Vuodenvaihde tuo muutoksia eläkkeisiin: eläkeikä nousee ja eläkkeiden määriä korotetaan

Ensi vuoden alusta vuonna 1957 syntyneet voivat siirtyä eläkkeelle aikaisintaan 63 vuoden ja yhdeksän kuukauden iässä. Jos alin eläkeikä tulee täyteen marraskuussa, vanhuuseläke voi alkaa aikaisintaan joulukuussa. Eläkeiän nouseminen johtuu vuonna 2017 voimaantulleesta eläkeuudistuksesta.

Työeläkeyhtiö Elon asiantuntijan mukaan alimman eläkeiän täyttyminen ei aina välttämättä ole se paras hetki jäädä eläkkeelle.

– Eläkeiän lähestyessä kannattaa pohtia, mikä on paras aika juuri oman elämän kannalta. Asiaan voi vaikuttaa esimerkiksi puolison työura, lasten ja lastenlasten elämänvaiheet tai jopa muuttosuunnitelmat ulkomaille, kertoo Elon eläkeneuvontapäällikkö Satu Saulivaara.

Eläkkeen määrään vaikuttaa työuran pituus ja palkkakehitys sekä elinaikakerroin

Eläkepäiviään odottavien suurimman mietinnän aihe eläkkeelle jäämisen ajankohdan lisäksi on eläke-eurojen määrä. Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama elinaikakerroin vuodelle 2020 pienentää vuonna 1958 syntyneiden ensi vuonna tai sen jälkeen alkavia vanhuuseläkkeitä 4,6 prosenttia.

Jo myönnettyihin eläkkeisiin se ei vaikuta.

– Elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta voi paikata työskentelyllä. Mitä pidempään töitä paiskii, sitä paremman eläkkeen saa. Elinaikakerrointa ei kuitenkaan pääse pakoon, vaan sitä sovelletaan kaikkiin eläkkeisiin, neuvoo Saulivaara.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke keventää työtaakkaa

Jos töissä jaksaminen täyteen eläkeikään asti arveluttaa, osittainen varhennettu vanhuuseläke voi olla hyvä vaihtoehto.

– Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on säilynyt ja etenkin yrittäjät ovat löytäneet eläkkeen, sanoo Saulivaara.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei ole sidoksissa työskentelyyn. Sen rinnalla on mahdollista työskennellä aivan kuten ennenkin tai sen avulla voi vähentää työskentelyä.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke vaikuttaa lopulliseen vanhuuseläkkeeseen vähentävästi.

– Jos vaihtoehto kiinnostaa, kannattaa olla yhteyksissä omaan eläkeyhtiöön ja selvittää jo ennen eläkkeen hakemista osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen määrä sekä sen jälkeisen vanhuuseläkkeen määrä. Myös verottajan puoleen on syytä kääntyä, sanoo Saulivaara.

Pienimpiin eläkkeisiin muutaman kymmenen euron korotuksia

Pientä eläkettä saavien verorahoitteisiin eläkkeisiin tulee korotus heti vuoden alusta. Täyttä kansaneläkettä korotetaan noin 34 eurolla kuukaudessa ja täyden takuueläkkeen määrä kasvaa 50 eurolla kuukaudessa.

Yli 600 000 eläkeläistä on siis saamassa vähintään pienen määrän lisäeuroja kuukausittaiseen eläkkeeseen.

Vuoden 2020 työeläkeindeksi ja palkkakerroin vahvistettiin aiemmin syksyllä

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti tulevan vuoden työeläkeindeksin ja palkkakertoimen lokakuussa. Vuonna 2020 työeläkeindeksi on 2617. Maksussa olevat työeläkkeet siis nousevat noin 1,2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

Palkkakerroin on 1,446 vuonna 2020 ja nousee noin 2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Palkkakerrointa käytetään tulevan työeläkkeen laskennassa. Sillä tarkistetaan vuosiansiot eläkkeen alkamisvuoden tasoon.

– Muutosten avulla pidetään huolta siitä, että eläkkeiden taso säilyy vanhuuseläkkeen alkamisvuoden tasolla ja eläkeläisten taloudellinen tilanne ei heikkene talouden kehittyessä, muistuttaa Saulivaara.

Lisätietoa sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteissa:

Elinaikakerroin >

Pienimpien eläkkeiden korotukset >

Työeläkeindeksi ja palkkakerroin >