Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta.
– Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa.
Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.

Monipuolista hyvinvointia tukevaa henkilöstöä kunnissa
Perusopetuksen ja lukioiden osalta peräti 85 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista ilmoitti, että niissä työskentelee lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa henkilöstöä. Yleisimpiä nimikkeitä ovat esimerkiksi kouluvalmentaja, tsemppari tai koulunuorisotyöntekijä.
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa vastaavaa henkilöstöä on selvästi vähemmän: noin viidennes kunnista kertoi palkanneensa hyvinvointia edistäviä työntekijöitä, kuten muun muassa varhaisen tuen ohjaajia tai perheohjaajia.
Rahoitus pääosin kuntien varassa
Suurin osa hyvinvointia tukevan henkilöstön palkkakustannuksista katetaan kuntien omasta rahoituksesta. Perusopetuksen ja lukion osalta lähes puolet kunnista kertoi rahoituksen tulevan kokonaan omasta budjetista, kun taas vajaa neljännes hyödynsi hankerahoitusta. Lähes puolet kunnista ilmoitti rahoituksen muodostuvan näiden yhdistelmästä.
Myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta luvut olivat samansuuntaisia: runsas puolet kunnista ilmoitti kattavansa palkkakustannukset omalla rahoituksella, reilu kymmenesosa hankerahoituksella ja noin kolmannes näiden yhdistelmällä.
Kasvava tarve, rajalliset resurssit
Selvityksissä lähes kaikki kunnat arvioivat lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan henkilöstön tarpeen kasvavan tulevaisuudessa, erityisesti perusopetuksessa ja lukioissa. Vain yksittäiset kunnat ennakoivat tarpeen vähenevän. Varhaiskasvatuksessa näkymä oli maltillisempi, mutta sielläkin lähes puolet kunnista arvioi tarpeen kasvavan.
– Kuntien tahto edistää lasten ja nuorten hyvinvointia on ilmeinen ja palveluihin satsaaminen on merkittävää. Kuntien taloustilanne on kuitenkin rajallinen. Entistä tärkeämpää olisi yhdessä kuntien ja hyvinvointialueiden kesken miettiä vaikuttavia tapoja jo olemassa olevan henkilöstön toiminnalle ja vastata siten oppilaiden tarpeisiin, teroittaa Myllymäki.
Laki ohjaa yhteistyöhön, mutta käytäntö ontuu
Opiskeluhuoltolaki ohjaa kuntia ja hyvinvointialueita edistämään ja ylläpitämään opiskelijan hyvää oppimista, hyvää psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. Vuoden 2023 uudistuksessa yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteuttavat kuraattori- ja psykologipalvelut sekä kouluterveydenhuolto siirrettiin hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon lisäksi kaikki koulussa toimivat koulun aikuiset ja hyvinvointialueen ammattihenkilöt toteuttavat yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on lain mukaan ensisijaista.
Kyselyjen perusteella yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa vaihtelee huomattavasti. Osa kunnista kuvaa yhteistyötä sujuvaksi ja monialaisia tiimejä toimiviksi, mutta monessa kunnassa haasteet korostuvat. Erityisesti koetaan, että hyvinvointialueiden henkilöstö on arjessa liian vähän paikalla, ja heidän työnsä painottuu yksilökohtaiseen tukeen, jolloin yhteisöllinen työ jää pitkälti kunnan oman henkilöstön vastuulle. Rekrytointihaasteet, resurssipula ja organisaatiomuutokset hankaloittavat yhteistyötä.
– Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä tulee edelleen vahvistaa. On pidettävä mielessä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä kunnille että hyvinvointialueille. Yhteistyön tekeminen asiassa velvoittaa molempia. Kyselyn mukaan kunnissa kuitenkin koetaan, että vastuu yritetään siirtää kunnille.
Miten kysely tehtiin?
Kysely lähetettiin kaikkiin Manner-Suomen kuntiin. Perusopetusta ja lukiokoulutusta koskevaan kyselyyn saatiin vastauksia 139 kunnasta, mikä on noin 48 prosenttia kunnista. Kysely oli avoinna 23.5.–3.6.2025. Vastaajista 118 kuntaa, eli noin 85 prosenttia, ilmoitti, että heidän kunnassaan työskentelee hyvinvointia tukevaa henkilöstöä perusopetuksessa ja lukiossa.
Varhaiskasvatusta ja esiopetusta koskevassa kyselyssä kartoitettiin kunnissa työskentelevää, ei-lakisääteistä henkilöstöä, jonka tehtävänä on edistää lasten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Tämä kysely lähetettiin kaikille Manner-Suomen kunnille, ja siihen saatiin 182 vastausta. Kysely oli avoinna 16.–27.5.2025.
Tutustu tarkempiin tuloksiin liitteinä olevista raporteista.
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt
Irmeli Myllymäki
koulutusasioiden johtaja
+358 46 921 4443
Irmeli.Myllymaki@kuntaliitto.fi
Liisa Jurmu
kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö, projektipäällikkö
+358 50 479 6835
Liisa.Jurmu@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.
Budgetmanglingen drabbade kommunerna mindre än befarat – oro för hur normavvecklingen inom integrationstjänsterna ska lyckas3.9.2025 11:36:06 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet uttrycker lättnad över att regeringen avstod från största delen av de nya nedskärningar i kommunernas statliga finansiering som Finansministeriet föreslog i augusti. Regeringen skär dock ner statsandelarna till kommunerna nästa år med sammanlagt 75 miljoner euro genom beslut som fattades redan vid vårens ramförhandlingar. Enligt förslagen vid budgetmanglingen blir det dessutom en tilläggsnedskärning på 30 miljoner euro i kommunernas kalkylerade integrationsersättningar för 2027.
Budjettiriihi kuritti kuntia pelättyä vähemmän - kotouttamisen normienpurun onnistuminen huolestuttaa3.9.2025 09:46:02 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on huojentunut siitä, että hallitus luopui valtaosasta valtiovarainministeriön elokuussa esittämistä uusista kuntien valtionrahoituksen lisäleikkauksista. Hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia ensi vuonna kuitenkin jo kevään kehysriihessä tehdyillä päätöksillä yhteensä 75 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi riihessä päädyttiin esittämään 30 miljoonan euron lisäleikkaukset kuntien laskennallisiin kotouttamiskorvauksiin vuodelle 2027.
Kommunförbundets utredning: kunskapssektorn skapar tillväxt i Finland, men tillväxten koncentreras till städerna2.9.2025 09:07:11 EEST | Pressmeddelande
Branscher som stöder sig på kunskapsarbete är klart de mest betydande sektorerna för ny tillväxt i Finland. Under 2015–2023 skapade kunskapssektorn 50 000 nya arbetstillfällen och 26 500 nya företag i Finland. Detta framgår av en utredning som Kommunförbundet beställt av MDI. Undersökningen granskar den regionala företagsetableringen och utvecklingen av arbetstillfällen inom kunskapsbranscherna, branscherna inom den gröna omställningen och andra tillväxtbranscher.
Kuntaliiton selvitys: Tietoalat luovat kasvua Suomeen, mutta kasvu keskittyy kaupunkeihin2.9.2025 09:02:56 EEST | Tiedote
Tietotyöhön nojaavat alat ovat selvästi merkittävimmät uuden kasvun alat Suomessa. Vuosina 2015–2023 tietoalat loivat Suomeen 50 000 uutta työpaikkaa ja 26 500 uutta yritystä. Tämä selviää Kuntaliiton MDI:llä teettämästä selvityksestä, joka tarkastelee alueellista yritysperustantaa sekä tietoalojen, vihreän siirtymän alojen ja muiden kasvualojen työpaikkakehitystä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme