Vuoden valtuutetuksi valittiin Hilkka Kemppi Asikkalasta

Hilkka Kemppi valittiin Asikkalan kunnanvaltuuston vuoden 2017 vaaleissa ja nimettiin heti valtuuston puheenjohtajaksi. Hän on tuonut uusia malleja valtuustotyöskentelyyn, lisännyt avoimuutta ja yhteistyötä sisäisesti ja ulospäin. Kuntalaisia, yrityksiä, yhteisöjä ja kunnan henkilöstöä on otettu mukaan strategiatyöhön. Valtuuston puheenjohtaja kutsui koolle lapsiparlamentin, oli luomassa nuorille työpajoja uuden koulun rakentamishankkeen yhteydessä sekä on johtanut elinkeinoyhtiötä uuteen suuntaan sen hallituksen puheenjohtajana.
- Olen valtavan iloinen, että minut palkittiin ensimmäisenä vuoden valtuutettuna. Erityisen kiitollinen olen siitä, että tämä palkinto tulee oman kunnan luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteisellä tuella. Olen pyrkinyt työssäni rakentamaan siltoja valtuutettujen, työntekijöiden ja kuntalaisten välille ja rakentamaan sitä kautta uudenlaista osallistavaa kunnan toimintakulttuuria, sanoo Kemppi.
Hilkka Kemppiä esittivät vuoden valtuutetuksi Asikkalan kunnan johtoryhmä ja kunnanhallitus. Esityksessä painotetaan Hilkka Kempin käytännön työtä osallistumisen ja hyvien yhteistyötapojen kehittämisessä. Hänellä on ollut tärkeä rooli kunnan toimintatapojen uudistamisessa, kunnan elinvoimaisuuden edistämisessä ja maakunnallisen yhteistyön rakentamisessa. Hänet valittiin Päijät-Hämeestä eduskuntaan kevään 2019 vaaleissa, ja valtakunnallisen vaikuttamisen ohella hän jatkaa työtään Asikkalan kunnanvaltuustossa.
Arvostusta luottamushenkilötyölle
Vuoden valtuutettu -kilpailun tavoitteena on antaa julkista arvostusta kuntien luottamushenkilöiden työlle. Luottamushenkilöiden rooli korostuu entisestään kuntalaisten osallisuuden, uudenlaisten toimintatapojen ja kunnan yhteistyömuotojen kehittyessä.
- Valtuuston sisäinen, rakentava yhteistyö sekä luottamuksellinen yhteispeli viranhaltijoiden kanssa ovat menestyvän valtuustotyön pohjana. Valtuutetulta edellytetään syvällistä asioihin paneutumista, pitkäjänteisyyttä ja myös hyviä sosiaalisia taitoja, sanoo vuoden valtuutettu -kilpailun raadin puheenjohtaja, entinen kunnanjohtaja, kuntaministeri ja kansanedustaja Tapani Tölli.
- Valtuustotyön kehittäminen on tärkeä tavoite. Jokainen valtuutettu on vastuun kantaja, ja yhdessä toimien saadaan vahvoja tekoja tulevaisuuden hyväksi, Tölli sanoo.
Tölli kiittelee kilpailuun tulleita ehdotuksia monipuoliseksi ja korkeatasoiseksi kuvaksi kuntakentän osaajista ja vastuun kantajista. Myös nuoria valtuutettuja on ilahduttavasti antamassa panostaan kotikunnalleen.
Raatiin kuuluivat lisäksi Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson ja Helsingin varavaltuutettu, nuorisojärjestö Allianssin puheenjohtaja Elisa Gebhard sekä Kuntaliiton kuntakehitysyksikön asiantuntijoita.
Vuoden valtuutettu -tunnustus luovutettiin Hilkka Kempille keskiviikkona 12.6.2019 Oulussa kuntapuheenjohtajapäivillä. Voittaja saa tähän tarkoitukseen erikseen suunnitellun rintamerkin, ja voittajan valtuusto yhdessä Kuntaliiton ja Kuntasäätiön myöntämän 10 000 euron stipendin käytettäväksi valtuuston koulutukseen ja kehittämiseen.
Lisätietoja:
Sini Sallinen, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto, puh. 050 464 5662
Hilkka Kemppi, puh. 0400 181 115
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta

Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI
09 7711http://www.kuntaliitto.fi
Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliiton Talousbarometri: Kuntien taloudellinen liikkumavara pienenee tulevina vuosina15.9.2025 11:13:47 EEST | Tiedote
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.
Klyftan mellan kommunernas skattesatser hotar blir enorm– Kommunförbundets Karhunen: Finland har inte råd med nuvarande tjänster och strukturer13.9.2025 08:43:27 EEST | Pressmeddelande
Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.
Erot kuntien veroprosenteissa uhkaavat revetä ennennäkemättömiin lukemiin - Kuntaliiton Karhunen: Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä rakenteisiin13.9.2025 08:20:46 EEST | Tiedote
Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä. Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.
Kyselytulos: Kunnissa panostetaan lasten ja nuorten hyvinvointiin – tueksi tarvittaisiin vahvemmin hyvinvointialueet11.9.2025 07:11:17 EEST | Tiedote
Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.
Kommunerna satsar på barns och ungas välmående – välfärdsområdena behövs som stöd11.9.2025 07:10:56 EEST | Pressmeddelande
Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme