Vuoden kirjastokunta -kilpailun voittaja on Helsinki, Kurikasta yleisön suosikki
Loppukilpailussa Vuoden kirjastokunnan tittelistä kilpailivat Helsinki, Ii, Kurikka, Mikkeli ja Tampere. Kuntaliitto järjesti kilpailun yhteistyössä Suomen Kirjastoseuran kanssa.
- Vuoden kirjastokunta -kilpailun avulla haluamme antaa kunnille ja kirjastoille tilaisuuden kertoa omasta toiminnastaan ja onnistumisistaan. Tänä vuonna halusimme nostaa esiin erityisesti kuntien ja kirjastojen lukemisen edistämiseksi tekemää tärkeää työtä, sanoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.
Vuoden 2019 teemana lukeminen ja lukemisen edistäminen
Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijaraati kävi läpi kaikki 28 hakemusta ja valitsi niiden joukosta viisi finalistia.
- Raadilla oli positiivinen ongelma, sillä hakemuksista kävi ilmi, että eri puolilla Suomea tehdään todella monipuolista ja laadukasta työtä lukemisen edistämiseksi, kertoo raadin jäsenenä toiminut erityisasiantuntija Johanna Selkee Kuntaliitosta.
Tänä vuonna kirjastojen toimintaa tarkasteltiin erityisesti lukemisen edistämisen näkökulmasta. Raati painotti arvioissaan erityisesti sitä, miten eri asiakasryhmät ja lukemisen tavat on huomioitu lukemisen edistämisessä. Lisäksi raati katsoi, että valintaperusteissa on otettava huomioon myös kuntakentän moninaisuus ja erikokokoisten kuntien erilaiset mahdollisuudet kehittää kirjastotoimintaansa.
Loppukilpailun tuomarina toimi toimittaja ja kirjailija Jenni Pääskysaari. Pääskysaaren mukaan finalistit olivat kaikki erinomaisia, joten valinta oli vaikea.
- Tehtävä oli minulle suuri ilo ja kunnia. Helsinki on ottanut ansiokkaasti paikan suunnannäyttäjänä. Helsinki näyttää mitä kaikkea kirjasto voi tulevaisuudessa olla. Vuonna 2019 Helsinki on nostanut lukemisen ja kirjastot ei vain kunnan vaan koko maan ja jopa maailman puheenaiheeksi, sanoo Pääskysaari.
Kurikasta yleisöäänestyksen voittaja
Vuoden Kirjastokunta -kilpailun yleisöäänestyksen voittaja on Kurikka. Kuntaliiton yhteistyökumppani Suomen kirjastoseura järjesti 4.10.- 21.10. verkkoäänestyksen, jossa finalistien keskuudesta valittiin yleisön suosikki.
Katso videokooste kilpailun finalisteista osoitteessa www.kuntaliitto.fi/kirjastokunta.
Lisätietoa:
Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuriyksikkö, Kuntaliitto
p. 050 590 4796
Rauha Maarno
Toiminnanjohtaja, Suomen Kirjastoseura
p. 044 748 1801
Tietoja julkaisijasta
Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundKuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Erot kuntien veroprosenteissa uhkaavat revetä ennennäkemättömiin lukemiin - Kuntaliiton Karhunen: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin13.9.2025 08:20:46 EEST | Tiedote
Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä. Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.
Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet11.9.2025 07:11:17 EEST | Tiedote
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.
Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme