Vuoden museoviestintäteko -kilpailun finalistit valittu

Vuoden viestintäteko -palkinto jaetaan joka toinen vuosi onnistuneelle, positiivisesti erottuvalle viestintäteolle. Suomen museoliitto ja Kansainvälisen museoneuvosto ICOMin Suomen komitea palkitsevat Vuoden viestintäteon tänä keväänä viidettä kertaa. 

“Palkintolautakunnalla oli hieno tehtävä käydä läpi korkeatasoisia ja monipuolisiahakemuksia. Museot tekevät viestinnän parissa hienoa työtä: Löytyy osaamista, kekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta. Museot ovat monessa mukana, seuraavat aikaa ja tekevät viestintää monin eri keinoin”, summaa palkintoraadin puheenjohtaja Marjo Meriluoto. 

Vuoden viestintäteko 2023 -voittaja julkaistaan Valtakunnallisten museopäivien yhteydessä järjestettävässä Museopalkintogaalassa Helsingissä 25. toukokuuta 2023. 

Palkintolautakunnan jäsenet vuosille 2023–2025 ovat Vapriikin näyttelypäällikkö Marjo Meriluoto (lautakunnan puheenjohtaja), Turun kaupungin järjestämisjohtaja Minna Sartes, opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Eeva Teräsvirta, Outokummun seudun toimittaja Pasi Huttunen, Vaasan kaupungin museoiden museotoimenjohtaja Elina Bonelius, Kansallismuseon näyttelyamanuenssi Erik Tirkkonen ja Poliisimuseon tutkija Maritta Jokiniemi (Vuoden museo 2022 -kilpailun voittajan edustaja). Lautakunnan sihteerinä toimii Museoliiton koulutus- ja kehittämisasiantuntija Emilia Merisalo.   

Vuoden museoviestintäteko 2023 -finalistit 

Suomen valokuvataiteen museon Kuva ois kiva -podcast 

Valokuva-aiheinen Kuva ois kiva -podcast oli aloittaessaan yksi ensimmäisistä, ellei ensimmäinen museoalan podcast Suomessa. Podcastia on julkaistu tähän mennessä 25 jaksoa. Jaksoissa hyödynnetään museon valmiiksi digitoituja ääniteaineistoja ja käsikirjoitetaan kokonaan uusia, museon toimintaa avaavia sisältöjä.  

Podcast on onnistunut tuomaan museon toiminnan eri osa-alueita, ajankohtaisia asioita, asiantuntemusta sekä kokoelma-aineistoja pysyvästi yleisön tavoitettavaksi. Lisäksi hankkeessa on luotu podcast-tuotantoon toimintamalli, joka on jaettu muun muassa marraskuussa 2019 järjestetyssä seminaarissa yli 40 museoammattilaiselle. 

LaMu-kahvit eli Lapin alueellisten vastuumuseoiden etäkahvit 

Lapin alueellisten vastuumuseoiden, eli Tornionlaakson museon, Saamelaismuseo Siidan, Kemin taidemuseon, Lapin maakuntamuseon ja Rovaniemen taidemuseon yhteistyönä järjestämät Lapin museoiden etäkahvit saivat alkunsa loppuvuonna 2021 koronapandemian myötä. Etäkahvien tavoitteena on madaltaa kynnystä tapaamisiin sekä ammatillisten museoiden, että ei-ammatillisten ja vapaaehtoisvoimin toimivien paikallis- ja kotimuseoiden kesken. Tilaisuuksilla halutaan vahvistaa keskinäisiä verkostoja sekä keskustella ajankohtaisista aiheista yhdessä.  

Vuonna 2022 tapaamisia järjestettiin säännöllisesti ja niitä jatketaan myös tulevaisuudessa. Kahvittelut on pidetty matalan kynnyksen tilaisuuksina, joille on vakiintunut rakenteeksi kullakin kerralla vaihtuva alueen museon lyhyt esittely, varsinainen pääaihe alustuksineen sekä aiheeseen liittyvä vapaa keskustelu.  

Museoviraston korjaustaito.fi -sivusto 

Museoviraston uusi sivusto, Korjaustaito.fi, tuo yleisesti saataville rakennusperinnön hoidon, säilyttävän korjaamisen ja restauroinnin tietoa, ohjeita ja kokemuksia. Sivustolle on koottu aiemmin hajallaan ja osin vaikeasti tavoitettavissa ollutta tietoa. Korjaustaito.fi kertoo aiheistaan luotettavasti ja ammattimaisesti mutta kuitenkin yleistajuisesti ja ymmärrettävästi. Korjaustaito-sivuston ohjeisto perustuu suojelluissa rakennuksissa käytettyihin vaalimisen periaatteisiin.  

Sivusto on suunnattu kaikille rakennusten hoidon ja korjaamisen kanssa tekemisissä oleville ja aiheesta kiinnostuneille: omakorjaajille ja ammattilaisille, viranomaisille, opiskelijoille ja harrastajille. 16.2.2022 julkaistu sivusto on ensimmäisen toimintavuotensa aikana houkutellut noin 23 000 kävijää.  

Turku Åbo 1827 -kokonaisuus  

Turun museokeskuksen ja Historian ja tulevaisuuden museon Turku Åbo 1827 -kokonaisuus viestii monipuolisesti kaksisataa vuotta sitten kadonneesta kaupungista. Se tuo tutkittua tietoa saavutettavaksi – kokemuksina, verkossa kuvina ja videoina, sekä sovelluksina kaupunkitilassa ja etänä.  

Projektina Turku Åbo 1827 perustuu laajaan kaupunkitutkimukseen, jossa aineistoina ovat muun muassa palovakuutus- ja katselmusasiakirjat, noin 130 pohja- ja julkisivu- ja/tai leikkauspiirustusta sekä aikaismaisemakuvat. Perinteisesti tutkimustulokset tehdään näkyviksi julkaisuina ja näyttelyinä, mutta tässä projektissa päätettiin edetä toisin: Tutkimustieto saa hahmonsa 3D-mallina sekä sitä tukevana paradatadokumenttina. 

Malli ja siitä tuotetut toteutukset ovat lisänneet tietoisuutta kaupungin identiteetistä ja antaneet kipinän oivaltaa Turun historian monimuotoisuutta ja syvyyttä.