Vuokranantaja – muista ainakin nämä vähennykset veroilmoituksessa
9.3.2023 08:00:00 EET | Suomen Vuokranantajat ry | Tiedote

Vastikkeet ja lainaosuussuoritukset
Yhtiövastikkeen ja osakkaan maksaman yhtiölainaosuuden verovähennyskelpoisuus riippuu siitä, miten taloyhtiö käsittelee suoritusta omassa kirjanpidossaan. Jos yhtiö tulouttaa maksetun suorituksen, vuokranantajaosakas voi vähentää sen verotuksessa vuokratuloistaan.
Esimerkiksi hoitovastikkeet tuloutetaan aina, kun taas mahdollisten korjauksiin kerättävien pääomavastikkeiden ja lainaosuussuoritusten kirjanpidollinen käsittely vaihtelee. Verovähennysoikeuden selvittämiseksi vuokranantajan tulee siis tarkistaa maksamiensa suoritusten kirjanpidollinen käsittelytapa yhtiössä. Verohallinnon pyynnöstä vuokranantajan tulee esittää selvitys vähennetyn suorituksen tuloutuksesta esimerkiksi isännöitsijältä saadulla sähköpostiviestillä.
Jos suoritus rahastoidaan taloyhtiön kirjanpidossa, sitä ei voida vähentää vuokratuloista vaan suoritus lisätään huoneiston hankintamenoon ja se voidaan ottaa huomioon huoneistoa myytäessä luovutusvoittoverotuksessa. Näin kyse on lähinnä veronmaksun ajankohdasta.
Osakasremonttien korjausmenot
Vuokranantajan suorittamien remonttien vähentämiseen vuokratuloista vaikuttaa se, onko kyse vuosikorjauksesta vai perusparannuksesta. Erona on, että vuosikorjaus ylläpitää jo olemassa olevaa tasoa, kun taas perusparannus kohottaa sitä. Vuosikorjausmenot voidaan vähentää maksuvuonna kokonaisuudessaan riippumatta niiden euromäärästä. Perusparannusmenot lisätään puolestaan lähtökohtaisesti hankintamenoon – tai vähennetään vaihtoehtoisesti 10 vuoden tasapoistoina, kun kyse on osakehuoneistosta.
Esimerkiksi seinien maalaus ja lattiamateriaalin vaihtaminen vastaavan tasoiseen lattiamateriaaliin on tyypillistä vuosikorjausta. Sen sijaan osakkaan lisäämä parvekelasitus on katsottu tasoa korottavaksi perusparannukseksi. Laajemmat muutostyöt, kuten keittiön uusiminen, voi sisältää sekä vuosikorjausta että perusparannusta, mikä tulee huomioida vähennyksiä tehtäessä.
Korjausmenot ovat lähtökohtaisesti vähennyskelpoisia myös siltä ajalta kuin asunto on tyhjillään esimerkiksi vuokralaisen vaihtuessa tai remontin ajan, kunhan asunto on vuokraustoiminnan käytössä eli sitä ei ole otettu omaan käyttöön tai laitettu myyntiin. Jos taas huoneisto remontoidaan heti hankinnan jälkeen ennen vuokralaisen sisäänmuuttoa, ei korjausmenoja voida vähentää vuokratuloista, vaan ne lisätään huoneiston hankintamenoon.
Kalusteet ja kodinkoneet
Lisäksi kalusteen tai kodinkoneen hankintamenon voi vähentää kerralla vuosimenona, jos sen hinta on ollut enintään 1 200 euroa. Tätä kalliimmat kalusteet ja kodinkoneet tulee vähentää poistomenettelyssä. Poisto tehdään aina esinekohtaisesti ja sen määrä on enintään 25 prosenttia kalusteen tai kodinkoneen menojäännöksestä.
Esimerkiksi vuokrahuoneistoonsa hankkimastaan, 2 000 euroa maksaneen jääkaappipakastimen hankintamenosta, vuokranantaja saa vähentää ostovuonna 25 prosenttia eli 500 euroa, jonka jälkeen sen poistamaton hankintameno on 1 500 euroa. Seuraavana vuonna vuokranantaja voi tehdä enintään 375 euron (1 500 euroa x 25 prosenttia) poiston, jonka jälkeen poistamattomaksi hankintamenoksi jää 1 125 euroa. Tämä summa voidaan vähentää kolmantena vuonna vuosimenona kerralla kokonaisuudessaan, koska se on enintään 1 200 euroa.
Jos asuntoa vuokrataan kalustettuna, voi kalusteiden todellisten hankintamenojen sijasta käyttää kaavamaista kalustevähennystä. Kalustevähennys on 40 euroa kuukaudessa, kun vuokrauksen kohteena on kalustettu yksiö tai huone ja sitä suuremmissa asunnoissa 60 euroa kuukaudessa.
Matkakustannukset
Vuokraustoimintaan liittyvät matkakustannukset ovat vähennyskelpoisia menoja. Vähennyksen perusteena ovat matkoista aiheutuneet todelliset kustannukset tai Verohallinnon vahvistama matkakuluvähennys, joka on 30 senttiä kilometriltä vuoden 2022 verotuksessa.
Esimerkiksi asunnon esittelyyn, tarkastukseen ja korjaukseen sekä vuokrasopimuksen tekemiseen liittyvät matkat ovat vähennyskelpoisia verotuksessa. Myös taloyhtiön yhtiökokoukseen tai yhtiön hallituksen jäsenenä hallituksen kokoukseen vuokrausaikana tehdyt matkat ovat vähennyskelpoisia. Sen sijaan sijoituskohteen hankinnasta aiheutuneita matkakustannuksia ei voida vähentää vuokratuloista, vaan ne voidaan huomioida luovutusvoittoverotuksen yhteydessä.
Kaikista pääomatuloista vähennettävät korot ja muut kulut
Tulonhankkimislainan korkoa ei voida vähentää vuokratuloista, vaan vähennys tehdään kaikista pääomatuloista täysimääräisesti. Edellytyksenä on vuokrauksen tapahtuminen tulonhankkimistarkoituksessa, mikä tarkoittaa käypää vuokraa. Sitä vastoin kertaluonteinen lainanhoitopalkkio, kuukausittaiset lainanhoitokulut ja mahdollinen korkosuoja ovat verovähennyskelpoisia menoja suoraan vuokratuloista, kun taas lainan takaisinmaksuturvan henkivakuutustyyppiset maksut eivät ole lainkaan verovähennyskelpoisia.
Esimerkiksi vuokraus alihintaan lähipiiriin kuuluvalle lapselle ei täytä tulonhankkimistoiminnan tunnusmerkkejä. Tällöin sijoitusasunnon korkoja ei voida vähentää pääomatuloista, minkä lisäksi vuokratulot ylittäneitä kustannuksia ei myöskään voida vähentää, koska tappio ei ole vähennyskelpoinen. Järjestely ei kuitenkaan aiheuta lahjaverovelvollisuutta.
Vuokranantaja saa vähentää pääomatuloistaan myös muun muassa hankkimansa ammattikirjallisuuden, vuokraustoimintaan liittyvien koulutusten osallistumismaksut sekä muut selvästi tulonhankkimistarkoituksessa syntyneet menot.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna-Maria AarnivuoLakimies, Suomen Vuokranantajat ry
Puh:(09) 1667 6345susanna.aarnivuo@vuokranantajat.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Suomessa on noin 350 000 asuntoa, joita vuokraavat yksityiset vuokranantajat. Suomen Vuokranantajat on yksityisten vuokranantajien ja asuntosijoittajien valtakunnallinen järjestö. Teemme vuokraustoiminnasta palkitsevampaa, turvallisempaa ja helpompaa. Jäsenenämme on yli 29 000 vuokranantajaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Vuokranantajat ry
Samat kaupungit johtavat vuokrakehitystä – pääkaupunkiseudulla vuokrat yhä laskussa16.7.2026 09:16:17 EEST | Tiedote
Tilastokeskus on julkaissut vuokratilastot vuoden 2026 toiselta neljännekseltä. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat jatkoivat laskuaan pääkaupunkiseudulla, mutta muualla Suomessa vuokrat nousivat maltillisesti. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 0,3 prosenttia vuoden takaisesta, kun muualla maassa nousua kertyi 0,4 prosenttia. Kehitys jatkuu pitkälti ennallaan: vahvat korkeakoulukaupungit vetävät vuokrakehitystä, kun taas pääkaupunkiseudulla runsas vuokra-asuntojen tarjonta pitää vuokrat edelleen laskussa, kommentoi Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.
Turku putosi seitsemänneksi Suomen Vuokranantajien kaupunkirankingissa – asuntosijoitusmarkkinan painopiste on muuttunut10.7.2026 12:24:44 EEST | Tiedote
Rovaniemi säilytti ykköspaikkansa Suomen Vuokranantajien tuoreessa kaupunkirankingissa. Hämeenlinna nousi toiseksi ja Oulu pysyi kärkikolmikossa. Turku sijoittui tänä vuonna seitsemänneksi, kun se vielä vuonna 2024 oli rankingissa toinen. Kaupunkirankingissa arvioidaan Suomen 27 suurimman kaupungin houkuttelevuutta asuntosijoittajan näkökulmasta seitsemän eri mittarin avulla.
Rovaniemi säilytti ykköspaikkansa Suomen Vuokranantajien kaupunkirankingissa9.7.2026 09:43:58 EEST | Tiedote
Rovaniemi nousi viime vuonna Suomen Vuokranantajien kaupunkirankingissa ykköspaikalle ja tuoreessa rankingissa onnistui säilyttämään kärkipaikkansa. Hämeenlinna nousi toiseksi ja Oulu kolmanneksi. Samalla pääkaupunkiseudun kaupungit jäivät vertailun häntäpäähän: Vantaa sijoittui sijalle 24, Espoo 25 ja Helsinki 26. Kaupunkirankingissa arvioidaan 27 suurimman kaupungin houkuttelevuutta asuntosijoittajan näkökulmasta seitsemän eri mittarin avulla.
Pohjalaiskaupungit vahvistavat asemiaan asuntosijoittajien suosikkeina – Kokkola jo viidenneksi, Vaasa kymmenen parhaan joukossa3.7.2026 10:56:49 EEST | Tiedote
Rovaniemi säilytti ykköspaikkansa Suomen Vuokranantajien tuoreessa kaupunkirankingissa, Hämeenlinna nousi toiseksi ja Oulu pysyi kärkikolmikossa. Pohjaiskaupunkien tulokset olivat kuitenkin varsin vahvoja: Kokkola nousi viidenneksi, Vaasa sijoittui kymmenenneksi ja Seinäjoki säilytti asemansa sijalla 13. Samalla pääkaupunkiseudun kaupungit jäivät vertailun häntäpäähän. Kaupunkirankingissa arvioidaan Suomen 27 suurimman kaupungin houkuttelevuutta asuntosijoittajan näkökulmasta seitsemän eri mittarin avulla.
Rovaniemi säilytti ykköspaikkansa asuntosijoittajien kaupunkirankingissa – Helsinki vajosi toiseksi viimeiseksi24.6.2026 06:05:00 EEST | Tiedote
Rovaniemi nousi viime vuonna kaupunkirankingin kärkeen ja säilytti ykkössijansa myös Suomen Vuokranantajien tuoreimmassa vertailussa. Hämeenlinna nousi toiseksi ja Oulu kolmanneksi. Samalla pääkaupunkiseudun kaupungit putosivat rankingin häntäpäähän: Vantaa sijoittui sijalle 24, Espoo 25 ja Helsinki 26. Kaupunkirankingissa arvioidaan 27 suurimman kaupungin houkuttelevuutta asuntosijoittajan näkökulmasta seitsemän eri mittarin avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
