Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Vuoden kirjastokunta -kilpailun voittaja on Helsinki, Kurikasta yleisön suosikki

26.10.2019 14:38:42 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Kunnalle ja sen kirjastotoiminnalle myönnettävä Vuoden kirjastokunta -palkinto jaettiin tänä vuonna toista kertaa. Kuntaliiton järjestämän kilpailun voittoa tavoitteli 28 kuntaa, joista finaalin valittiin viisi hakijaa. Voittaja ja yleisön suosikki julkistettiin tänään Helsingin Kirjamessuilla.

Loppukilpailussa Vuoden kirjastokunnan tittelistä kilpailivat Helsinki, Ii, Kurikka, Mikkeli ja Tampere. Kuntaliitto järjesti kilpailun yhteistyössä Suomen Kirjastoseuran kanssa.

- Vuoden kirjastokunta -kilpailun avulla haluamme antaa kunnille ja kirjastoille tilaisuuden kertoa omasta toiminnastaan ja onnistumisistaan. Tänä vuonna halusimme nostaa esiin erityisesti kuntien ja kirjastojen lukemisen edistämiseksi tekemää tärkeää työtä, sanoo Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta.

Vuoden 2019 teemana lukeminen ja lukemisen edistäminen

Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa asiantuntijaraati kävi läpi kaikki 28 hakemusta ja valitsi niiden joukosta viisi finalistia.

- Raadilla oli positiivinen ongelma, sillä hakemuksista kävi ilmi, että eri puolilla Suomea tehdään todella monipuolista ja laadukasta työtä lukemisen edistämiseksi, kertoo raadin jäsenenä toiminut erityisasiantuntija Johanna Selkee Kuntaliitosta.

Tänä vuonna kirjastojen toimintaa tarkasteltiin erityisesti lukemisen edistämisen näkökulmasta. Raati painotti arvioissaan erityisesti sitä, miten eri asiakasryhmät ja lukemisen tavat on huomioitu lukemisen edistämisessä. Lisäksi raati katsoi, että valintaperusteissa on otettava huomioon myös kuntakentän moninaisuus ja erikokokoisten kuntien erilaiset mahdollisuudet kehittää kirjastotoimintaansa.

Loppukilpailun tuomarina toimi toimittaja ja kirjailija Jenni Pääskysaari. Pääskysaaren mukaan finalistit olivat kaikki erinomaisia, joten valinta oli vaikea.

- Tehtävä oli minulle suuri ilo ja kunnia. Helsinki on ottanut ansiokkaasti paikan suunnannäyttäjänä. Helsinki näyttää mitä kaikkea kirjasto voi tulevaisuudessa olla. Vuonna 2019 Helsinki on nostanut lukemisen ja kirjastot ei vain kunnan vaan koko maan ja jopa maailman puheenaiheeksi, sanoo Pääskysaari.

Kurikasta yleisöäänestyksen voittaja

Vuoden Kirjastokunta -kilpailun yleisöäänestyksen voittaja on Kurikka. Kuntaliiton yhteistyökumppani Suomen kirjastoseura järjesti 4.10.- 21.10. verkkoäänestyksen, jossa finalistien keskuudesta valittiin yleisön suosikki.

Katso videokooste kilpailun finalisteista osoitteessa www.kuntaliitto.fi/kirjastokunta.

Lisätietoa:

Terhi Päivärinta

johtaja, opetus ja kulttuuriyksikkö, Kuntaliitto

p. 050 590 4796

Rauha Maarno

Toiminnanjohtaja, Suomen Kirjastoseura

p.  044 748 1801

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande

Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye