecklingen, som är starkare i centrum än i övriga områden, leder till en urbanisering och förtätning av regionstäderna, även om hela stadens befolkningsutveckling inte nödvändigtvis är positiv. Uppgifterna framgår av en utredning som regionstäderna beställt av konsultbyrån för regionutveckling MDI.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme